Kodin Kuvalehti
Buona notte!
Buona notte!

Kohta kahlaamme taas työväenopistojen esitteitä: ranskan alkeet vai italian intensiivikurssi? Kodin Kuvalehti kertoo muistitutkijan neuvot, joilla otat uuden kielen haltuun helpommin kuin koskaan.

Kielten opiskelu kuulostaa ihanalta: Syksyn hämärtyvinä iltoina mieleen piirtyvät uuden kielen alkeet valaistussa koululuokassa. Sielunsa silmin näkee jo itsensä vieraassa maassa.

Mutta sitten pitäisi tehdä kotitehtäviä! Innokkaan alun jälkeen ei oikein jaksaisi.

– Kaikki tekevät niitä yleensä hädissään viimeisenä iltana, hymähtää Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski, jonka erikoisalaa ovat ihmisen tiedonkäsittelytaidot, muisti ja oppiminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänellä on hyvä neuvo. Älä tee, ja opit varmasti paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tutkitusti tiedetään, että jos jotain toistetaan useina peräkkäisinä päivinä, mieleen painuminen on tehokkaampaa kuin se, jos yrittää opetella jotain pidemmän aikaa yhtenä päivänä.

Kalakoski neuvoo neljä tapaa, joita noudattamalla uuden kielen kiemurat uppoavat mieleen paljon paremmin.

1. Älä pänttää liikaa kerralla – kokeile varttilukua

Tee kielikurssin kotitehtäviä mieluiten vaikka vartti kerrallaan muutaman päivän välein – älä tuntia juuri viimeisenä iltana ennen seuraavaa oppituntia. Neljällä vartin rupeamalla pääsee paljon parempiin tuloksiin kuin yhdellä tunnin mittaisella.

Miksi tämä strategia tehoaa paremmin?

Tutkimusten mukaan toisto on ikään kuin vinkki muistille siitä, että asian ei pidä unohtua.

– Ellei asiaa toisteta yhä uudestaan, unohtumiskäyrä on hyvin jyrkkä, eli se katoaa muistista nopeasti. Unohtumisen voi estää toistoilla, Kalakoski kertoo.

Samaa voi hyödyntää kuka tahansa, jonka pitäisi opetella ulkoa suuri määrä tietoa tai sanoja, esimerkiksi opettajan uuden luokkansa oppilaiden nimet.

– Ei kannata ajatella, että nyt pänttään ne kaikki kerralla. Se ei toimi. Pänttää ennemmin muutamia nimiä päivässä. Informaatio tallentuu tehokkaasti säilömuistiin, kun sitä toistetaan usein pieninä rupeamina.

2. Auta muistiasi – ota avuksi kuvakortit

Toinen Kalakosken suosittelema strategia on erilaisten assosiaatioiden käyttäminen.

– Luo sanalle jokin merkitys. Mieti vaikka, miten se muistuttaa jonkin toisen kielen sanaa. Tai auta muistiasi tekemällä kuvakortteja, joiden toiselta puolelta voit tarkistaa sanan.

Kirjoita sanoja kortteihin. Kertaa vain ne, joita et osannut.

Yksi hyvä keino ovat sanakortit, joissa toisella puolella sana on vieraalla kielellä ja toisella suomeksi. Kalakoski vinkkaa, että jos kortteja ei itse jaksa piirrellä, netistä löytyy sähköisiä hakusanalla ”flash card”.

– Käy ne läpi ja laita kaikki joko osattujen tai ei-osattujen pinoon. Käy sitten läpi uudestaan ne, joita et osannut, ja laita taas ne kahteen pinoon. Ja taas uudestaan. Opit koko ajan niitä lisää ja tulet toistaneeksi useita kertoja vain niitä, joita et vielä muistanut.

3. Käytä joutohetket hyväksi.

Sanoja voi myös ”syöttää” itselleen pieninä erinä melkein missä tahansa.

– Kirjoita kymmenen vieraan kielen sanaa lappuun vaikka vessan seinälle tai paperiin, jota pidät taskussa. Sen sijaan että pelaisit bussipysäkillä kännykkäpeliä, lue niitä. Tai vaikka yksi sana kerrallaan hississä.

Yritä puhua opettelemaasi kieltä.

Myös kirjoittaminen on hyvä tapa kerrata ja saada asioita painumaan mieleen. Samoin yhdessä opiskelu toisen kanssa myös kotona.

– Voihan puolisolle puhua vaikka italian alkeita. Tulee ainakin testattua, osaako sanoa lauseita. Yritä kertoa jotain sanoilla, joita olet oppinut.

4. Hyödynnä muistisääntöjä.

Kalakosken mukaan edellisistä jipoista on iloa myös muiden asioiden muistamiseen. Tavallinen työhön liittyvä haaste ovat tietotekniset järjestelmät, joita säännöllisin välein vaihdetaan.

– Kun uusi järjestelmä pitäisi ottaa haltuun, sitäkin kannattaa opetella pieninä rupeamina. Ja ottaa opit käyttöön, sillä ilman harjoitusta ja toistoa ne katoavat pian muistista, Virpi Kalakoski vinkkaa.

Käytä aiemmin oppimaasi hyväksi. Onko tässä jotain tuttua?

Jos uudessa tietokoneohjelmassa on jotain tuttua, hyödynnä muistisääntöjä ja aiempia taitojasi.

– Ehkä voit ajatella, että tässähän on sama logiikka kuin siinä yhdessä oli aiemmin. Tai tehdä tärkeimmistä uusista asioista vaikka muistilapun.

Koska muisti toimii samalla tavalla kaikissa asioissa, toistojen hyötyä voi käyttää missä vain hyväksi.

– Toistoilla asioita oppii, alkaa sitten harrastaa kielenopiskelua, taijia tai vaikka sulkapalloa. Kun opettelee lisää pienissä erissä ja yhdistää siihen  hauskoja oppimistapoja, uuden oppiminen edistyy ja on myös palkitsevaa.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla