Siipi maassa, vaikka kevät tekee tuloaan? Alakulo voi vallata mielen yllättäen ja pyyhkiä värit elämästä. Mieti mistä masentunut olo yrittää kertoa ennen kuin se ehtii syventyä.

Tunnetilojen heittely kuuluu elämään. Ikävä kyllä alakulo ja masentunut mieli jäävät helpommin päälle kuin syvä ilo tai tyytyväisyys.

Yleensä matalan mielen taustalla on jokin ratkaisematon ongelma, kuten ristiriita ihmissuhteissa: kinan tulehduttamat välit, kesken jäänyt suruprosessi. Tai ehkä parisuhteen päättymisestä on jäänyt jotain hampaankoloon.

Masentuneelle mielialalle altistaa myös suuri kuormitus, kuten liiallinen työnteko, jatkuva valvominen, riittämätön lepo tai rahahuolet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Alakulo viestittää, että kaikki ei ole hyvin. Sen tehtävä on pysäyttää meidät, kertoo työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Anri Suorsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Etsi uutta näkökulmaa

Alakulon aikaa kannattaa hyödyntää sen miettimiseen, mikä ongelma tai tunne-elämän prosessi on jäänyt kaihertamaan.

– Jos suostuu rehellisesti kohtamaan pielessä olevan asian ja yrittää ratkaista sen, siinä usein myös onnistuu, Suorsa rohkaisee.

Uuden näkökulman löytäminen tai vaikka sovinnon tekeminen voi saada mielialan nousuun.

Raskaita tilanteita kannattaa yrittää ratkoa jo ajoissa: jos alakulo ehtii syventyä masennukseksi, ajatustyö on paljon vaikeampaa. Aina ongelman ei edes tarvitse ratketa kokonaan, riittää että prosessi alkaa.

Opettele tunnetaitoja

Alakulon syyn ja ratkaisun löytäminen edellyttää tunnetaitoja. Niitä voi onneksi opetella missä iässä vain.

Jos on motivoitunut, terapian, läheisten ja hyvän itseapukirjallisuuden avulla voi oppia keinoja, joilla pystyy lievittämään oireita edes vähän.

– Monesti ihmiset saavat omalla työskentelyllä hienosti estettyä masentuneen mielialan muuttumisen masennukseksi, Suorsa sanoo.

Pientenkin mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen helpottaa oloa ja voi auttaa nousemaan alakulosta. Pahasta olosta kannattaa avautua jollekulle luotetulle edes vähän.

Lähde liikkeelle

On hyvä lähteä liikkeelle, jos jaksaa. Päivittäinen tunnin ripeä liikunta on täsmälääke masennuksen ennaltaehkäisyyn. Reippailu vähentää myös alakuloa, sillä lenkki on hyvä tilaisuus ottaa omaa aikaa ja puhdistaa mieltä huolista.

Yhtä tärkeitä ovat muut terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ravinto ja riittävä uni.

Pienestäkin kävelylenkistä saa energiaa huolien setvimiseen, mutta jumppaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää keinona lakaista pahaa oloa ja ongelmia maton alle.

Ajattele myönteisesti

Hyvällä hoidolla omaa kielteistä ajattelutapaa voi oppia ymmärtämään ja kääntää myönteisemmäksi.

Se ei käy hetkessä ja edellyttää tahdonvoimaa. Jos kuormaa on muutenkin paljon, vyyhdin kanssa ei kannata jäädä yksin. Voimakas taipumus masentua, sisäiset haasteet, uuvuttava elämäntilanne tai fyysinen sairaus voivat tehdä itseterapoinnista mahdotonta.

– Jos alakuloiseksi itsensä tunteva jää pois harrastuksista eikä tapaa enää ystäviään, hän voi huomaamattaan menettää juuri ne asiat, jotka tuottaisivat hänelle iloa, Suorsa pohtii.

Hae apua, älä haudo

Jos omat keinot eivät riitä, kannattaa aina pyytää ammattiapua. Mitä aikaisemmassa vaiheessa sitä saa, sitä todennäköisemmin alakulon koura hellittää ja elämänilo palaa.

Jo muutama psykoterapiakäynti antaa hyödyllisiä työkaluja. Työterveyshuoltoon saattaa kuulua mahdollisuus käydä viisi kertaa työpsykologilla kalenterivuoden aikana.

Myös ryhmäterapiasta, terveysaseman tai kunnallisten psykiatrian palveluiden kautta saa apua. Joskus on tarpeen tasata mielialaa lääkkeillä, jotta voimat riittävät ongelmien työstämiseen.

Kun alakulo jatkuu pitkään, se alkaa ruokkia itseään. Moni alkaa esimerkiksi vetäytyä muiden seurasta.

– Viimeistään silloin on aika mennä ammattilaiselle, jos huomaa arvostelevansa itseään jatkuvasti, on liian usein uupunut ja allapäin, tai jos kuolema ja itsetuhoiset ajatukset pyörivät koko ajan mielessä, Suorsa neuvoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla