Kun ero tulee isona yllätyksenä, alkujärkytys ravisuttaa sekä mieltä että kehoa. Keskity selviytymiseen tänään ja huomenna. Seuraavaksi kannattaa alkaa rakentaa omaa elämää. 

Aika helpottaa hyväksymään rakkauden menetyksen, mutta odottelun lisäksi on paras alkaa rakentaa itselleen tulevaisuutta.

Jätetty takertuu helposti menetettyihin hyviin hetkiin eksän kanssa: lähettää hänelle epätoivoisia viestejä, yrittää vieläkin selvittää, miksi, miksi, miksi. Joutuu ehkä tylytetyksi. Roikkuu sitten Facebookissa seuraamassa eksän uusia käänteitä omaa onnettomuuttaan häveten.

– Akuuttia kipua voi helpottaa, jos kykenee jättämään huomiotta eksän some-tarinoinnin. Ihminen on kuitenkin luontaisesti utelias ja helposti kateellinenkin. Vaikka sattuu, on inhimillistä selata eksänsä päivityksiä, sanoo psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terapeutti neuvoo keskittymään tähän hetkeen ja huomiseen. Silta tulevaan elämään pitäisi koota oma ihmisarvo mielessä. Mitä kohti ja millaisena pyrinkin, olen arvokas. Eikä yksin tarvitse ponnistella!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eroryhmissä ja -kursseilla ymmärtää muillekin käyneen huonosti. Vertaistuki auttaa ottamaan vastaan itkettävät, sydänalaa repivät tunteet ja
hyväksymään ne osaksi toipumista 

Pyydä rehellistä selitystä 

Eroa helpottaa, jos saa toiselta todentuntuisen, rehellisen selityksen sille, miksi hän haluaa erota. Aina niin ei käy, ja on kova pala joutua huomaamaan, ettei elämässä saakaan selitystä tapahtuneelle.

Jotkut asiat vain jäävät avoimiksi. Tämän hyväksyminen raastaa, jos on aiemmin ajatellut, että elämäänsä kykenee ainakin aika pitkälti hallitsemaan. 

Vaaranen on eroterapiatyössä todennut, että varsinkin jätetyt miehet ovat saattaneet uskoa toimineensa täysin oikein, kun he ovat tehneet
ylipitkää työpäivää. On pitänyt tienata perheen eteen. Vaimo on kuitenkin jäänyt liikaa yksin eikä olekaan kestänyt tilannetta.

– On tuskallista hyvästellä liitto, kun uskoo toimineensa oikein, mutta se onkin ollut puolisolle väärin, toteaa Vaaranen.

Karkeroituminen hidastaa etenemistä

Vaikka tuska tuntuu kovana, olisi vältettävä katkeroitumista. Katkeroituvan kannattaa todella tehdä töitä itsensä kanssa, että pääsisi sinuiksi oman romahduksen kanssa.

Jos kantaa katkeruutta, se on kuin joisi myrkkyä ja toivoisi toisen kuolevan. On paras luopua kostohaaveista ja uhrin roolista. Sinua loukannut ihminen teki sen ajaakseen omaa etuaan tai tasatakseen tilit kanssasi. Älä odota anteeksipyyntöä.

Muutama tapaaminen terapeutin kanssa voi sekin auttaa näkemään tilanteen uudessa valossa. Apua saa myös netissä.

– Katkeruus kertoo hädästä ja tarkoittaa, että jätetty kamppailee riittämättömyyden tunteen kanssa. Hänen olisi löydettävä aihetta olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.

Sinä loistat vielä!

Sydän särkyneenä on parasta tehdä asioita, jotka rauhoittavat tunnemyllerrystä. Vaaranen luettelee kokeilemisen arvoisia keinoja, jos tuntuu, ettei tiedä mitä tekisi.

Tapaa ystäviä. Lähde pidemmälle kävelylle tai retkelle luontoon. Mene elokuviin. Kutsu joku, vaikka mukavalta vaikuttava naapuri, luoksesi ja
tehkää ruokaa. Tartu harrastukseen, josta olet unelmoinut. Olet yksin, sinulla on nyt paremmin aikaa tehdä mukavia asioita.

Ja yllättäen, voit myös palata nuoruuden menetyksiin rakkauselämässä. Katsella kuvia vanhoista rakkauksista, kuunnella niiden lempibiisejä – viipyillä lohduttavassa melankoliassa. Olet joutunut koville ennenkin mutta selviytynyt!

Hyvin todennäköisesti sinussa on myös puolia, jotka vielä loistavat riippumatta siitä, elätkö yksin vai jaatko elämäsi jonkun kanssa.

Tulevia ihmissuhteita ajatellen on hyvä muistaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja onnensa aiheista. Toisen kautta kun ei pidemmän päälle voi elää.

Lukijat kertovat: Näin selvisin erosta...

”Puhuin viisaammille”

Maa katosi alta, eikä mikään tuntunut miltään. Aamut olivat raskaimpia kun piti nousta sängystä taas uuteen ikävän täyttämään päivään. Aika auttoi ja se, ettei jäänyt sänkyyn vaan meni ja teki ja tapasi ihmisiä. Puhui niille, jotka osasivat sanoa jotakin." Nina

”Eroseminaari ja ystävät auttoivat”

Ensimmäinen reaktioni oli, että ymmärsin hänet varmaankin väärin. Minne ne tunteet muka olivat hävinneet? Mietin, miksi mies kertoo asiasta vasta nyt. Kävin eroseminaarin ja keskustelin paljon ystävien kanssa. Menin tapaamaan terapeuttia, pariakin. Olisin kaivannut käytännön  apua lasten kanssa selviytymisessä." Silja

”Kuuntelin Apulannan biisejä”
Pahimmillaan suru tuntui fyysisenä kipuna ja oireiluna. Laihduin valtavasti, selkä oli kipeä ja jumissa ja kasvoja särki – kyseessä oli kai fibromyalgia. Turvauduin lääkkeisiin. Sydämeen konkreettisesti koski! Sain lohtua myös musiikista. Varsinkin Apulannan biisit auttoivat ahdistuksen yli. Ulkoilin, kävin kuntosalilla, uimassa ja pyöräilin paljon. Eräänä päivänä huomasin, että joku katsoi minua kiinnostuneesti. En ollutkaan näkymätön, kuten eksäni oli antanut ymmärtää." Päivi

”Hikoilu lenkillä helpotti”
Pahinta oli jäädä ilman kunnollisia vastauksia. Sain jonkinlaisia, mutta en sellaisia, jotka olisivat tuntuneet tosilta. Päässä pyörivät päivästä
toiseen samat kysymykset ja tuntui, että tässähän tulee hulluksi, jos ei lähde lenkille tai soutamaan tai hiihtämään tai johonkin... Kun pääsin purjehdusreissulle ystävien kanssa, sain etäisyyttä tapahtumiin. Reissu vei toiseen maailmaan, ja se helpotti. Erosta on nyt pari vuotta, mutta
vieläkin se välillä kummittelee mielessä." Kari

Asiantuntija: Heli Vaaranen, parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti, Väestöliitto.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla