Sport
Parhaimmillaan self help -kirja tehoaa kuin terapia. Mutta itsensä kehittäminen voi mennä myös överiksi. Kuva: Shutterstock
Parhaimmillaan self help -kirja tehoaa kuin terapia. Mutta itsensä kehittäminen voi mennä myös överiksi. Kuva: Shutterstock

Yhä useampi tarttuu self helpiin, kun elämä kaipaa suuntaa. Kannattaako onnea ottaa omiin käsiin?

Kun ajattelet jotain tarpeeksi kovasti, se tulee luoksesi.

Tämä on ehkä maailman toistelluin voimalause. Se on myös megasuositun self help -kirjan, Rhonda Byrnen Salaisuuden ydinajatus. Vetovoiman laista kertovaa opusta on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty lähes 50 kielelle.

Itseapuun tarttuvien ykköstoiveita ovat onnellisempi elämä ja parempi itsetuntemus. Tarpeeseen on myös vastattu: itseapukirjoja julkaistaan Suomessa jo tuplasti enemmän kuin 90-luvun alussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oli lupaus sitten paketoitu stressittömäksi elämäksi tai vahvaksi intuitioksi, kaikessa self helpissä on lopulta sama tausta-ajatus: kun tarpeeksi paneudun itseeni, elämä muuttuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pinnallista hömppää – vai syvällisen herättelevää? Voiko itsensä uudistaa kirjoilla tai voimalauseilla?

Voi ja ei, vastaavat asiantuntijat.


”Ihmiset pysähtyvät liian harvoin miettimään, mitä haluavat”

Lisää vaikutusvaltaa! Kiinteä kroppa! Moni yhdistää self helpin jenkkipokkarien raflaaviin myyntilauseisiin, mutta suorittamistrendi on väistymässä. Sen tilalle on noussut pehmeys, itsemyötätunto ja henkinen hyvinvointi.

Somessa suosituimmat henkiset gurut ovat jo julkkiksia: esimerkiksi lääketieteen tohtori Deepak Chopralla on yli miljoona Instagram-seuraajaa. Eikä hän vedä halleja täyteen puhumalla aivojen välittäjäaineista, vaan intuitiosta ja energioista.

Vaikka unelmakarttakirjan piirtely tuntuisi kliseeltä, psykoterapeutti Mikael Saarisen mukaan sitä ei kannata tuomita suorilta.

– Ihmiset pysähtyvät liian harvoin miettimään, mitä oikeasti haluavat. Kaikki self help taklaa tätä kysymystä ja yleensä myös tarjoaa reittiä muutokseen. Ensimmäinen hyöty on, että saa lisää itsetuntemusta.

Filosofi, psykoterapeutti Antti S. Mattilan mukaan esimerkiksi onnellisuusharjoitus voi tutkitusti toimia yhtä hyvin kuin terapia.

– Kun toteuttaa tärkeitä projekteja, saa energiaa toteuttaa taas uusia projekteja. Parhaimmillaan self help vahvistaa kierrettä, kuin urheiluvalmentaja. Oikean valmentajan valitseminen onkin sitten hankalampaa.

Unelmia mietiskelemällä pääsee alkuun. Jopa inspiroivat voimalauseet voivat olla arvaamattoman tärkeitä, jos ne auttavat pitämään mielessä oikeasti tärkeät asiat. Sen jälkeen itseavun pitäisi kuitenkin tarjota jotain kättä pidempää.

– Ei lihaksiakaan kehitetä sohvalla makaamalla, vaan harjoittelemalla.

Suhtaudu lupauksiin kriittisesti

Karkeasti self helpin voi jakaa käytännönläheiseen ja filosofisen pohdiskelevaan. Kun valikoi sopivaa opusta, on tärkeää, että se sopii omiin arvoihin ja elämäntilanteeseen.

– Testaa nettikursseja, lataa vaikka meditaatioappsi puhelimeen. Ole utelias ja leikkisä. Löydänkö tästä jotain, joka voisi sopia minulle? Mikael Saarinen neuvoo.

Koska taustalla on valtaisa bisnes, kirjoittajan taustat kannattaa tarkistaa. Nettoaako hän rahat vauhdikkailla lupauksilla vai onko taustalla vankkaa tietoa?

Antti Mattilan mukaan on epäilyttävää, jos kirja tai kurssi lupaa lisätä onnellisuutta suoraan. Paljon hedelmällisempää on treenata onnea epäsuorasti: näin parannat ihmissuhteita, opit rentoutumaan...

– Jos yrittää nostaa onnellisuustasoja suoraan, se on kuin yrittäisi kuumentaa saunaa lämmittämällä pelkkää lämpömittaria. Onnellisuus on vain hyvän elämän kukinto, Mattila sanoo.

Karvojen pitäisi nousta pystyyn myös silloin, jos kirja vannoo ahdistuksen katoavan minuuteissa. Oikeasti vaatii viikkojen treeniä ennen kuin vanhoista tavoista pääsee irti.

– Moni self help -tekniikka perustuu esimerkiksi ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan. Varminta on, jos elämänohjeissa on tieteellistä pohjaa.

Oma lukunsa on läheltä rajatietoa liippaava itseapu. Mutta toisaalta: jos elämänlaatu paranee sillä, että uskoo positiivisen ajattelun vetävän hyviä asioita puoleensa, ketä se haittaa?

– Ei sopivin teos ole välttämättä järkevin ja tieteellisesti perusteltu. Kunhan se toimii itselle, Mikael Saarinen sanoo.


Kirja ei korvaa ihmistä

Kuten liian rankka treeniohjelma, myös jatkuva itsensä kehittäminen voi mennä överiksi. Jos elämää haluaa aina silotella paremmaksi, pahimmillaan ikävien tunteiden kanssa ei enää osaa olla.

– Osa self helpistä kieltää negatiivisista tunteista puhumisen. Mutta on tärkeää myös pohtia, mistä tunteet nousevat. Masennuskin voi olla tärkeä viesti: se kertoo, että pitää miettiä suuntaa uudelleen, Antti Mattila sanoo.

Mikael Saarisen mukaan on myös riski, että jumiutuu oppaisiin ja unohtaa elää. Kirja ei huomauta, jos ajatukset lipsahtavat väärille raiteille. Joskus vierelle tarvitaan elävä ihminen ravistelemaan. Kirjojen antamien tulkintojen kanssa jää helposti yksin, jos ei niitä jaa kenenkään kanssa. 

– Sama neuvo väärään aikaan voi johtaa toisella katastrofiin ja toisella onnistumiseen, Saarinen huomauttaa.

Sanapari self help ohjaa herkästi ajattelemaan, että hyvä elämä on vain itsestä kiinni, oma yksilöllinen projektini. Siitä voi tulla myös taakka. Miksi pyytää apua muilta?

– Päinvastoin uusimpien tutkimustenkin mukaan aivot toimivat parhaiten, kun läsnä on toinen ihminen. Muista ihmisistä saa pääomaa ja energiaa. Jos aiot laihduttaa, julista se kavereille ja hae pari tukihenkilöä. Kohtaamisen kokemusta ei voi korvata digitaalisesti tai kirjoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla