Meidän Perhe
Sulje silmäsi ja hengitä. Kyky pysähtyä hetkeen tekee tutkitusti hyvää jo lapsille. Kuva: Shutterstock
Sulje silmäsi ja hengitä. Kyky pysähtyä hetkeen tekee tutkitusti hyvää jo lapsille. Kuva: Shutterstock

Lapsikin hyötyy tietoisuustaidoista monin tavoin, kertoo laaja suomalaistutkimus. Näin treenaatte niitä yhdessä.

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan huomion kiinnittämistä vain tähän hetkeen: omaan kehoon, mieleen tai ympäröiviin tapahtumiin. Niitä on todella helppo harjoitella pienenkin lapsen kanssa.

Aikuinen voi aloittaa mindfulnessin harjoittelun kuuntelemalla nauhoitetta, mutta lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen myötäilemään, ja vähitellen hän oppii itsenäiseen harjoitteluun. Tilanteessa on tärkeää, että aikuinen on itsekin tietoisesti läsnä.

Tietoisuustaidot vauhdittavat oppimista ja ovat hyödyksi monella muullakin tavalla. Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston tutkimus kertoo, että yksinkertaiset mindfulness-harjoitukset auttavat lasta keskittymään, nukkumaan paremmin ja jopa parantamaan arvosanoja koulussa

Sisältö jatkuu mainoksen alla

5 harjoitusta, joita voit kokeilla lapsen kanssa:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Millainen esine tämä on?

Ottakaa kumpikin käteen mikä tahansa esine, kuten pyyhekumi, kynä tai vaikka rusina. Lapsen kanssa tietoisuustaitojen harjoittelu on helppo aloittaa siitä, että mukana on jokin väline.

Ihmetelkää ja tutkikaa esinettä rauhassa kuin näkisitte sen ensimmäistä kertaa. Käyttäkää kaikkia aisteja vuorotellen. Miltä se näyttää? Onko sen pinnassa varjoja? Miltä se tuntuu, miltä tuoksuu?

2. Mitä ääniä kuulet?

Keskity hetkeen lapsen kanssa vaikkapa päiväkoti- tai koulumatkalla. Pysähtykää hetkeksi ja olkaa aivan hiljaa. Voitte sulkea silmät. Mitä ääniä ympäriltä kuuluu?

Pidä kuunteluhetki lyhyenä. Ensimmäisellä kerralla sopiva pituus on 5–10 sekuntia, sillä silloin lapsi malttaa pysähtyä. Vähitellen voitte pidentää aikaa.

Kuunteleminen ei ole kilpailu, eikä siinä voi kuulla väärin. Ei haittaa, vaikka jokin ääni on toisen mielestä lentokone, toisen mielestä auto. 

3. Miltä ilma tuntuu?

Pysähdy lapsen kanssa hetkeen samalla ajatuksella kuin ensimmäisessä harjoituksessa. Harjoituksen voi tehdä vaikka samalla, kun kävelee kouluun tai touhuaa pihalla tai puistossa. 

Hengittäkää syvään. Miltä ilma tuntuu nenässä? Onko se tänään viileää, lämmintä, kosteaa tai ihan jotakin muuta? Tuntuuko se erilaiselta sisään- ja uloshengityksellä? 

4. Hengitä pois jännitys

Pyydä lasta laittamaan käsi vatsalleen. Laita oma kätesi lapsen käden päälle. 

Tarkkailkaa, miten kädet nousevat ja laskevat hengityksen mukana. Pysähtykää tähän vähintään viiden hengityksen ajaksi. Miltä hengittäminen tuntuu?

Kysy lapselta, mitä hän huomasi kehossaan tapahtuvan. Muuttuiko olo toisenlaiseksi? Harjoitus perustuu siihen, että jännittäminen on psyykkinen tila, joka tuntuu kehossa. Keho rauhoittuu hengittämällä, ja mieli rauhoittuu mukana. 

Kun lapsi huomaa, että hän pystyy rauhoittamaan itsensä hengittelyllä, hän voi jatkossa tehdä saman harjoituksen itse jännittävässä tilanteessa: vain hengitellä rauhassa ja siten rauhoittaa myös mieltään. 

5. Kosketus (saattaa) rauhoittaa iltavillin

Kun ihan pieni lapsi tarvitsee rauhoittumista, varmimmin toimii aikuisen lempeä kosketus. Lapsen villiintyminen ja jännittäminen ovat yhtä aikaa mielessä ja kehossa: sydän hakkaa, hengitys kiihtyy, keho tärisee.

Kun lapsi keskittyy hengitykseen, keho rahoittuu ja mieli sen mukana. Sama toimii toisin päin: halaus rauhoittaa mielen, jolloin kehokin rentoutuu ja pysähtyminen on helpompaa. Siksi iltavilli lapsi kannattaa houkutella syliin, ei patistaa heti paikalla petiin huutojen kera. 

Vinkit antoi psykologian lisensiaatti Nina Uusitalo, joka on työskennellyt pitkään lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja tutkimuksessa. Uusitalon ja Heli Isomäen Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin (Gummerus) ilmestyi 2017.

Lisää mielenhallintaa? Seuraava juttu ensi maanantaina kello 19.

Sisältö jatkuu mainoksen alla