Hyvä terveys

Vuorovaikutusta voi parantaa mentalisaatiolla eli kyvyllä pitää mieli mielessä. Autat ymmärtämään omia ja myös keskustelukumppanin tunteita. Stressikin siitä vähenee.

Tapaat ystäväsi kahvikupposen ääressä, tunnelma on hyvä. Kumpikin kertoo omista asioistaan ja saa toiselta ymmärrystä. Keskustelussa nousee esille sellaisia näkökulmia, joita et ole tullut ajatelleeksi.

Tulisiko mieleesi, että tässä on kyse mentalisaatiosta, joka on yksi tämän hetken tutkituimmista mielen teorioista? Sitä se kaikessa arkisuudessaan kuitenkin on.

Mentalisaatio määritellään virallisesti kyvyksi pitää mieli mielessä. Käytännössä se tarkoittaa tapaa tarkastella maailmaa mielen ja kokemusten kautta. Luottoystävän kanssa keskustellessa kumpikin pyrkii tunnustelemaan, miltä toisesta tuntuu ja kuinka se vaikuttaa häneen. Ollaan niin sanotusti tuntosarvet koholla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aito kiinnostus huomataan

Mentalisaatiossa on samoja piirteitä kuin mindfulnessissa ja tietoisuustaidoissa. Kaikilla pyritään saamaan kosketus omiin ajatuksiin, tunteisiin ja kehon kokemuksiin. Mentalisaatio laajentaa mielenhallinnan käsitettä kahteen suuntaan: vuorovaikutukseen ja oman mielen rajoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mentalisoiva ihminen on tietoinen omasta mielestään ja sen rajoista. Hän huomaa esimerkiksi, miten ja milloin mieli alkaa puolustaa itseään. Hän kuulostelee, mitä oman ja toisen reagoinnin takana on ja haluaa ottaa ne vuorovaikutuksessaan huomioon.

Aito kiinnostus ei jää keskustelukumppanilta huomaamatta. Me kaikki janoamme arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Ne voi saavuttaa mentalisaatiolla.

Ikä tuo viisautta

Mentalisaatiokyky alkaa kehittyä 4–5-vuotiaana, kun lapsi ymmärtää, että ihmisten käyttäytymisen takana on hänen ajatuksensa ja kokemuksensa. Hän tajuaa, että todellinen tunne voi olla eri kuin se, joka näkyy ulospäin.

Ikääntyminen parantaa mentalisointitaitoja. Itse asiassa koko elämä ja siinä tapahtuva psykologinen kehitys ovat mentalisaatiokyvyn kasvua. Mieli on kehittyvä. Se on hyvä, sillä samalla se tarkoittaa, että se on myös kehitettävissä.

Utelias ei voi epäonnistua

Mentalisaation edellytyksiä ovat uteliaisuus ja leikillisyys. Parasta on mennä tulta päin: kokeilla uteliaana eikä ottaa itseään liian vakavasti. Mentalisaation hyödyt ovat suuret eikä sillä ole haittoja.

Pikavoittoja ei kuitenkaan ole luvassa. Kannattaa suhtautua kriittisesti kaikkeen sellaiseen, jossa luvataan viidessä viikossa onnellisuutta, laihtumista tai menestystä.

Ihmisenä kasvaminen on pitkä tie. Realistisesti mentalisaation aikaansaamia muutoksia alkaa näkyä vuodessa parissa. Pienempiä muutoksia näkyy toki nopeastikin, kuten stressin oireiden vähenemistä.

Aina ei ole helppoa tietää, mitä itse tuntee, saati sitten, mitä toisen mielessä liikkuu. Tärkeintä on, että yrittää. Kömmähdyksiä voi pyytää anteeksi.

Kannattaa kokeilla

Mentalisaatio alkaa usein kiinnostaa, jos ajautuu elämässään ahtaalle. Se pakottaa tekemään muutoksia. Mentalisaatiokyky tuo elämään energiaa myönteisistä ja merkityksellisistä vuorovaikutustilanteista.

Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa harjoitellaan jo toisten tunteiden huomioimista ja sellaista vuorovaikutusta, joka johtaa hyvään mieleen. Myös työelämässä on herätty. Tutkimusten mukaan työyhteisöt, joissa esimiehet haluavat ottaa alaistensa tunteet huomioon, tekevät kilpailijoitaan parempaa tulosta.

Maailma on onneksi menossa mentalisoivampaan suuntaan. Esimerkiksi työelämän muutoksissa ihmistaidot ja vuorovaikutus korostuvat. Mielen kehittäminen nähdään arvona, jota kannattaa tavoitella.

Harjoittele arjessa

Harjoittele ja valitse tilanteita, joissa harjoittelet mentalisaatiota. Unohda kiire ja tehokkuus ja päätä toimia esimerkiksi kaupan kassalla tai perheaterialla niin, että vuorovaikutus tuottaa hyvää mieltä.

Kuulostele keskustelukumppanin reaktioita. Mieti, millä sanoilla ja eleillä saisit toisen tuntemaan arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta.

Näin hyödyt mentalisaatiosta:

  • Yhteistyö helpottuu, kun haluamme tunnistaa omia ja toisen tunteita ja tarpeita.
  • Uskallus kertoa oma mielipiteensä ja olla eri mieltä lisääntyvät, kun keskustelukumppanien välillä on luottamusta.
  • Toisen arvostus lisää motivaatiota yhteistyöhön ja sitoutumista tavoitteisiin.
  • Riitojen selvittely helpottuu, kun on halu ymmärtää toista.
  • Stressi helpottaa, kun on yhteydessä omaan mieleen. Elimistön pitkä kiertäjähermo rauhoittuu, lihasjännitys vähenee ja sydämen syke laskee.

Asiantuntijana aivotutkimuksesta väitellyt psykologi ja valmentaja Ville Ojanen, Academy of Brain, Helsinki.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla