Laiskottelua pidetään huonona asiana, mutta se on tarpeellista, joskus jopa elintärkeää. Laiskuudesta on myös paljon hyötyä, uutuuskirjassa todetaan. 

”Lähes kaikki voivat myöntää nauttivansa joskus laiskottelusta, mutta juuri kukaan ei halua tulla leimatuksi laiskaksi.”

Laiskuutta pidetään kielteisenä, jopa paheksuttavana asiana. Monelle tulevat siitä mieleen ensimmäisenä saamattomuus, välinpitämättömyys ja itsekurin puute. 

Jos pitää itseään pääosin ahkerana tyyppinä ja potee laiskottelusta huonoa omaatuntoa, seuraava väite voi aluksi tuntua kummalliselta: laiskottelusta on myös valtavasti hyötyä. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Niin väittävät Satu Kaski ja Vesa Nevalainen. Kaski on psykologi ja psykoterapeutti. Nevalainen on niin ikään psykologi, psykoterapeutti sekä Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö. He ovat laatineet laiskottelusta kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Laiskottelun jalo taito (Kirjapaja). 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Teos laittaa uusiksi laiskuuteen liittyvät, pinttyneet käsitykset. Se pyrkii osoittamaan, että laiskuus ei ole vain huono asia, vaan sopivissa määrin myös tarpeellista. 

Poimimme kirjasta kuusi keinoa, joiden avulla sinäkin opit laiskottelemaan hyödyllisesti.

1. Pidä luova tauko

Tiedät varmasti tunteen: olet yrittänyt ratkaista ongelmaa, mutta se ei vain onnistu. Astut hetkeksi toisaalle, haet kahvia tai käyt kävelyllä – ja keksit ratkaisun aivan yhtäkkiä. Sitä on luova laiskuus!

Moni kuluttaa turhaan energiaa miettiessään väkisin ratkaisua ongelmaan. Liian kapeakatseinen puurtaminen usein vain estää ajatusten harhailun, vaikka juuri siitä olisi sillä hetkellä eniten hyötyä. 

Luovuus vaatii tilaa ja aikaa, joten kun ensi kerran et etene työasian tai muun ongelman kanssa, pidä paussi. Lähde kävelylle, syö välipalaa, selaa hetki somea, nosta jalat ylös. 

2. Delegoi – töissä ja kotona

Delegointi eli tehtävien jakaminen muille on viisasta. Kukaan ei jaksa tehdä kaikkea yksin. Kun delegoi, säästää voimiaan ja jättää tilaa luovuudelle. Samalla voi antaa arvokasta vastuuta muille, esimerkiksi alaisilleen.

Delegointi on tärkeää myös kotona. Monissa perheissä äideillä on tapana huhkia ennen juhlia tai joulua niin, että he ovat itse juhlapäivänä aivan poikki. Jos yksi perheestä tekee jatkuvasti kaiken muidenkin puolesta, häntä odottaa todennäköisesti uupuminen, joskus katkeroituminenkin. Samalla muut turhautuvat. 

Jos on tottunut hoitamaan vähän kaiken itse, delegointi saattaa tuntua laiskuudelta. Oikeasti se kuitenkin säästää voimavaroja. ”Lupa olla tekemättä jättää toisille tilaa tehdä”, kirjassa todetaan.


3. Lataa akkusi

Jokainen tarvitsee lepoa. Laiskottelua tarvitaan, koska sen jälkeen jaksaa taas toimia. Usein työuupuminen johtuu siitä, että ihmiset tekevät kaikki heille syynätyt työt ja vähän enemmänkin huolimatta siitä, miten kohtuuttomia vaatimukset ovat. He eivät laiskottele, vaikka heidän akkunsa ovat tyhjentyneet jo aikaa sitten. 

Akut latautuvat tietenkin öisin nukkuessa, mutta niitä voi ladata myös päivällä tai illalla ottamalla vaikka päiväunet, katsomalla televisiota tai selaamalla nettiä. Akkuja voi ladata metsässä, harrastuksen parissa tai lomamatkalla. 

Jos ei ole tottunut laiskottelemaan, huilitauko saattaa herättää syyllisyyden tunteen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lepotauot eivät ole heikkouden merkki, vaan ne ovat välttämättömiä. 

4. Pysähdy ennen kuin toimit

Ahkera ihminen painaa joskus eteenpäin mekaanisesti: työt on tehtävä, pysähtymiselle ei ole aikaa. Pakonomainen suorittamisen ja suoriutumisen tarve voi näkyä yhtä hyvin perhe-elämässä kuin työpaikallakin. 

Tuumintatauko kuitenkin kannattaa. Se auttaa näkemään, mikä on juuri sillä hetkellä kaikkein tärkeintä ja mihin energia kannattaa käyttää. Kun pysähtyy, saattaa nähdä asiat uudella tavalla ja keksiä uusia ratkaisuja, jotka helpottavat päivää tai arkirutiineja.

Kaski ja Nevalainen puhuvat maltista. Se on tilannelaiskuutta: malttia käyttävä ei lähde hötkyilemään itseään hengiltä, vaan ottaa aikalisän ja miettii ennen kuin toimii.

5. Tee jotain mukavaa, kun stressi painaa

Kun tekee asioita, elimistössä tapahtuu stressireaktio. Se on luonnollista ja tarpeen, jotta keho pysyy valppaana ja toimintavalmiina. Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun tekemiselle ei tule loppua. Elimistö ehdi levätä.

Laiskottelu oikeastaan suojaa ylikuormittumiselta. Jos stressi on jatkunut pitkään, suorituskierteestä voi olla vaikea päästä eroon. Silloin tilanne vaatii pidempää laiskottelua ja laiskottelun harjoittelemista. 

Hyvä tapa aloittaa laiskottelu on tehdä jotain mukavaa: syödä suklaata, kuunnella musiikkia tai jutella ystävän kanssa. Käydä lenkillä, kahvilla tai paijata koiraa. Kannattaa myös yrittää kuulostella, mitä keho kaipaa juuri nyt. ”Stressaavan muiston päälle tulee tällöin muisto tästä mukavasta kokemuksesta, mikä nopeuttaa palautumista”, kirjassa todetaan. 


6. Tee vähemmän, mutta paremmin

Enemmän ei ole aina enemmän. Tämän tajuaminen on Kasken ja Nevalaisen mukaan järkevän ihmisen tapa olla pikkuisen aiempaa laiskempi. Fiksu ihminen tajuaa, että täysillä paahtaminen ei aina johda parhaaseen lopputulokseen. Kun höllää, keksii todennäköisesti luovan ratkaisun. Kun tekee vähemmän, voi tehdä laadukkaammin. 

Sopivan laiska osaa ahkeroida, mutta kykenee myös päästämään irti, kun sen aika tulee. 

+ Älä välitä muista (tai sisäisestä äänestäsi)

Jo aiemmin jutussa mainittiin syyllisyyden tunne, joka laiskottelusta voi seurata. Liiallinen ahkeruus johtuu usein kasvatuksesta, mutta joskus se kumpuaa sisältä, omasta innokkuudesta. Syyllisyyden voi aiheuttaa myös nykypäivän self help -kirjojen viesti: toimi, elä hetkessä, hyödynnä kaikki mahdollisuudet!

Joskus muut eivät katso laiskottelua hyvällä. Siitä ei pidä välittää liikaa, sillä aina välillä pysähtyminen ja jalkojen ylös nostaminen on tarpeen, jopa elintärkeää. Aina voi yrittää houkutella marisijan laiskottelemaan mukanaan: nappaa esimerkiksi kumppani kainaloon sohvalle ja muistuta häntä – ja itseäsi – siitä, että laiskottelu tekee välillä hyvää. 

Jutun lähteenä on käytetty Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen tuoretta kirjaa Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Laiskottelun jalo taito (Kirjapaja).
Jutun lähteenä on käytetty Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen tuoretta kirjaa Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Laiskottelun jalo taito (Kirjapaja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla