Meidän Perhe
Vaikka aikuisen omat tunnesäätelytaidot olisivat treenaamatta, niitä voi alkaa harjoitella koska vain, Heli Mäkelä kertoo.
Vaikka aikuisen omat tunnesäätelytaidot olisivat treenaamatta, niitä voi alkaa harjoitella koska vain, Heli Mäkelä kertoo.

Tunnetaitojen opettelu on palvelus omalle ja lapsen mielenterveydelle. Mitä tutumpi oma tunnemaailma on, sitä paremmin aikuinen osaa auttaa lasta.

Kun tunnelma kotona kiristyy, Heli Mäkelä keskittyy hengittämiseen. 

Stop! hän ajattelee. Lopeta, älä sano mitään. Hengitä sisään ja ulos ainakin kolme kertaa, ennen kuin jatkat, hän sanoo itselleen. 

Usein lyhyt pysähdys riittää tasoittamaan pahimman tunnekuohun. Samalla Heli antaa 15- ja 13-vuotiaille lapsilleen esimerkin siitä, miten omaan kurjaan tunteeseen pystyy vaikuttamaan. Ei ole mikään pakko alkaa räyhätä toiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pysähtymisen taito on yksi keinoista, joihin toimintaterapeutti ja tunnetaito- sekä mindfulness-ohjaaja Heli Mäkelä perehdyttää Vauva.fin Kiukkukurssilla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tunnetaitojen opettaminen on palvelus lapsen mielenterveydelle, Mäkelä sanoo.

– Kun lapsi on sinut itsensä ja omien tunteidensa kanssa, se auttaa häntä pitämään kiinni omista rajoistaan, osoittamaan empatiaa ja toimimaan paremmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Muitakin hyötyjä on: Hyvät tunteidensäätelytaidot auttavat lasta koulussa ja myöhemmin työelämässä. Tutkimusten mukaan lapsena opitut tunnetaidot vaikuttavat paljon aikuisiän työuraan, terveyteen ja parisuhteeseen.

Vanhemmuus tuo esiin oman lapsuuden

Juuri läheisissä ihmissuhteissa omat tunnetaidot punnitaan. Vanhemmuus tuo voimakkaasti esiin oman lapsuuden sekä sen, millaista kohtelua on itse saanut esimerkiksi kiukkuisena. Jos kosketus omiin tunteisiin puuttuu, esiin nousee hätääntynyt sisäinen lapsi, eikä aikuinen pysy enää aikuisen roolissaan. 

– Moni nykyvanhempi  ei ole saanut lapsena lainkaan tunnekasvatusta. Siksi vaikeita tunteita on niin hankala kohdata omissa lapsissaan, Heli Mäkelä sanoo.

”Vanhempien tiedon taso on hyvä: täytyisi osata toimia toisin. Käytännössä se on vaikeaa, mitä mä sitten teen?”

Silloin suusta pääsevät helposti omasta lapsuudesta tutut vanhemman sanat: Mitä sinä nyt kiukuttelet, reipastu! Mene omaan huoneeseen! Viesti lapselle on se, että kiukku on kielletty tunne, jonka kanssa on pärjättävät yksin, ja lapsi kelpaa vanhemmalleen vain reippaana. 

– Vanhempien tiedon taso on hyvä: täytyisi osata toimia toisin. Käytännössä se on vaikeaa, mitä mä sitten teen? vanhempi ihmettelee.

– Aikuinen mallintaa omilla tunnesäätelytaidoillaan lapselleen sitä, mikä on hyvä tapa toimia. Mitä tutumpi oma tunnemaailma on, sitä paremmin aikuinen ymmärtää lapsen tunteita ja auttaa niissä eteenpäin. Et voi viedä lasta pidemmälle kuin missä itse olet, Heli Mäkelä sanoo.

Kurssi sopii kaiken ikäisille

Vauva.fin kiukkukurssi on suunniteltu erityisesti 5–9-vuotiaiden lasten vanhemmille. Sen perusajatus toimii kuitenkin minkä tahansa ikäisen kiukun kohtaamiseen. Kurssin taidoista on hyötyä muulloinkin kuin lapsen haastavissa kehitysvaiheissa; tahtoiässä, eskaristressissä ja murrosiässä. 

Vaikka vanhemman omat tunnesäätelytaidot olisivat treenaamatta, niitä voi alkaa harjoitella koska vain. Ja toisaalta: ne vaativat jatkuvaa treeniä samaan tapaan kuin fyysisen kunnon ylläpito.

– Minäkään en pysty toimimaan tunnetaitoisen aikuisen lailla jokaisessa tilanteessa lasten kanssa. Pääasia, että yritän toimia toisin, Heli Mäkelä sanoo.

Silloin se on palvelus myös omalle mielenterveydelle.

Kiukkukurssi osa 1: Miksi lapsen kiukku on aikuiselle niin hankala tunne?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla