Kodin Kuvalehti
 – Jos serotoniinitasot ovat alhaalla, perunamuusin ja mummon lihapullien tapainen turvaruoka auttaa, Emilia Vuorisalmi kertoo.
– Jos serotoniinitasot ovat alhaalla, perunamuusin ja mummon lihapullien tapainen turvaruoka auttaa, Emilia Vuorisalmi kertoo.

Kun opettelet tuntemaan aivokemiaasi, ymmärrät paremmin itseäsi ja toisia. Niin sanotut onnellisuushormonit vaikuttavat esimerkiksi siihen, viehätytkö vaarasta vai turvallisuudesta.

Hyvän olon hormonit, onnellisuushormonit, rakkaushormonit… Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Pohjimmiltaan hyvän olon hormoneissa on kyse aivojen kemiallisista välittäjäaineista, jotka tekevät meille hyvän olon. Niistä keskeisimpinä vaikuttavat välittäjäaineet nimeltä dopamiini, serotoniini ja oksitosiini.

– Mutta se on vain karkea jako, sillä vaikuttajina on paljon muitakin välittäjäaineita. Aivokemia on monimutkaista, muistuttaa rakkaustohtorinakin tunnettu yleislääkäri Emilia Vuorisalmi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Dopamiini saa etsimään uutta

Jokaisella hyvän olon hormonilla on hiukan erilainen tehtävä. Esimerkiksi dopamiini saa meidät etsimään ja oppimaan uutta ja ottamaan riskejäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Dopamiinia erittyy aina, kun meillä on jokin tavoite, jota kohti menemme, tai kun meille tulee uutta informaatiota, Emilia Vuorisalmi kertoo.

Muinaisten tutkimusmatkailijoiden dopamiinitasot olivat taatusti korkealla, kun he lähtivät purjehtimaan tuntemattomille merille.

Saman dopamiinin takia nykyihmisen on pakko tarkistaa viestit heti, kun kännykkä piippaa taskussa.

– Niin uhkapelien kuin sosiaalisen mediankin koukuttavuus perustuu paljon dopamiinin eritykseen. Meillä on tarkoitus etsiä hakukoneelta yksi tieto, mutta huomaamme samalla kiinnostavan linkin, ja dopamiini kehottaa meitä avaamaan senkin. Tunnin päästä löydämme itsemme googlettamasta yhä lisää.

Hyvä keino vahvistaa dopamiinia on tehtävien listaaminen. Se on vähemmän koukuttavaa kuin some, ja ennen kaikkea se helpottaa arkea.

– Dopamiinia alkaa virrata joka kerta, kun voit vetää ruksin suoritetun tehtävän ylitse.


Turvallisuus sytyttää serotoniinin

Serotoniini on dopamiinin vastapeluri. Jos dopamiiniin liittyy uutuudenviehätys ja riskinotto, serotoniini tuo hyvää oloa perinteistä, turvallisuudesta ja järjestelmällisyydestä.

– Jos toinen pariskunnasta on dopamiinivoittoinen ja toinen serotoniinivoittoinen, he eivät välttämättä ymmärrä toisiaan kovin hyvin, Emilia Vuorisalmi kertoo.

Dopamiinivoittoinen saattaa lähteä lentokentälle viime tingassa ja nauttia jännityksestä, ehtiikö hän koneeseen vai ei. Serotoniinivoittoiselle sellainen on kauhistus. Hänelle on tärkeää, että kentällä ollaan ainakin kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, ja matkatavaratkin hän on pakannut hyvissä ajoin.

Ruokaillessa dopamiinivoittoinen nauttii uusista mauista ja haluaa kokeilla aina uutta ravintolaa. Serotoniinivoittoinen arvostaa kotoista makaronilaatikkoa.

Jos serotoniinitasot ovat jostain syystä alhaalla, perunamuusin ja mummon lihapullien tapainen turvaruoka auttaa nostamaan niitä. Samoin siivoaminen nostaa serotoniin tasoa, koska siististä kodista tulee turvallinen olo, Vuorisalmi vinkkaa.

Töissä dopamiinivoittoinen jättää mielellään hommat viime tinkaan, koska deadlinen lähestyminen antaa kunnon dopamiinitujauksen ja kannustaa naputtamaan presentaation valmiiksi viimeisenä yönä. Jos samassa tiimissä on serotoniinivoittoisia, he kärsivät, koska he haluavat tehdä työt järjestelmällisesti ja ajoissa.

– Kun on oppinut ymmärtämään aivokemiaansa, saa selityksen omille valinnoilleen ja tavoilleen. Samalla tieto auttaa ymmärtämään ympärillä olevia ihmisiä.

Elämäntilanne, ikä, ympäristö ja kasvatus vaikuttavat paljon siihen, kumpi näistä hyvän olon hormoneista on elämässä pinnalla.

– Toisaalta painotuseron huomaa jo pienissä lapsissa. Toiset menevät lujaa ja haluavat kokeilla kaikkea, toiset kaipaavat jo pienenä enemmän rauhaa ja turvaa.

Oksitosiinia erittyy kosketuksessa

Oksitosiini poistaa ahdistusta ja lisää luottamuksen tunnetta. Sitä erittyy halatessa ja suudellessa, pitkissä ja rauhallisissa keskusteluhetkissä ja vaikka silitellessä rakasta lemmikkiä.

– Oksitosiiniin liittyy yhteyden tunteminen, niin henkisen kuin fyysisenkin, Emilia Vuorisalmi sanoo.

Vuorisalmella on teoria, että elämme parhaillaan suuressa oksitosiinivajeessa. Saamme kyllä dopamiinipaukkuja sieltä ja täältä, kun viestejä kilahtelee puhelimeen ja jännittävät somepäivitykset vilisevät silmissä. Sen sijaan aidot kohtaamiset jäävät lyhyiksi, varsinkin jos niitä ei erikseen vaali.

Oksitosiinivaje helpottaa, kun otamme oikeasti aikaa toisillemme, juttelemme rauhassa ilman, että vilkuilemme samalla puhelinta tai televisiota. Istumme ja katsomme toisiamme silmiin.

Niin, siitäkin on olemassa tutkimusta: silmiin katsominen tosiaan lisää oksitosiinin eritystä, ja oksitosiini puolestaan lisää luottamusta ihmisten välillä.

– Jo luottamuksenkin takia on tärkeää, että meillä on oikeita kohtaamisia niin kotona kuin työpaikalla.

Entäs endorfiinit?

Tuon kovan kolmikon lisäksi myös endorfiinit kuuluvat hyvää oloa vahvistaviin hormoneihin. Ne auttavat sietämään kipua.

Kun juoksija tekee niin rankan lenkin, että pahalta tuntuu, hänestä alkaakin yhtäkkiä tuntua hyvältä. Askel rullaa ja kipu katoaa. Tämän runner’s high- eli juoksijan taivas -ilmiön taustalla vaikuttavat endorfiinit.

Samaan perustuu huumaava hyvän olon tunne avannossa pulahtamisen jälkeen tai vaikka chilin tuoma nautinto.

– Chili ei tunnu suussa makuna vaan kipuna, joka saa endorfiinit erittymään, Emilia Vuorisalmi kertoo.

Mutta on endorfiineista mahdollista nauttia kivuttomastikin: kunnon nauraminen vapauttaa niitä roimasti.


Onnellista liikettä

Liikunta saa kaikki hyvän olon hormonit hyrräämään – tai sitten ei.

– Tärkeintä liikunnassakin on tasapaino muun elämän kanssa. Jos kovan työpäivän päälle tekee vielä kovan treenin, vallan saattavatkin ottaa stressihormonit, Emilia Vuorisalmi sanoo.

Pehmeät liikuntalajit antavat parempaa vastapainoa hektiselle elämäntyylille.

Esimerkiksi tanssi on onnellisuuslaji, jossa yhteisöllisyys tuo oksitosiinia ja musiikki auttaa dopamiinin virtaamista.

Jos taas kaipaa jotain kilpailullisempaa, joukkuepelit ovat erinomaista hyvän olon liikuntaa. Ne saavat koko onnellisuushormonien kolmikon hyrisemään:

Serotoniinia tuo tieto, että olen arvostettu osa tiimiäni. Dopamiini herää, kun tiimi tavoittelee yhteistä määränpäätä, koettaa vaikka saada maalin. Oksitosiinia erittyy, kun porukka halailee ja takoo toisiaan selkään maalin saatuaan.

Ja liikunta kannattaa aina päättää venyttelyyn, sillä se on hyvä keino lisätä endorfiineja.

– Myös joogassa on venyttelyä, ja hyvää oloa antaa myös hetkessä oleminen, kun joogaaja keskittyy hengitykseen ja liikkeeseen. Se tuo aivoille lepoa, auttaa mieltä palautumaan ja päästää onnellisuushormonit virtaamaan tehokkaammin.

Petolliset auttajat

Kun stressitasot ovat korkealla, ne estävät onnellisuushormonien erittymistä. Pika-apua vajeeseen saa nautintoaineista, mutta se apu on petollista.

Vaikka karkit, sipsit, alkoholi ja tupakka nostavat hyvän olon nopeasti huippuunsa, olo romahtaa yhtä nopeasti ja yleensä entistä huonommaksi. Samalla kasvaa houkutus hakea uusi pikainen nautintopiikki.

Myös sosiaalinen media ahmii meiltä hyvän olon hormoneja. Se antaa hetkeksi hyvää fiilistä, mutta nopean nousun jälkeen onnellisuuden varastot ovat taas aivan tyhjät, Emilia Vuorisalmi kertoo.

Kestävämpi tie on ryhtyä miettimään, mistä ahdistus tulee, ja etsiä hyvää oloa tyynemmistä lähteistä. Tauot työpäivässä, monipuolinen ruoka, kiva liikunta, lepo ja jo pelkästään rauhallinen hengittäminen päästävät onnellisuushormonit taas virtaamaan vapaammin.

– Stressi vähenee siitäkin, kun muistaa, ettei koko ajan tarvitse olla onnellinen olo. Se ei ole mahdollista kenellekään.


Parisuhteen ainekset – ja eron

Hyvän olon hormoneja ei turhaan kutsuta myös rakkaushormoneiksi. Parisuhteessa elävä saattaa saada käytännössä kaikki onnellisuuskemikaalinsa suhteesta.

Sieltä tulee kosketus ja sen mukana oksitosiini.

Samasta lähteestä kumpuaa dopamiinia, kun pari suunnittelee yhdessä lomamatkoja tai rakentaa mökkiä.

Ystävätkin voivat jäädä taka-alalle, kun ollaan vain perheen kesken – ja eritetään yhdessä serotoniinia.

Olo on onnellinen, mutta entä jos suhde päättyykin eroon?

– Silloin onnellisuushormonien pankki on äkkiä typötyhjä, Emilia Vuorisalmi toteaa.

Jotta tili taas lähtisi karttumaan, eron jälkeen kannattaa ryhtyä muistelemaan ja toteuttamaan asioita, joista on aina haaveillut tai jotka ovat tuoneet iloa ennen parisuhdetta.

Alkaisitko maalata tauluja, soittaa jotain instrumenttia tai kirjoittaa? Lähtisitkö harrastamaan agilityä koiran kanssa? Vai oletko aina halunnut liittyä Marttakerhoon, mutta tiivis parisuhde ei ole antanut tilaa sellaiselle harrastukselle?

– Kipeä kohta elämässä voikin olla portti uusiin asioihin, jotka saavat hyvän olon hormonit kukoistamaan.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla