Harhat piinaavat kokijaa itseään ja koettelevat kaikkien jaksamista. Niiden syy pitää kuitenkin aina selvittää.

Yksin asuva iäkäs sukulainen väittää, että naapurit käyvät hänen kotonaan siirtelemässä tavaroita. Kukkaro löytyi väärästä paikasta ja kahvikupit oli viety toiselle hyllylle. Tunkeutujat ovat kuulemma myös varastaneet edesmenneen puolison tavaroita.

Pelokas vanhus alkaa puuhata uusia lukkoja, pönkätä ovia kiinni ja piilotella tavaroita.

Kun läheinen alkaa käyttäytyä vainoharhaisesti, omaiset hämmentyvät. Huoli herää. Mitä on tapahtunut? Miksi käytös on outoa?

Ärtymykseltä ja riidoilta on vaikea välttyä, kun syytökset muuttuvat yhä kummallisemmiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Usein pelokkuus liittyy yksinäisyyteen ja turvattomuuden tunteeseen.”

– Jos ikäihminen on ollut aiemmin virkeä ja omatoiminen, tulee selvittää, mistä vainoharhainen käytös johtuu, sanoo geriatrian erikoislääkäri Taina Hellsten.

– Usein pelokkuus liittyy yksinäisyyteen ja turvattomuuden tunteeseen. On ymmärrettävää, että ikääntynyt pelkää olla yksin, jos hän uskoo jonkun pääsevän tunkeutumaan kotiin.

Usein syynä muistisairaus

Vainoharhaiset oireet voivat alkaa, kun ihminen jää yksin.

Kun tuttua kumppania ei enää ole, leskeksi jäänyt ei aina pääse testaamaan pelkojensa todenperäisyyttä normaaliin tapaan keskustelemalla. Ajatukset saattavat jumittua oudoille radoille.

Jos ihmisen perusturvallisuus lisäksi järkkyy pelottavien uutisten tai läheiselle sattuneen onnettomuuden vuoksi, vainoharhaisuus voi pahentua. Harhat ovat yhdenlainen keino jäsentää tapahtunutta ja käsitellä vaikeita tunteita.

”Yleisin syy vainoharhaiselle käyttäytymiselle on alkava, diagnosoimaton muistisairaus.”

Joskus vainoharhaisten oireiden taustalla on aiemmin diagnosoitu psykiatrinen sairaus, joka on pysynyt hallinnassa sopivalla lääkityksellä. Potilas on saattanut lopettaa lääkityksen, ja oireet ovat palanneet.

Myös päävammat, erilaiset sairaudet, kuten infektiot, tai sopimaton lääkitys voivat saada aikaan sekavuutta ja vainoharhaisuutta.

– Yleisin syy vainoharhaiselle käyttäytymiselle on alkava, diagnosoimaton muistisairaus. Sitä tulee epäillä, jos taustalta ei löydy muuta akuuttia sairautta, Taina Hellsten painottaa.

Harhaoireet alkavat yleensä keski-iässä tai myöhemmin. Nuoremmilla kyse on usein psykoottisesta mielialahäiriöstä tai skitsofreniasta.


Joskus osa persoonallisuutta

Erilaiset harhaluulot ovat onneksi melko harvinaisia.

Tarkkaa tietoa niiden yleisyydestä on vaikea saada, sillä harhaisesti ajatteleva ihminen ei välttämättä hakeudu hoitoon. Vikahan on hänen mielestään pahantahtoisissa ihmisissä, ei hänessä itsessään.

Taina Hellsten muistuttaa, että joskus vainoharhaisuuden taustalla voi olla myös todellisia syitä, pettämistä, huijaamista ja varastamista.

– Ikävä kyllä vanhuksia kohdellaan nykymaailmassa kaltoin. Jopa lähiomaiset voivat käyttää vanhuksen hyväuskoisuutta hyväkseen. Tämä vaihtoehto on aina selvitettävä, ennen kuin ihminen leimataan vainoharhaiseksi.

Epäluottamus maailmaa kohtaan on joskus osa ihmisen persoonallisuutta, joka säilyy lähes samankaltaisena läpi elämän. Iän myötä persoonallisuuden piirteet voivat korostua.

– Jo aiemmin salaliittoteorioita kehitellyt ihminen saattaa vanhetessaan muuttua yhä epäluuloisemmaksi. Silloinkin on usein kyse turvattomuudesta ja elämänhallinnan murenemisesta, joka järkyttää myös mieltä, Taina Hellsten sanoo.

”Läheiselle voi sanoa, että asia pitää selvittää perinpohjaisesti.”

Älä vähättele

Jos läheisen käytös muuttuu vainoharhaiseksi, omaisilta vaaditaan tasapainoilua tahdikkuuden ja rehellisyyden vaikeassa maastossa.

– Läheiselle voi sanoa, että asia pitää selvittää perinpohjaisesti. Hänet voi suostutella terveystarkastukseen, jossa asia tulee tuoda esille. Ei kuitenkaan kannata soittaa lääkärille potilaan selän takana. Se vain ruokkii vainoharhaisuutta ja lisää epäilyjä, Taina Hellsten sanoo.

Hän neuvoo keskustelemaan tilanteesta kaikessa rauhassa ja selvittelemään asioita läheisten ja naapureiden kanssa. Ikääntyneen kokemusta ei saa väheksyä.

– Jos vainoharhaisuus liittyy dementiasairauteen, asioita voi myös yhdessä tarkistaa. Kun lompakko tai sokerimalja sitten löytyvät, ollaan yhdessä tyytyväisiä: tavarat ovat tallessa.

Apua saa oman kunnan terveys- ja vanhuspalveluista. Omainen voi soittaa läheisensä kanssa terveysneuvontaan, ikäihmisten neuvolaan, omalle lääkärille tai sairaanhoitajalle.

Lähteenä myös terveyskirjasto.fi

 

Muista nämä

  • Kukaan ei höperöidy vanhuuttaan. Vainoharhaisuuden taustalla on aina jokin syy, joka on selvitettävä.
  • Asian vähätteleminen tai siitä väitteleminen saattaa loukata toista, eikä hän sen jälkeen ehkä uskalla kertoa ajatuksistaan lainkaan.
  • Kokemus on vainoharhaiselle ihmiselle hyvin todellinen. On hyvä kertoa ymmärtävänsä, miten pelottavalta kokemus tuntuu. Älä kuitenkaan vahvista pelkoa vaikkapa vaihtamalla lukkoja.

Tämä on ET Terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla