Ovatko jotkut ihmiset alttiimpia työuupumukselle kuin toiset? Työterveyspsykologi Liisa Uusitalo-Arola vastaa.

Työpäivä on paketissa, on kotiuduttu ja syöty iltaruokaa. Sohva kutsuu, eikä ajatus esimerkiksi iltalenkistä tai uuden kirjan avaamisesta sytytä.

Voiko tämä olla merkki alkavasta työuupumuksesta, työ- ja organisaatiopsykologi, kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola?

– Jokainen on joskus työpäivän jälkeen väsynyt. Tavallinen väsymys on kuitenkin ohimenevää, se kestää ehkä tunnin pari työn päättymisestä. Kun ihminen lepää ja tekee mukavia vapaa-ajan asioita, hän palautuu ja jaksaa jälleen, Liisa Uusitalo-Arola sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Työuupumukseen ollaan matkalla silloin, kun ihmisen palautumiskyky alkaa häiriintyä. Elämä kapeutuu vain työstä selviytymiseen. Vapaalla ei jaksa juuri muuta kuin maata zombina sohvalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työuupumus-sana yhdistetään helposti esimerkiksi naisvaltaisiin hoitoaloihin tai raskaisiin fyysisiin töihin. Liisa Uusitalo-Arola muistuttaa kuitenkin, että missä tahansa työssä voi uupua.

Riskitekijöitä ovat huono johtaminen, työntekijöiden itsemäärämisoikeuden vähäisyys tai epäselvä tehtävänkuva, liiallinen kuormitus ja palautteen puute. Myös jatkuvat muutokset ja epävarmuus kuormittavat Uusitalo-Arolan mukaan työntekijöitä.

Liisa Uusitalo-Arolan mukaan työuupumus eroaa tavallisesta väsymyksestä siinä, että uupumuksesta ihminen ei palaudu kuten väsymyksestä. Kuva: Heidi Strengell
Liisa Uusitalo-Arolan mukaan työuupumus eroaa tavallisesta väsymyksestä siinä, että uupumuksesta ihminen ei palaudu kuten väsymyksestä. Kuva: Heidi Strengell

Riskitekijänä tunnollisuus

Uupumus ei myöskään katso ihmisen statusta eikä asemaa organisaatiossa. Tietyt persoonallisuuden piirteet saattavat kuitenkin herkistää sille. Ristiriitaista on se, että samat asiat, jotka tekevät ihmisestä kelpo työntekijän, saattavat vaikuttaa myös uupumuksen taustalla.

Ihminen, joka välittää työstään ja tahtoo tehdä sen kunnolla, saattaa olla suuremmassa vaarassa kuin rennompi ja suurpiirteisempi vieruskaveri.

– Tunnollisuus, joka on yleensä myönteinen piirre työntekijässä, voi olla uupumuksen riskitekijä, Uusitalo-Arola sanoo.

– Riski on suurin silloin, jos ihminen joutuu työssään jatkuvaan arvoristiriitaan – kuormitusta on esimerkiksi niin paljon, että hän kokee, ettei pysty selviytymään työstään niin hyvin kuin pitäisi ja omatunto vaatisi. Eettinen taakka alkaa painaa. Kiltteys, mukautuvaisuus ja vaikeus pitää puoliaan ovat myös altistavia tekijöitä.

Yksittäistä työntekijää tai tiettyä persoonallisuuden piirrettä ei kuitenkaan Uusitalo-Arolan mukaan pidä osoittaa sormella. Työuupumuksen syyt ovat syvemmällä ja lähes aina monitahoisia. Tilanteen selvittely kannattaakin usein aloittaa kuormituksen pohtimisesta ja organisaation tarkastelusta.

– Ratkaisu ei ole se, että ihmistä vain kehotetaan piristymään tai pitämään puolensa paremmin. Se on usein helpommin sanottu kuin tehty.

Tunnista vaaran merkit

Mistä hiipivän uupumuksen sitten tunnistaa? Oireet eivät ole kaikilla samanlaisia eivätkä selkeitä. Kehon säätely voi häiriintyä monin eri  tavoin, Liisa Uusitalo-Arola sanoo.

Selkeitä vaaran merkkejä on ainakin viisi.

– Ensimmäisenä kärsivät yleensä yöunet. Ihmiset myös sietävät huonoa nukkumista liiankin pitkään.

– Usein myös pinna lyhenee, ihmisestä tulee kärttyisä ja vetäytyvä. Huumori katoaa tai muuttuu myrkylliseksi sarkasmiksi. Keskittyminen alkaa katkeilla ja muisti falskata. Myös se, ettei pitkäkään loma palauta stressistä, on hälyttävää, Uusitalo-Arola luettelee.

Jos epäilee olevansa uupumuksen partaalla, kannattaa hänen mukaansa toimia mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

– Aluksi kannattaa puhua esimiehen kanssa tuntemuksistaan ja kuormituksen määrästä. Myös työtovereiden, oman tiimin jäsenten, kanssa kannattaa keskustella. Kokevatko muut olosuhteet ongelmallisiksi?

– Seuraava osoite on työterveyshuolto, josta saa yksilöllistä tukea. Esimerkiksi työhyvinvointineuvottelut työntekijän, työnantajan edustajan ja työterveyshuollon edustajan kesken voivat auttaa purkamaan raskaaksi muotoutunutta tilannetta.

Liisa Uusitalo-Arolan kirja Uuvuksissa (Tuuma-kustannus) ilmestyy 26.3.2019.

Vierailija

Usein mainitaan työyhteisön  esimiestyö eli jos se ei ole kunnossa niin työyhteisö voi huonosti. Entäpä jokaisen työntekijän alaistaidot?

Esimies ei voi olla se likasanko, jonka päälle voi kaataa mitä vaan, milloin vaan ja miten vaan. Esimies on usein se, jolta puuttuu tai on hyvin ohut oman esimehensä tuki tahi säännöllinen, kollegiaalinen tuki. 

Tähän tarvitaan muutosta, esimiesten tukeen - ihmisiä hekin ovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla