Valikoimme koko ajan ympäristöstä tietoa. Helpointa on uskoa asioita, jotka tukevat omia näkemyksiämme. Mutta miksi näin on?

Aiemmin huomasin rekat vain ohittaessani niitä moottoritiellä. Nyt tuntuu, että näen saman kuljetusfirman autoja joka puolella. Mitä ihmettä?

Ihmisen kyky ajatella on kuin Peppi Pitkätossun elämästä: kaikki on vinksin vonksin. Kukaan meistä ei käsittele tietoa puhtaan loogisesti tai objektiivisesti. Ajatteluamme häiriköi iso joukko vääristymiä, joista yksi on vahvistusvinouma.

Havaitsemme, tulkitsemme ja muistamme asioita valikoivasti.

– Se tarkoittaa sitä, että ihminen etsii ennakkokäsityksiään vahvistavaa tietoa. Havaitsemme, tulkitsemme ja muistamme asioita valikoivasti sen mukaan, mitä jo tiedämme, sanoo psykologian tohtori, valmentaja Tapani Riekki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minäkin aloin nähdä rekkoja joka puolella sen jälkeen, kun olin käynyt kuljetusyrityksessä vierailulla ja tutustunut sen toimintaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vahvistusvinouma näyttää olevan tyypillinen tapa käsitellä tietoa kulttuurista riippumatta. Sen lisäksi, että se suuntaa huomiotamme, se tekee meistä puolueellisia. Ihmisen aivot on viritetty hyväksymään ja hylkäämään tietoa sen mukaan vahvistaako vai uhkaako tieto omia ennakkokäsityksiämme.

Jos uskot esimerkiksi, että luomu on terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka tai viljojen välttäminen parantaa hyvinvointiasi, valikoit luettavaksesi kirjoituksia ja kommentteja, jotka vahvistavat näitä näkemyksiäsi.

Meidän on vaikea muuttaa ennakkokäsityksiämme.

– Ihminen on taipuvainen hyväksymään väitteet, jotka sopivat omiin näkemyksiin, vaikka ne olisi esitetty huonostikin, Riekki toteaa.

Samalla tavalla huomiotamme ja tiedonhakuamme ohjaavat käsityksemme politiikasta, uskonnosta, taiteesta, tieteestä, urheilusta, elämänarvoista, kaikesta.

Ennakkokäsitykset ovat vahvoja

Vahvistusvinouman takia ihminen jättää huomioimatta tiedon, joka on ristiriidassa omien ajatusten kanssa.

Saatamme vastustaa jopa kirkkaasti perusteltuja väitteitä, jos niiden takia pitäisi tarkistaa omaa maailmankuvaa. Vastakkaisia näkökantoja edustavien ihmisten poliittisista, uskonnollisista tai filosofisista keskusteluista tuleekin helposti jankkaamista.

– Ennakkokäsitykset istuvat usein sitkeässä ja niitä on vaikeaa muuttaa. Se vaikeuttaa sovintoon pääsemistä myös yhteiskunnan tasolla, kun osapuolet vetävät köyttä eri suuntiin, Riekki sanoo.

Samoin ajattelevien kanssa sen sijaan on mukavaa ja helppoa olla. Sosiaalinen media kokoaa samanhenkisiä ja toisiaan tukevia ihmisiä omiin kupliinsa. Yhä useampi meistä lukee myös uutisensa verkossa, jossa uutisvirran voi halutessaan rajata hyvinkin yksipuolisesti.

– Käsityksemme maailmasta muovautuu sen mukaan, millainen lähipiirimme on ja miten se ajattelee. Maailmankuva kapeutuu, jos ja kun ihmiset elävät omissa, erillisissä todellisuuksissaan, jotka eivät keskustele keskenään. Samaan aikaan vastakkainasettelu kärjistyy.

Ihminen on huono sietämään epävarmuutta

Hyvä esimerkki on rokotevastaisuus. Aiemmin ajateltiin yleisesti, että rokotteet ovat hyvä asia. Kaikki näkivät, miten sairaudet vähenivät rokottamisen myötä.

– Nykyisin meiltä on kadonnut kosketus siihen mitä tapahtuisi, jos rokotuksia ei olisikaan. Ihmiset, jotka pitävät rokotteita pahoina ja pystyvät perustelemaan mielipiteensä, saavat vastakaikua muilta samanhenkisiltä.

Sosiaalisissa suhteissa vahvistusvinouma aiheuttaa itseään toteuttavia ennusteita, jotka voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä.

Esimerkiksi ennakkokäsitys ”tämä henkilö on epäluotettava” tykyttää alitajunnassasi ja vaikuttaa käyttäytymiseesi, kun tapaat kyseisen henkilön. Olet epäileväinen ja varuillasi, ja toinen alkaa käyttäytyä samoin. Päättelet, että todellakin, tuo tyyppi ei ole suora ja rehti.

Olemme huonoja sietämään epävarmuutta.

– Vastaavasti myönteinen ennakkokäsitys tai toisen kehu muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Paras tapa pyytää palvelusta onkin kysyä: olen kuullut, että sinä olet loistava tässä, voisitko auttaa? Riekki sanoo.

Miksi ihmisellä sitten on taipumus hakea vahvistusta ennakkokäsityksilleen, vaikka siitä aiheutuu meille myös haittaa?

– Olemme huonoja sietämään epävarmuutta. Ihmisen mieli pyrkii hakemaan ennustettavuutta ja selkeyttä, Riekki toteaa.

Ristiriitaisten tunteiden ja tiedon käsittely tuntuu epämukavalta. On helpompaa, kun voi olla selkeästi jotakin mieltä, puolesta tai vastaan.

– Kyky kyseenalaistaa ja muuttaa omaa mielipidettään on tärkeää sopeutumisen kannalta. Toisaalta elämä olisi hankalaa ja raskasta, jos kaikki ihmiset muuttaisivat mielipidettään koko ajan. Tai jos itse pitäisi miettiä kaiket päivät, mikä on oikein ja väärin ja mikä on minun identiteettini.

Onneksi ajattelun vinoumiin voi vaikuttaa. Ensin on vain tunnistettava ja hyväksyttävä ne itsessään. Se on vaikeampaa kuin vahvistusvinouman huomaaminen toisissa ihmisissä.

Vähennä vinoumia

  1. Ole utelias itseäsi ja muita kohtaan. Miksi ajattelen niin kuin ajattelen? Mikä on johtanut siihen, että toinen näkee maailman eri tavalla?
  2. Pyri avoimeen ajatteluun ja pyörittele asioita. Toimisinko eri tavoin, jos tilanne olisi toinen tai olisin joku muu?
  3. Älä pelkää myöntää, että olet väärässä. Mielipiteen muuttaminen uuden tiedon valossa on kunnioitettavaa.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Sisältö jatkuu mainoksen alla