Hyvä terveys
Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Jos sinua jännittää seurassa, et ole ainoa. Sosiaaliset pelot ovat varsin yleisiä. – Pelot ovat vain ajatuksia, ja niitä voi muuttaa, sanoo HYKSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

”En lähde minnekään... pysyn kotona... ilmoitan että päätä särkee...”

Välttely on monien keino selviytyä tukalasta tilanteesta. Sen seurauksena kaivattu ihmissuhde ei alakaan, tärkeä kokous jää väliin, uusi mekko unohtuu käyttämättömänä henkariin tai työpaikka menee sivu suun.

Arka ja pelokas ei myöskään uskalla pitää puoliaan. Hän kokee, ettei hänellä ole kanttia huomauttaa toisen käytöksestä, vaikka olisi tullut kohdelluksi kynnysmattona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ihmispelkoinen menettää osallisuuttaan maailmasta. Välttely kaventaa ja köyhdyttää elämää, psykologi, psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toiset oppivat erilaisia turvakeinoja selviytyäkseen ahdistavista tilanteista. Katsekontaktin välttely, hiljaa oleminen seurassa, puheripuli tai rohkaisuryyppyjen kippaaminen ovat keinoja välttää ahdistusta seurassa.

– Alkoholi vähentää sosiaalista jännitystä. Lääkkeenä se kuitenkin johtaa käyttömäärien kasvuun, Stenberg sanoo.


Mistä pelko tulee?

Jan-Henry Stenberg sanoo, että sosiaalisten pelkojen taustaa voi jäljittää omasta henkilöhistoriastaan. Jos lapsuuden kasvuympäristön aikuiset varovat ja pelkäävät muita ihmisiä, lapsikin oppii kokemaan toisten seuran uhkaavana.

Myös ankara ja nolaava kasvatus edesauttaa sosiaalisten pelkojen syntymistä. Koulussa pitkään jatkuneen kiusaamisen seurauksena nuori kokee itsensä helposti arvottomana ja muita huonompana.

Vanha pelko herää sitten yllättäen eloon myöhemmin tilanteissa, joissa joutuu huomion tai arvioinnin kohteeksi.


Hoidettava vaiva

Jan-Henry Stenbergin mukaan sosiaalinen jännittäminen on verrattain helposti hoidettava vaiva.

– Tietoinen altistus auttaa. Ahdistuneisuus vähenee, kun harjoittelee pistämään itsensä likoon. Lievissä tapauksissa auttavat itsehoito-oppaat, jotka ohjaavat jännittäjää altistamaan itseään vähitellen pelottaviin tilanteisiin.

Keskivaikeisiin pelkoihin tehoaa nettiterapia, johon pääsee lääkärin lähetteellä. Hankalissa ahdistusoireissa käytetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa.

– Kognitiivisen käyttäytymisterapian mukaan ajatuksemme, tunteemme, fyysiset tuntemuksemme ja käyttäytymisemme ovat yhteydessä toisiinsa.

Jos ajattelen tulevasta esiintymisestäni, että hyvin se menee, tunnen ja käyttäydyn eri tavoin kuin jos ajattelisin, että nolaan itseni ja kaikki nauravat minulle.

– Kun muutamme ajatuksiamme, myös tunteemme ja käyttäytymisemme muuttuvat. Tai jos muutamme käyttäytymistämme, myös ajatuksemme ja tunteemme muuttuvat, Stenberg sanoo.

Asiantuntija: Jan-Henry Stenberg, psykiatrian linjajohtaja, HYKS.

Harjoituksia netissä

Lue lisää Ahdistuneisuushäiriöstä Käypä hoito -suosituksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla