Hyvä terveys

Muistatko ensisuudelmasi? Entä vihaisen koiran, jota lapsena pelkäsit? Todennäköisesti muistat, koska molempiin tapahtumiin liittyi voimakas tunnelataus. Muistojen pysyvään tallentumiseen vaikuttaa myös arkipäiväinen asia — riittävän syvä uni.

Toisaalta et ehkä sittenkään muista ensisuudelmaasi vaan sen tarinan, jonka olet kertonut siitä itsellesi ja muille. Muistot eivät nimittäin pysy muuttumattomina mielessämme, vaan ne muokkautuvat hieman joka kerta, kun niitä aktiivisesti muistelemme. Tavalliset tapahtumat samoilta vuosilta hiipuvat mielestä.

Muisto ei siis ole kuin permanenttitussilla kirjoitettu tarina, vaan kuin muokattava Word-dokumentti. Kun muistelemme jotakin, alkuperäiseen muistoon sekoittuu tulkintoja ja mielikuvia, joita siinä ei alun perin ollut.

Hermosolut yhteyksissä

Muistia on tutkittu paljon, mutta sen toiminnasta tiedetään melko vähän. Muisti on niin monimutkainen kokonaisuus, että on lähes mahdotonta molekyylitasolla selvittää, miten muistot oikeasti syntyvät ja missä kohtaa aivoja ne sijaitsevat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vallitseva käsitys on, että muistot tallentuvat aivoissa hermosolujen välisiin yhteyksiin eli synapseihin. Kun jokin tapahtuma painuu mieleemme, hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä ja vanhat yhteydet katoavat tai vahvistuvat. Tuloksena on huikea synapsien verkosto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen aivoissa on arviolta noin 100 miljardia hermosoluja, ja jokainen muodostaa satoja, jopa tuhansia yhteyksiä toisiin hermosoluihin.

Muistiin mahtuu ja jää?

Pitkäkestoinen muistimme on periaatteessa rajaton. Meille syntyy uusia muistoja koko ajan, eivätkä vanhat katoa, vaikka niiden mieleen palauttaminen saattaakin vaikeutua.

Eläinkokeista tiedämme, että samat solut, joita tarvitaan muiston syntymiseen, aktivoituvat uudelleen, kun muisto palautetaan mieleen. Hermosolujen aktiivisuutta on jopa kyetty manipuloimaan siten, että esimerkiksi pelottavan muiston merkitys onkin muuttunut myönteiseksi.

Ihmisillä vastaavia ikävien muistojen poistamiskokeita ei kuitenkaan voida tehdä: samalla voitaisiin tuhota tärkeitä hermosolujen yhteyksiä, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan, ajatteluun ja minäkuvaan.

Uni säilöö, stressi haittaa

Eri aivoalueilla on oma roolinsa muistojen syntymisessä. Hippokampus osallistuu tapahtumamuistojen käsittelyyn, mantelitumake puolestaan tunnemuistojen syntyyn. Muistot tallentuvat isoaivojen kuorikerrokseen, mistä ne on mahdollista palauttaa takaisin tietoiseen mieleen.

Lyhytkestoinen työmuisti on rajallinen ja altis häiriöille. Kerrallaan työmuistiin mahtuu vain 5–7 asiaa, jotka vaihtuvat jatkuvasti.

Esimerkiksi keskeytykset, stressi ja väsymys voivat haitata työmuistin toimintaa, jolloin asiat eivät tallennu myöskään pitkäkestoiseen muistiin.

Syvä uni on erityisen tärkeää muistojen tallentumiselle pysyvään säilöön aivokuorelle. Jos siis nukumme liian vähän tai liian lyhyissä pätkissä, myös muistimme toimii huonosti.

Lapsuusiän muistinmenetys

Varhaisimmat tapahtumat, joita voimme aikuisena muistaa, sijoittuvat 3–4 ikävuoden välille. Kolmevuotias voi kyllä muistaa, mitä hänelle tapahtui kaksivuotiaana, mutta kouluikään mennessä nämä muistot katoavat mielestä.

Ilmiötä kutsutaan lapsuusiän muistinmenetykseksi, ja se on normaali osa lapsen aivojen kehitystä. Aikuinen voi luulla muistavansa varhaislapsuutensa tapahtumia, mutta silloin kyse on yleensä tarinoista tai valokuvista, joihin muistot liittyvät.

Missä olit, kun?

Kun muistelemme jotakin, alkuperäiseen muistoon sekoittuu uusia tulkintoja ja mielikuvia. Toisaalta vanhat muistomme, tietomme ja käsityksemme vaikuttavat siihen, miten uudet tapahtumat tallentuvat aivoihimme. Siksi jokainen meistä muistaa samat tapahtumat hieman eri tavalla.

Yllättävät tai järkyttävät tapahtumat painuvat mieleemme muita paremmin. Useimmat muistavat esimerkiksi, missä he olivat ja mitä tekivät, kun kuulivat World Trade Centerin terrori-iskusta tai Estonian uppoamisesta.

Asiantuntija tutkijatohtori Aino Vesikansa, Helsingin yliopisto

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla