Kodin Kuvalehti
Kun yrittää välttää masennuksen, ja silti masentuu, tulee pettymys. Tärkeintä on tuolloin olla armollinen itselleen. Kuva: Shutterstock
Kun yrittää välttää masennuksen, ja silti masentuu, tulee pettymys. Tärkeintä on tuolloin olla armollinen itselleen. Kuva: Shutterstock

En halua masentua, en. Mutta auttaako oma tahto, kun voimat tuntuvat vähenevän? Enkö ole tarpeeksi vahva, jos masennun? Psykologi vastaa.

Masennuksen tunnetta ei voi välttää omalla päätöksellä, mutta siihen voi vaikuttaa, kuinka sen saapumiseen reagoi, sanoo asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Suomen Mielenterveysseurasta. Aivan yksinkertaista se ei tietenkään ole.

– Tahdonvoima on vähän kuin lihas. Se kestää hyvin aikansa, mutta väsyy ennemmin tai myöhemmin, Mertanen vertaa.

Niin kauan kuin lihas – eli tässä tapauksessa mieli – toimii jotenkuten, emme myönnä itsellemme, että on huono olla. Ja juuri tämä on se merkityksellinen kohta, joka joko vie kohti masentuneisuutta tai pois siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mielialan laskut ja nousut ovat normaalia elämää

Jos voimat ehtivät ehtyä täysin, tahdonvoimakaan ei enää riitä alakuloa vastaan kamppailussa. Mutta sen sijaan, että odottaisi voimien loppumiseen asti, voi yrittää suhtautua alakuloon joustavasti, Mertanen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Taitava lähestyminen tarkoittaa sitä, että pystyy alhaisesta mielialasta huolimatta menemään itselle tärkeitä asioita kohti niillä voimavaroilla, jotka on käytössä. 

Se voi tarkoittaa esimerkiksi tätä:

Masentunut mieli yrittää saada välttämään sosiaalisia tilanteita, vaikka kohtaamiset toisten kanssa pidemmän päälle veisivät kohti hyvää.

– Isolla osalla ihmisistä mielialaa kohentavat metsässä kävely ja vanhempien kanssa soittelu. Siksi näitä asioita kannattaa kokeilla, Mertanen sanoo.

On hyvä muistaa, että mielialan nousut ja laskut liittyvät normaaliin elämään. Kaikille tulee huonomman nukkumisen kausia, eikä siitä tarvitse vielä huolestua.

– Ei hyvinvoivan ihmisen elämä ole jatkuvaa huipputunnetta, mutta se on onnellista.

Kysymys 1: Teenkö itselleni merkityksellisiä asioita?

Onnellisuutta tuovat myönteiset tunteet ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen. Mertanen kehottaa miettimään seuraavaa kysymystä: jos joku seuraisi viikoittaista arkeani, pystyisikö hän sanomaan käyttäytymisestäni, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?

  • Teenkö merkityksellisiä asioita?
  • Harrastanko mieluisaa liikuntaa?
  • Vietänkö aikaa tärkeiden ihmisten kanssa?
  • Teenkö asioita vain siksi, että ne ovat mukavia? Esimerkiksi käsitöitä tai muuta aktiivista kivaa tekemistä.
  • Vaalinko hyviä elintapoja?

Kun nämä toteutuvat, perusta henkiselle hyvinvoinnille on olemassa.

– Emme voi tietää, mitä maailma heittää tiellemme, mutta mielellä on joustavuutta ja kykyä sietää vastoinkäymisiä, kun elämän perusta on ojennuksessa

Jos rupeaa karsimaan harrastuksista tai vetäytymään ystävien ja perheen seurasta, alkaa itse ylläpitää alhaista mielialaa ja suorastaan tavoitella epäonnistumista.

– Puhutaan itseään toteuttavista ennustuksista. Kun töiden jälkeen ei jaksa käydä kaupassa, masentuneisuuteen taipuvainen ajattelee, että kaikki asiat ovat pielessä. Tässä tilanteessa olisi tärkeä miettiä, mitä jaksaisin tehdä eikä lähteä heti tekemään ylikielteisiä tulkintoja.

Kysymys 2: Mikä on minulle hyvää elämää?

Lapsiperhe-elämä voi tehdä harrastamisen ja ystävien tapaamisen hankalaksi. Rahat voivat olla vähissä, mikä rajaa tekemisen mahdollisuuksia. Elämässä tulee eteen asioita, joihin ei voi vaikuttaa, kuten työttömyyttä ja sairastumista.

– Osalla ihmisistä on paremmat eväät maailmaan lähtiessä. Vaikka omalla kohdalla tilanne olisi toinen, tärkeintä on yrittää tehdä parhaansa siinä tilanteessa.

Sano itsellesi: ”Minulla on nyt nämä eväät. En pysty vaikuttamaan taustoihini, mutta minulla on taitoja, joiden avulla pystyn tulemaan paremmaksi, ja viemään elämää eteenpäin. Mikä olisi näissä olosuhteissa seuraava askel, jotta voisin elää itselleni hyvää elämää.


Tämä auttaa varmasti: tavoittele hyvää oloa monessa asiassa

Hyvinvointi voi olla aika haurasta, jos on vain yksi tukijalka. Jos työ vie kaiken ajan, voi työttömäksi joutuminen olla katastrofi. Jos työ on toissijaista, ei työttömyys välttämättä vaikuta hyvinvointia huonontavasti.

– Ei ole absoluuttista vastausta, miten vastoinkäymiset vaikuttavat ihmiseen. Tilanteesta selviämistä auttaa tunne hallinnasta. Sitä voi olla vaikka perustarpeista huolehtiminen. Se että syö, ulkoilee ja tapaa ystäviä.

– Kannattaa tavoitella hyvää oloa monessa asiassa ja muistaa, mitä kaikkea voit olla: puoliso, lapsi, harrastaja ja työntekijä, Mertanen sanoo.

Masentumisesta ei tarvitse kokea syyllisyyttä – sairastuminen ei ole oma valinta

Mutta mitä jos oloni ei vain parane yrityksistäni huolimatta?

– Jos huomaa, ettei olo parane parin viikon tai kuukauden aikana omin keinoin, täytyy pyytää apua. Silloin on itse tehnyt sen minkä pystyy.

Tärkeintä on olla armollinen itselleen.

– Masentuminen ei ole oma valinta. Kuka vaan voi masentua. Jos alkaa tuntua, että voimavarat uupuvat, olennaista on sallia itsensä ottaa vastaan tukea.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla