Heli Rautjärven työpöydällä ei juuri muistilappuja näy.
Heli Rautjärven työpöydällä ei juuri muistilappuja näy.

Muistilistoista voi syntyä myös turhaa stressiä.

Paisuvatko tehtävälistasi aina monelle muistilapulle tai muistivihkon sivuille? Hyvä, sillä kun muistettavat asiat kirjoittaa ylös, ei tule kuormittaneeksi aivojaan liikaa.

Työterveyspsykologi Heli Rautjärven mukaan ihmisellä ei ole supermuistia. Siksi muistilleen kannattaa olla armollinen ja muistettavista asioista kannattaa tehdä merkintöjä.

Mutta niin sanottujen to do -listojen tekemistä hän ei suosittele, sillä on parempiakin keinoja muistaa asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Joillekin tulee stressi muistilistoista. Muistettavista asioista voi syntyä niin pitkä ketju, että lopuksi pitää tehdä muistutus to do -listankin tarkistamisesta, Rautjärvi mainitsee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rautjärvi on kehitellyt menetelmän, jolla muistilaput pysyvät poissa ja tärkeät tehtävät mielessä. Käytäntö on hänen mielestään muistilappuja helpompi tapa selviytyä muistettavista asioista:

– Merkkaan tehtävät suoraan kalenteriin. Näin asioille on tietty aika, jolloin ne tulevat tehdyksi. Tai niitä tulee ajatelleeksi.

Muistin pätkimisen syynä on lähes aina stressi

Muistilleen voi olla lempeä muillakin tavoin. Rautjärvi vinkkaa, että kaikkia asioita ei tarvitse muistaa lainkaan.

Hän hoitaa esimerkiksi työterveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavan Heltin henkilöstöasioita ja myöntää, ettei ole opetellut työehtosopimuksien kaikkia pykäliä.

Hän pyytää kollegoiltaan myös sähköisiä muistutuksia eri sovelluksiin työasioista, joita ei halua kantaa mielessään.

Hän vertaa ihmismuistia tietokoneen kovalevyyn, joka myös täytyy – ja toimii huonosti, jos liian monta ohjelmaa on päällä.

– Vastaanotollemme tulee usein ihmisiä, jotka epäilevät varhaisdementiaa, koska työmuisti on alkanut kärsiä. Mutta yhtäkään dementiaa ei ole diagnosoitu, vaan huonomuistisuus on liittynyt aina stressiin.


Netflix huonontaa muistimme?

Yksi syy huonomuistisuuteen on Rautjärven mukaan se, että ihmiset nukkuvat liian vähän.

– Joillakin on unettomuutta, mutta moni aiheuttaa itse univajeen, johon pitäisi suhtautua vakavammin. Syynä voi olla vaikkapa Netflix, jota jäädään helposti tuijottamaan vielä iltamyöhällä.

Mutta pelkästään illan rutiinit eivät vaikuta uneemme. Rautjärvi sanoo, että hyvä uni alkaa jo siitä, kun heräämme aamulla.

– Ei riitä, että illalla juo kamomillateetä, laittaa villasukat jalkaan ja joogaa. Kaikilla päivän toiminnoilla on vaikutusta yöuneen.

Kolmantena vakavana puutteena suomalaisten elintavoissa Rautjärvi näkee roolin, jonka sänky on saanut suomalaiskodeissa.

Elämä on siirtynyt sänkyyn, ja se on hänen mielestään huono juttu.

– Jos elämä pyörii sängyn ympärillä, aivot unohtavat sängyn yhteyden nukkumiseen. Se on usein ensimmäinen asia, jota alan korjata univaikeuksista kärsivän ihmisen kanssa. Sänky on tarkoitettu pelkästään intiimielämälle ja nukkumiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla