Vainajakokemuksia on kaikenikäisillä. Useimmiten kohdattu läheinen on oma vanhempi tai puoliso. Kuva: Shutterstock
Vainajakokemuksia on kaikenikäisillä. Useimmiten kohdattu läheinen on oma vanhempi tai puoliso. Kuva: Shutterstock

Vainajakokemuksia ei ole vain jollain tietyllä ihmisryhmällä, vaan ne ovat osa monen aivan tavallisen ihmisen elämää.

Kerran hän tuli, en muista paikkaa, ihan lähelle seisomaan ja laittoi poskensa poskeani vasten, ja painautui niin lähelle, että silmäripsemme kohtasivat kun niitä liikutti. Hän vaikutti hyväntuuliselta ja hassutteli. Tunne oli tämän läsnäolon jälkeen kovasti ikävöivä.

Kokemukset edesmenneen läheisen läsnäolosta ovat yleisempiä kuin luullaan. Niitä on arviolta noin kolmasosalla ihmisistä. Kuolleen läheisen voi nähdä esimerkiksi unessa tai yhteisessä kodissa tai hänet voi tuntea vahvana aistimuksena.

Psykoterapeutti ja pappi Markku Siltala on kuullut erilaisten ihmisten kohtaamisia kuolleiden kanssa paitsi työssään, myös yli 600 kokemukseen pohjautuvassa väitöstutkimuksessaan. Tutkimuksen pohjalta syntyi myös pääsiäisviikolla ilmestyvä Hän oli siinä -tietokirja (S&S).

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Minulle yksi motiivi selvittää, millaisia tällaiset kokemukset ovat, on ollut, että kokijat voisivat huomata, että heissä on kaikki hyvin. Silloin he voivat kääntää kokemuksen oman elämänsä voimavaraksi, Siltala kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vainajakokemuksia ei ole vain jollain tietyllä ihmisryhmällä, vaan ne ovat osa monen aivan tavallisen ihmisen elämää.

– Kaikenlaisilla ja kaiken ikäisillä, sekä naisilla että miehillä, nuorilla ja vanhoilla on kokemuksia yhteydestä kuolleeseen läheiseen.

Taustalla ei ole väliä

En usko mihinkään uskontoon enkä ihmisten kirjoittamiin kirjoihin, mutta ymmärrän ettei ihmiskunta vielä tiedä kaikkea kaikesta ja siten monet asiat jotka ovat ns. luonnollisia ovat meiltä vielä tai ehkä ikuisesti hämärän peitossa.

Siltalan tutkimuksessa kävi ilmi, ettei ihmisen uskonnollisuus tai hengellisyys vaikuta kohtaamisten kokemiseen. Tutkimukseen osallistui niin kristittyjä, humanisteja, new age -tyyppiseen henkisyyteen uskovia kuin ateistejakin.

– Näyttäisi siltä, että kokijan uskomukset tai ajatukset siitä, onko kuolleen läheisen kohtaaminen mahdollista, ei vaikuta sen kokemiseen.

Siltala kertoo, ettei kansainvälisissä tutkimuksissa ole todettu minkäänlaista yhteyttä myöskään mielenterveysongelmiin. Kokemukset olivat niin ikään koulutustaustasta ja ammatista riippumattomia.

– Siellä on insinööriä, tuomaria, opettajaa, tutkijaa, saattohoitajaa, suntiota, emäntää, kokkia, toimittajaa, kanttoria, yrittäjää, autonkuljettajaa, maanviljelijää, johtajaa, arkkitehtiä, virkamiestä, hierojaa, kirjailijaa, taiteilijaa, Siltala luettelee.

Hämmentäviä, mutta helpottavia kohtaamisia

Puolisoni kuoli helmikuussa. Samana vuonna syksyllä eräänä aamuna menin asuntomme olohuoneeseen ja havaitsin hänen istuvan lempituolissaan. Kysyin: ”kuinka sinä olet täällä?”. Hän vastasi: ”olen tässä vain hetken ja lähden sitten.” Samassa aukeni seinään aukko, josta näkyi empiretyylisen talon sisätilat, huone toisensa jälkeen sävyiltään empire värit keltainen, vanharoosa, sininen valkoisine ovipuitteineen. Sinne puolisoni käveli taakseen katsomatta.

Vaikka kohtaamiset ovat yleisiä, moni arkailee kertoa niistä ääneen. Edesmenneen läheisen kohdannut voi itsekin olla hämmentynyt kokemastaan.

– Kokija voi miettiä, miten on mahdollista, että näin sen omilla silmilläni, tunsin hänen kehonsa ja kosketuksensa, kuulin puheensa. Meidän todellisuutemme kuitenkin perustuu fyysisiin aisteihin.

Siltalan mukaan kokemuksista ei ole arastelun lisäksi juuri muuta haittaa. Peräti 86 prosenttia kokemuksista onkin hyviä ja helpottavia. Vaikka suurin osa kohtaamisista koetaan suruaikana, ihmisen mielentila on yleensä niiden tapahtuessa rauhallinen, ei niinkään surullinen.

Kokemukset toki säikäyttävät usein aluksi, mutta niillä on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia.

Iloa ja lohdutusta

Siltalan mukaan lähes kaikkien kokijoiden kuolemanpelko vähenee tai jopa katoaa kohtaamisen myötä. Moni ajattelee sen jälkeen kohtaavansa läheisensä uudelleen tuonpuoleisessa, mikä tuo elämään iloa ja merkitystä.

Siltalan kertoo, että jotkut saavat kokemusten välityksellä myös ihan konkreettista apua. Hän kertoo iäkkäästä naisesta, jota edesmennyt puoliso oli neuvonut unessa.

Toinen [kokemus] oli kun yritin saada tietokonetta toimimaan tietyllä ohjelmalla. Minulla ei ollut hajuakaan miten homman saisi toimimaan, ja totesin, että tules nyt -- näyttämään miten homma toimii. Seuraavana yönä näin unen missä hän neuvoi kädestä pitäen miten homman saa toimimaan. Aamulla testasin, että toimiiko, kun tekee unessa saaman ohjeen mukaan. Ja toimihan se.

Kohtaamisen jälkeen ihmisestä voi myös tuntua siltä, että hänen suhteensa edesmenneeseen lähenee tai, jos siinä on ollut vaikeuksia, ne voivat korjaantua kohtaamisessa tapahtuneen anteeksiannon myötä.

Liukuovet avautuivat ja odotin että sieltä saapuu asiakas – ei saapunut, mutta isotätini tuttuakin tutumpi tuoksu leijaili ilmassa. Sanoin vallan ääneen että ”täti, mitäs te vielä tällä puolella olette?” Hän vastasi minulle, että häntä pelottaa mennä rajan yli ja hän halusi tulla pyytämään käytöstään minulta anteeksi. (Ollessani pieni, hän kohteli minua toisinaan kaltoin, jopa julmasti.) Annoin hänelle anteeksi ja sanoin vielä, että häntä siellä toisella puolella odotellaan jo, isovanhempani ja hänen veljensä odottavat jo kovasti.

Kokemukset voivat helpottaa elämää muullakin tavoin.

– Merkittävin viesti, mitä kokijat kertoivat kokemuksesta välittyneen, oli, että läheinen halusi kertoa, että hänellä on kaikki hyvin. Hän ei varsinaisesti ole kuollut, hän on jossakin olemassa.

Halasimme toisiamme, itkien sanoin hänelle: Miksi et ole aikaisemmin tullut, minulla on ollut niin ikävä. Tunsin hänen karhean partaisen poskensa poskeani vasten. Tunsin hänen tuoksunsa, metsän tuoksun – hän teki metsätöitä pokasahalla ja kirveellä kun olin lapsi. Sen silloisen tuoksun tunsin. Isä sanoi: ”älä itke, kaikki on nyt hyvin”.

Kursivoidut sitaatit ovat Markku Siltalan Hän oli siinä -kirjasta (Kustantamo S&S). Kirja ilmestyy 18.4.

Sisältö jatkuu mainoksen alla