Sport
Heippa kamu! Nähdään siis puolen vuoden päästä!
Heippa kamu! Nähdään siis puolen vuoden päästä!

On tavallista, että viestitellään päivittäin, muttei välttämättä nähdä koskaan.

Ärsyyynnytkö välillä, miten luuri hallitsee elämääsi? Et suinkaan ole ainoa.

– 90 prosenttia älypuhelimen omistajista on riippuvaisia luuristaan, sanoo sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uski

Uskin mielestä somettomassa syyskuussa on silti yhtä vähän järkeä kuin tipattomassa tammikuussa. Hän ehdottaa esimerkiksi sometonta lauantaita puolisoiden tai perheen kesken.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä työskentelevä psykoterapeutti Marjo Tossavainen toteaa, että somessa viettävät aikaa eniten ne, jotka tosielämässäkin viihtyvät ryhmässä. Vähiten puolestaan ne, jotka mieluiten ovat yksin tai parin hengen porukoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Laumaeläiminä haluamme tietää kuulumisia. Se on luontainen tarve, Uski sanoo.

Somettaminen menee liiallisuuksiin, jos sieltä ei löydä kiinnostavaa sisältöä, muttei silti malta lopettaa selailua. Itseltä voi kysyä, mikä siihen ajaa.

– Katsooko, kuinka kaunis ystävä on vai kuinka ruma itse on? Vai exän kuvia, Tossavainen pohtii.

Uski kuitenkin toteaa, että entisten ja uusien ihastusten sekä ihan vaan tuttavien stalkkaaminen on normaalia toimintaa ihmiselle.

Osaatko katsoa silmiin?

Tossavainen näkee somen käytössä kulttuurisia ominaispiirteitä. Suomalaisten on helpompi kommunikoida kirjoittaen kuin puhuen.

– On jo aika tavallista, että viestitellään joka päivä, muttei koskaan tavata, Tossavainen sanoo.

Some on vähentänyt yksinäisyyttä ja sen tuomaa ahdistuneisuutta. Miksi se on sitten pahasta? Liiallinen käyttö on tuttu teema Tossavaisen vastaanotolla.

– Jos kommunikoi vain viestein, vieraantuu äänen ja katseiden käytöstä. Harjoittelemme silmiin katsomista älykkäiden yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

Myös kyky keskittyä keskusteluihin tai lukemiseen heikentyy. Aivot tottuvat nopeaan ja pinnalliseen toimintaan, mikä heikentää asioiden syvää ymmärtämistä.

Uski on huolissaan jopa aivotoiminnan taantumisesta. Monilla on ongelmia keskittyä työhönsä, koska visaisten ongelmien ratkaisua siirretään somepäivityksen tekemisen varjolla. Parempi olisi esimerkiksi katsella elämänmenoa ympärillään ja vaikka haistella, miltä ilma tänään tuoksuu.

– Aivot tarvitsevat sitä. Se lisäisi keskittymiskykyä. Kehon aistiminen ja tuntemusten tiedostaminen on osa henkistä hyvinvointia, Uski sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla