Adhd-aivot hahmottavat ympäröivää maailmaa hieman eri tavalla. Siksi adhd-oireiset omaavat tyypillisesti myös monia positiivisiksi miellettyjä piirteitä, kuten luovuutta, rohkeutta ja joustavuutta. Voimavarapuoli kaivautuu esiin usein vasta, kun oireisiin on saatu asianmukaista hoitoa.

Sähläävä, keskittymiskyvytön ja saamaton päiväuneksija – vaiko sittenkin kekseliäs, avoin, tarmokas ja heittäytymiskykyinen? Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli adhd on synnynnäinen neurobiologinen ominaisuus, jonka kolme ydinoiretta ovat tarkkaavaisuuden säätelyn ongelmat, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.

Sanassa adhd kalskahtaa usein negatiivinen kaiku, mutta adhd-oireisilta löytyy usein myös liuta hienoja ominaisuuksia. Heillä on myös kyky nähdä ympäröivä maailma aivan eri tavoin kuin ”neuronormaalit” sen näkevät.

Moni adhd:n omaava kärsii siitä, ettei heidän aivokemiansa yksinkertaisesti taivu ympäristön vaatimuksiin, sillä arkemme on rakentunut hyvin järjestelmälliseksi, tehokkaaksi ja tuloskeskeiseksi. Hieman eri tavoin toimiville aivoille ei usein liikene tilaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Adhd:seen perehtynyt lastenpsykiatrian osastonylilääkäri Anita Puustjärvi on huomioinut, että oireilevilla on kuitenkin monia yhdistäviä vahvuuspiirteitä, jotka esiintyvät jo lapsuudessa. Monista niistä on hyötyä myöhemmin esimerkiksi työelämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– On olemassa näyttöä siitä, että potilaat, joilla on ongelmia tarkkaavaisuuden säätelyssä, ovat usein mielenkiinnon kohteilleen omistautuvia ahertajia ja keskimääräistä luovempia. Laukkaavan ajatusmaailman ansiosta he pystyvät usein tekemään ympäristöstään sellaisia rutiineista irrallisia havaintoja, joita moni ei tulisi koskaan ajatelleeksi, Puustjärvi kertoo.

Toisaalta taas hyperaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen taipuvaiset potilaat voivat Puustjärven mukaan olla energisiä, sanavalmiita, joustavia ja rohkeita kokeilemaan uusia asioita.

Puustjärvi korostaa, että adhd:n oireista voi olla sekä etua että haittaa riippuen tilanteesta: kilpaurheilussa hyperaktiivisuus on hyödyllinen voimavara, kun taas pitkässä työkokouksessa ei niinkään.

– Usein Adhd:n voimavarapuolet nousevat esille vasta, kun oireet ja arki on saatu hallintaan neuropsykiatrisen kuntoutuksen tai terapian ja mahdollisesti lääkehoidon avulla, Puustjärvi selittää.

Työyhteisöissä tarvitaan ideanikkareita

Etenkin monet diagnosoimattomat adhd-ihmiset kipuilevat sen kanssa, etteivät he pärjää koulussa tai työelämässä ja jättävät jatko-opinnot sikseen. Puustjärvi kuitenkin korostaa, että vain hyvin harvoissa ammateissa diagnoosi on todellinen este – joissakin jopa lyömätön etu. Adhd-oireiset saattavat loistaa vaikkapa yrittäjinä omistautumisensa, ideointi- ja riskinottokykynsä sekä joustavuutensa ansiosta.

Todellisia menestystarinoita löytyykin: esimerkiksi moni somevaikuttaja ja bloggaaja on avautunut adhd-diagnoosistaan. Heihin lukeutuvat muun muassa Alexa Dagmar, Linda Ekroth ja Milla Grönman.

Yrittäminen ja julkinen työ kysyvät tekijältään rohkeutta ja kykyä sietää ajoittain epävarmaa tulevaisuutta.

– On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että historiassamme yhteiskunnallista muutosta vauhdittaneet riskinottajat ovat todennäköisesti omistaneet adhd-piirteitä, Puustjärvi selittää.

Myös sosiaalisella ympäristöllä on merkitystä siinä, miten työt rullaavat oireiden kanssa.

– Usein työyhteisössä tarvitaan näitä ideoiden ja innovaatioiden kypsyttelijöitä, ja sitten vastapainoksi taas heitä, jotka hoitavat sujuvasti käytännön asioita ja vievät tehtävät maaliin asti, Puustjärvi havainnollistaa.

Jokainen adhd-oireinen on yksilö

On toki muistettava, että jokainen adhd:n omaava on yksilö myös muine ominaisuuksineen: he kaikki eivät ole esimerkiksi levottomia, puheliaita tai luovia. Toisaalta nämä ominaisuudet voivat löytyä yhtä lailla neuronormaaleiltakin.

Kirjainyhdistelmällä onkin monet kasvot: Yhdellä adhd-diagnosoidulla voi esiintyä kaikki häiriön ydinoireet, toisella vain yksi niistä. Tästä syystä he voivat loistaa keskenään hyvinkin erilaisissa tehtävissä.

– Sillä voi olla isokin merkitys, painottuuko adhd enemmän tarkkavaisuuden ongelmiin, hyperaktiivisuuteen, impulsiivisuuteen vai kaikkiin näistä. Adhd voi pärjätä yhtälailla niin koodarina, taiteilijana kuin kilpaurheilijanakin, jos tekeminen on mielekästä, Puustjärvi selittää.

Moni adhd-oireisista masentuu

Adhd:n rinnalla esiintyy usein erinäisiä liitännäisoireita, joista kärsii tutkimusten mukaan jopa reilusti yli 50 prosenttia potilaista. Yleisimmin taakaksi koituvat masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Niiden taustalla vaikuttanee Puustjärven mukaan läpi elämän syötetty negatiivinen palaute ja epäonnistumiset, jotka ovat johtuneet adhd-oireista.

Puustjärven mielestä adhd:n positiivisten puolien korostaminen saattaisi toimia liitännäisoireiden ehkäisyssä, mutta varmuutta sen toimivuudesta ei ole.

– Adhd:n positiivisten puolien painottaminen on tärkeää, mutta valitettavasti se ei yksinään aina riitä. On varottava, ettei kasata vain lisää paineita onnistumisesta. Potilaalle voi tulla tunne, ettei hän osaa olla edes adhd oikealla tavalla. Tässäkin tulisi huomioida siis ihmisten yksilöllisyys, Puustjärvi kiteyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla