Kodin Kuvalehti
Ilta on iltavirkun tehokkainta ja luovinta aikaa.
Ilta on iltavirkun tehokkainta ja luovinta aikaa.

Iltavirkkuja on syytetty itsekurin puutteesta ja aamuvirkkuja hehkutettu ahkeriksi. Väärin! Iltavirkku on luova ja saa paljon aikaan, koska pitää kiinni luontaisesta rytmistään.

Oletko tehokkaimmillasi illalla? Sujuvatko opiskelu, työnteko ja raskas fyysinen liikunta parhaiten silloin?

Ovatko aikaiset herätykset mielestäsi silkkaa tuskaa?

Oletko unenpöpperössä ja hapan vielä puoli tuntia heräämisen jälkeen?

Jos vastasit myöntävästi, olet todennäköisesti iltavirkku. Olet luultavasti saanut kuulla lukuisia kertoja lauseita, kuten ”menisit aikaisemmin nukkumaan” ja ”tuollainen valvominen ei ole hyväksi”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

On kuitenkin syitä, miksi on ihan ok olla iltavirkku.

1. Itseään ei kannata pakottaa

Tutkimusten mukaan 47 prosenttia suomalaisista on aamuvirkkuja, 40 prosenttia päivävirkkuja ja 13 prosenttia iltavirkkuja. Se, mihin ryhmään kuulut, riippuu geeneistä.

Vireysrytmi on muutettavissa toiseen, jos se on tarpeen. Tämä vie kuitenkin aikaa.

Jos on itse tyytyväinen rytmiinsä, sitä ei kannata muuttaa muiden mielipiteiden takia. 

2. Iltavirkku hyödyntää oman vireystasonsa

Joku on parhaimmillaan aamulla, toinen illalla. Ahkeruus ei ole kiinni aamu-unisuudesta.

Iltavirkku saa eniten aikaan siinä vaiheessa päivää, kun muut jo suunnittelevat nukkumaan menoa. Hän on silloin luontaisesti virkeimmillään. Hän kutoo ja lukee, liikkuu ja opiskelee. Uusia ideoita ja ajatuksia syntyy, energiaa riittää.

Iltavirkkuus ei ole pelkkää epämääräistä haahuilua, vaan ilta on iltavirkun tehokkainta ja luovinta aikaa. Olisi sääli tuhlata se menemällä sänkyyn odottamaan unta, joka ei tule.

Mieletön juoni! Luen vielä vähän...
Mieletön juoni! Luen vielä vähän...

3. Iltavirkku ei välttämättä ole iltasyöppö

Mielikuva iltamyöhään koneen ääressä suklaata mussuttavasta iltakukkujasta elää sitkeästi. Siinä on pikkuisen perääkin.

Pimeän myötä melatoniinihormonin eritys lisääntyy, joten painava väsymys voi aiheuttaa sen, että varsinkin talvella halutaan nopeasti jotain mieltä ylentävää. Yleensä se on jokin herkku tai muu verensokeria nopeasti nostava ruoka. Mutta kun iltavirkku tiedostaa valvomisen herkkuvaarat, hän osaa myös karttaa niitä, kun on tarvis – ja keittää kupin teetä.

4. Iltavirkku voi jaksaa yhtä hyvin kuin aamuvirkku

Hän ei välttämättä laahusta koko päivää puolitokkurassa venytellen. Iltavirkku tarvitsee jaksaakseen samoja asioita kuin aamuvirkku: säännöllisiä ruoka-aikoja (myös terveellisen aamupalan, vaikka iltasyömiset olisivat venyneet myöhäiseen ajankohtaan!), tarpeeksi unta ja liikuntaa sekä tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä.

Jos nämä ovat kunnossa, iltavirkku ei voi sen huonommin kuin muutkaan. Vain sillä on väliä, että kokee oman arkensa hyvänä.

Asiantuntijana terveysvalmentaja, personal trainer ja LCF Life Coach Kira Tiivola.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla