Sport
Usko pois, kun opit suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti, sinusta tulee tehokkaampi. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Usko pois, kun opit suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti, sinusta tulee tehokkaampi. Kuva: Shutterstock

Suhtaudu itseesi ymmärtäväisesti kuin hyvään ystävään – saat enemmän aikaan ja elämästäsi tulee rennompaa.

Avasit Facebookin, vaikka piti kirjoittaa työraportti. Aloit järjestellä vaatekaappia, vaikka piti siivota keittiö. Jäit makaamaan sohvalle, vaikka piti lähteä lenkille.

Päässäsi soimaava ääni ei kuitenkaan unohda tekemättömiä hommia. Se väittää, että olet laiska. Se käskee sinua ryhdistäytymään. Se vaatii, että hyvitykseksi väliin jääneestä lenkistä juokset ensi kerralla ainakin kympin lenkin.

Harmi vain, ettei käskytys toimi. Itse asiassa saattaa olla juuri päänsisäisen piiskurisi syytä, että hommat jäävät hoitamatta. Tutkimuksista nimittäin tiedetään, että kun ihminen oppii suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti, tapahtuu jotakin arkijärjen vastaista: hänestä tulee tehokkaampi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, että jättää hommat tekemättä ja menee syömään jätskiä. Kyse on siitä, että ihminen oppii suhtautumaan itseensä kuin lapseen, jota pelottaa mennä hammaslääkäriin. Ei lapsellekaan sanota, ettei hammaslääkäriin tarvitse mennä, vaan häntä otetaan kädestä ja ohjataan lempeästi, kertoo itsemyötätuntokeskeiseen psykoterapiaan perehtynyt työterveyspsykologi Ronnie Grandell.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Puhu kuin ystävällesi

Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä suhtautua itseensä ymmärtäväisesti kuin hyvään ystävään. Armollisuus tekee elämästä rennompaa ja hauskempaa, mutta sillä on myös yllättävä sivuvaikutus: se tekee ihmisestä aikaansaavan. Siitä kertovat monet itsemyötätunnosta tehdyt tutkimukset.

Itseään ruoskiva ihminen vähättelee kykyjään ja ahdistuu tehtävistä, joissa hän pelkää epäonnistuvansa. Niinpä hän päätyy lykkäämään ikävien hommien hoitamista.

– Kun ihminen antaa itselleen virheet anteeksi, hän pystyy keskittymään menneen sijaan tulevaisuuteen. Hän miettii, mitä voisi oppia virheistään ja mitä hän voisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin, Grandell sanoo.

Osittain lempeyden tehostava vaikutus perustuu siihen, että se lievittää stressiä. Kun ihminen haukkuu itseään tekemättömistä töistä, aivot käynnistävät taistele tai pakene -tilan ja alkavat erittää stressihormoneita. Stressin puolestaan tiedetään heikentävän ongelmanratkaisukykyä. Niinpä itseään tehokkaaksi piiskaavalle käykin juuri toisin kuin piti: hän jää lamaantuneena sohvalle selaamaan kännykkäänsä.

Lempeys puolestaan auttaa hiljentämään pään sisäisen nalkuttajan, jolloin stressireaktio laimenee ja aivokapasiteettia vapautuu ongelman ratkaisemiseen.


Tunnista vitkuttelu

Jokainen meistä tietää, etteivät ikävät hommat katoa vitkuttelemalla – ja silti jokainen meistä sortuu toisinaan lykkäämään velvollisuuksia roikkumalla Facebookissa.

– Aivot kehottavat meitä välttämään ikäviä tunteita herättäviä asioita. Se on hyödyllinen ominaisuus, jonka vuoksi emme esimerkiksi haukkaa mätää omenaa. Valitettavasti samat aivot saavat meidät välttämään myös ikäviltä tuntuvia työtehtäviä, Ronnie Grandell selittää.

Olennaista onkin oivaltaa, että vitkuttelunhalu kuuluu ihmisen elämään ja siksi sitä vastaan ei kannata taistella. Elämä helpottuu, kun vitkuttelunhalunsa oppii tunnistamaan ja hyväksymään.

Kun huomaa vaikkapa välttelevänsä verotoimistoon soittamista, Grandell kehottaa rauhoittamaan kehon syvähengityksillä. Kun hengitystä hidastaa 2–3 minuutin ajan, syyllisyyden synnyttämä akuutti stressireaktio lievenee ja ajattelu selkiytyy.

Sen jälkeen on aika puhua itselleen myötätuntoisesti. Aivan kaikkia laiskottaa joskus, eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.

– Kun mieli on rauhoittunut, on aika miettiä, mitä tarvitsee eniten juuri siinä tilanteessa, Grandell sanoo.

Homman voi jättää tekemättäkin

Sujuisiko homma paremmin, jos joisi vaikkapa ensin kupillisen kahvia ja aloittaisi vasta sitten? Vai olisiko fiksuinta käydä heti hommiin? Inspiraatiota ei kannata jäädä odottelemaan, sillä yleensä innostus herää vasta, kun aloittaa työt.

Hyväksi esimerkiksi käy vaikkapa ikkunoiden pesu. Kun puuhaa lykkää, se paisuu mielessä paljon kokoaan vaativammaksi projektiksi. Alkuun päästyään kuitenkin huomaa, että oikeastaan ikkunoiden peseminen tuntuukin ihan mukavalta. Kun lasi lopulta säihkyy puhtauttaan, lopputuloksen antama tyydytys kannustaa pesemään vielä toisenkin ikkunan.

Toisaalta armollinen asenne saattaa johtaa siihenkin, että päättää tietoisesti jättää ikkunat pesemättä tai matot tamppaamatta.

– Vanha vitsi työpaikoilla kuuluu, että kun viivyttelee jonkin homman kanssa tarpeeksi kauan eikä kukaan kysy sen perään, sitä ei tarvitse tehdä ollenkaan. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä, Grandell sanoo.

 

Opettele lempeäksi

Itsemyötätunto on taito, joka vahvistuu treenaamalla. Lempeyttä voi harjoitella esimerkiksi ystävällisyysmeditaatiolla, jossa hiljennytään toivomaan hyviä asioita itselle ja muille ihmisille. Myötätuntoa voi opetella myös kirjoittamalla itselleen kirjeitä, jotka laaditaan kuin ne olisi suunnattu rakkaalle ystävälle. Löydät ohjeita harjoituksiin Ronnie Grandellin kirjasta Itsemyötätunto (Tammi 2015) tai Googlesta hakusanoilla "itsemyötätunto" ja "self-compassion".

Sisältö jatkuu mainoksen alla