Helpoin tapa hoitaa mieltä: mene metsään. Kuva: Sanoma-arkisto / Juha Salminen
Helpoin tapa hoitaa mieltä: mene metsään. Kuva: Sanoma-arkisto / Juha Salminen

Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietala kertoo, miten opit vahvistamaan mieltä itse.

Hoidatko mieltä yhtä huolella kuin venähtänyttä selkää tai kipeää haavaa? Kannattaisi. Mielen sairaudet ovat tutkimusten mukaan hyvin yleisiä, yhtä tavallinen juttu kuin kropan krempat. Siksi mielen huoltaminenkin on ihan yhtä tärkeää.

Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietalan mielestä mielenterveys on koko yhteiskunnan moottori: mitä paremmin ihmiset voivat, sitä paremmin he jaksavat osallistua.

– Mielenterveys on kaiken perusta. Jos ei hoida mielenterveyttä, ei jaksa hoitaa fyysistäkään terveyttä, Karila-Hietala sanoo.

Hän törmää työssään silloin tällöin ihmisiin, jotka sanovat, etteivät tarvitse mielenterveyttä mihinkään.

– Ajatellaan, että se on sama asia kuin mielen sairaus. Siitä ei ole ollenkaan kysymys, Karila-Hietala sanoo.

– Mielenterveys on kykyä olla ihmissuhteissa, osallistua, tehdä työtä ja vaikuttaa omiin asioihin. Se on kykyä rakastaa, tuntea ja tunnistaa tunteita ja huolehtia itsestään.

Esiapua mielelle

Kaipaavatko mielenhuoltotaitosi vielä treeniä? Suomen Mielenterveysseura järjestää aiheesta ensiapukursseja, joille voi tulla kuka tahansa.

Koulutusten tarkoitus on hoitaa ja vahvistaa omaa tai läheisen mielenterveyttä. Niillä opetellaan esimerkiksi säätelemään ja ilmaisemaan tunteita sekä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi mielenterveyden ongelmia.

– Ajatus on, että mielenterveyttä voi ja kannattaa treenata, Karila-Hietala sanoo.

Mielenterveyttä voi ylläpitää itsekin, ja moni meistä hoitaa sitä joka päivä ihan huomaamattaan. Lenkki metsässä on paitsi fyysinen suoritus myös satsaus mielen hyvinvointiin.

– Mielenterveys ei ole pysyvä tila. Sitä on toisena päivänä enemmän, toisena vähemmän. Esimerkiksi stressin ja unen määrä vaikuttavat.

Näillä keinoilla mielenterveyttä voi huoltaa vaikka joka päivä:

  1. Mieti, mikä riittää. Mihin pyrit esimerkiksi työssäsi? Onko tavoitteesi realistinen? Jos teet koko ajan enemmän kuin ennen, mieli väsyy.
  2. Muista nauttia onnistumisista. Kun jokin asia menee hyvin, kieriskele hetki tyytyväisyydessä. Älä vähättele itseäsi vaan ota vastaan kiitosta. Olet sen ansainnut.
  3. Kiitä myös toisia. Se tuo hyvää mieltä itsellekin.
  4. Mieti, mihin käytät aikasi. Viekö työ liian suuren osan vuorokaudestasi? Harrastukset tuovat iloa, mutta nekin voivat muuttua suorittamiseksi. ”Usein asiat, jotka tuntuvat hyvältä, myös parantavat mielenterveyttä”, Karila-Hietala sanoo.
  5. Harjoita itsetutkiskelua. Tiedätkö, mitkä ovat hyvät ja huonot puolesi?
  6. Syö yhdessä perheen tai työkaverien kanssa. Yhdessä syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä.
  7. Päästä irti menneestä. Et voit muuttaa sitä, mikä on jo tapahtunut.
  8. Anna armoa itsellesi. Jos mokaat, mitä sitten?
  9. Mene metsään. Metsä hellii aisteja ja lievittää stressiä. Japanissa ja Kaliforniassa metsäterapia on jo trendi.
  10. Piirrä rajat. Jokainen tuntee ihmisen, jonka seura tuntuu vievän kaiken energian ja jonka puheluihin ei huvita vastata. Haluatko todella viettää aikaasi ihmissuhteessa, joka ei ole vastavuoroinen?
  11. Koeta löytää ilo arjesta. Mikä juuri tässä päivässä oli mukavaa? Missä onnistuit? ”Kaikesta ei saa tehtyä mukavaa, eikä tarvitsekaan, mutta joskus kannattaa kehua itseään ja kaivaa päivästä mukavia asioita”, Karila-Hietala sanoo.
  12. Sano joskus ei. Kaikkeen ei tarvitse suostua. Mieti ennen kuin vastaat, mahtuuko jokin asia oikeasti kalenteriisi. Olisitko oikeasti huono ihminen, jos sanoisit tällä kertaa ei? Kun kieltäydyt kerran, seuraavalla kerralla on jo helpompaa.
  13. Älä tee mitään. Lepääminen ja uni ovat elintärkeitä mielenterveydelle.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.