Kukaan ei pysy samana läpi elämänsä. Välillä on hyvä tarkistaa, millaisten roolipaineiden alla kamppailee. Tee harjoitus ja selvitä oma suuntasi.

Esitämme milloin äitiä tai isää, puolisoa tai työtoveria, milloin sisarusta tai ystävää – tai lasta.

Menet tervehtimään vanhempiasi lapsuudenkotiisi. Autat äitiä kahvipöydän kattamisessa. Isä istuu tuolissaan kuten ennenkin. Sitten jotain vanhaa ja tuttua tapahtuu, ahdistut, hätäännyt, ehkä häpeät – etkä ymmärrä, mikä sinuun meni.

Lapsuudenkodin tunneympäristössä lapsuuden kokemukset ja roolit heräävät eloon ja aikuisuutemme häviää hetkeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–Voit olla yhtä aikaa vanhempiesi aikuinen lapsi, puolisosi kumppani, omien lastesi vanhempi. Ei ihme, jos hämmennyt etkä tiedä kuka olisit ja miten, sanoo psykoterapeutti ja kirjailija Katriina Järvinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuljetamme mukanamme paitsi nykyistä minää, myös entisiä miniä sekä kuvittelemiamme tulevia miniä. Matkassa ovat myös ne ihanneminät, jotka eivät koskaan toteutuneet. Niistä voivat muistuttaa pölyttynyt piano, rapistuneet maalaustarvikkeet tai balettitossut.

Suuri muutos muokkaa

Osa ihmisistä selviää elämästään ilman hankalia käänteitä. He soljuvat ikävaiheesta toiseen: käyvät koulunsa, ystävystyvät, opiskelevat,  hankkivat ammatin, löytävät kumppanin, saavat lapsia, käyvät töissä – eikä elämä juuri poikkea odotuksista.

Muut ympärillä hyväksyvät ihmettelemättä heidän persoonansa ja elämänvalintansa.

Meistä osan elämänhistoriaan taas sisältyy dramaattinen muuttuminen toiseksi, kuten silloin, kun kokee uskonnollisen herätyksen, raitistuu, tulee kaapista tai korjaa sukupuoltaan.

– Silloin elämä jakautuu kahtia. Ihmissuhteet, elämäntapa, jopa ulkonäkö ja pukeutuminen erottavat uuden minän vanhasta, Järvinen sanoo.

Suuren muutoksen kokevat myös ne, jotka vaihtavat ammattia, laihduttavat tai lihovat kymmeniä kiloja tai muuttavat maalta kaupunkiin. Entinen minä kulkee pitkään rinnalla, ja siihen on luotava suhdetta samalla kun uusi minä rakentuu.

– Usein syntyy kitkaa, kun alkaa muuttua toisenlaiseksi kuin on ollut. Itse koet muuttuneesi, mutta läheiset ehkä tahtoisivatkin pitää kiinni  vanhasta minästäsi.

Seurakin vaikuttaa

Haluamme tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme. Erityisesti olemme riippuvaisia kaikkein läheisimpien hyväksynnästä. 

Me myös vertaamme itseämme muihin, ja se vaikuttaa omaankin käsityksen siitä, millaisia olemme. Tämä on inhimillistä mutta pettävää, koska vertailun kohteet vaihtuvat. Pysyvien ominaisuuksiemme luetteloa on vaikea laatia.

Jossain seurassa saatat olla hauska, sanavalmis ja rohkea, jossain toisessa ujostelet tai vaivaannut etkä saa sanaa suustasi. Tilanteet vaikuttavat, mitä sinusta tulee esiin.

Katriina Järvisen mukaan vuorovaikutus toisten kanssa saa aina myös esittämään itseä. Elämä on tietyllä tavalla teatteria. 

Esitämme rooleja

Ihminen oppii ihmiseksi menemällä rooleihin, joita tarjotaan. Jo lapsella on päiväkotiminä ja kotiminä erikseen.

Rooli antaa raamit, jotka helpottavat sopeutumista ensin päiväkotiryhmän punatulkuksi, sitten koululaiseksi, opiskelijaksi ja siitä eteenpäin.

Silloin tällöin päällemme yritetään pukea roolia, jota emme halua. Perheen musta lammas saa muittenkin synnit kantaakseen. Perheen  kuopus toivoo, ettei häntä edelleen 50-vuotiaana kohdeltaisi vauvana.

”Vieläkin hävettää, kun annoin huijata itseäni”, suomii huijariin rakastunut itseään. Tai jos nainen on tietoisesti feministi ja kuitenkin  parisuhteessa alistuu, hänestä tuntuu, ettei hän ole oma todellinen itsensä. Ei toimi arvojensa pohjalta.

– Joskus joudumme sekaannuksiin monien miniemme kanssa, kun esiin tuleekin minä, joka käyttäytyy ihanneminän vastaisesti, Järvinen sanoo.

Silloin on hyvä muistaa, että meissä on myös keskenään riiteleviä puolia. Jos muistaa, mistä oma historia kerrostuu, se tuo myötätuntoa itseä kohtaan. Viimeiseen asti ihminen myös ajattelee, mitä muut hänestä ajattelevat. Se muokkaa käyttäytymistämme, koskettaa minuuttamme. 

Yhtä universumin kanssa

Silloin tällöin on hyvä kokea minuutensa ilman ristiriitoja. Noina hetkinä tunnemme olevamme yksi ja kokonainen ihminen ja yhtä universumin
kanssa. Silloin kaikki on merkityksellistä ja kirkasta. Elämänhistoriamme tiivistyy läsnä olevaan hetkeen. Hyväksymme itsemme. Tunnemme myötätuntoa itseämme kohtaan.

– Nuo hetket rauhoittavat, antavat voimaa ja vahvistavat elämämme punaista lankaa. Moni on kokenut ykseyden ja eheyden hetkiä metsässä, tunturin laella tai laiturin nokassa; joogatunnilla tai juostessa; löylyn lämmössä tai vaikka lapsen vuoteen reunalla istuessa.

– Ykseyden kokemukset liittyvät myös syvän rakkauden, syntymän ja kuoleman hetkiin, joissa normaalielämän rakenteet purkautuvat ja  ollaan suurten kysymysten äärellä, sanoo Järvinen.

TEE HARJOITUS, TUTUSTU ITSEESI!

On hyvä kysyä itseltään, miten olemalla, mitä tekemällä ja keiden seurassa olemalla tuntee olevansa eniten sellainen oma itsensä, josta pitää.

Rehellinen vastaus näihin kysymyksiin vie ehkä lähemmäs sitä, miksi haluaisit tulla.

1. Valitse itsestäsi otettuja valokuvia eri elämänvaiheista lapsuudesta tähän päivään.

2. Järjestä itsellesi rauhallinen hetki ja katsele yhtä kuvaa kerrallaan. Mene muistoihisi: Mitä kuvan lapsi, nuori tai aikuinen toivoo, mitä  pelkää, mistä unelmoi? Ole myötätuntoinen ja hyväksy hänen toiveensa ja tunteensa. Vastaa kysymyksiin kirjoittamalla lyhyesti, nopeasti ja spontaanisti.

3. Kun pääset valokuvissa tähän päivään, kysy itseltäsi, mitä näen kuvassa? Mikä on syvin kaipuuni? Mikä minua estää toteuttamasta sitä? Mikä ja ketkä voivat auttaa minua toteuttamaan sen? Mitä taitoja ja voimavaroja tarvitsen toteuttaakseni ominta itseäni? Mitä ajatuksia ja  tunteita tämä pohdinta herättää? Kirjoita vastaukset lyhyesti muistiin.

4. Lue ääneen ydinajatukset vastauksistasi ja jätä ne tekemään työtä sinussa.

Asiantuntija: Katriina Järvinen, psykoterapeutti ja kirjailija. Kirjoittanut kirjan Saanko esitellä: monenlaiset minämme (Kirjapaja, 2017).

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla