Kuva: iStock
Kuva: iStock

Laihdutus saa mielen stressin valtaan ja kehon kinuamaan tavallistakin enemmän ruokaa.

Laihduttaminen on periaatteessa äärimmäisen yksinkertaista – tulee vain kuluttaa enemmän kuin syö – ja maailma on pullollaan erilaisia vinkkejä ja niksejä painonpudotukseen.

Silti tutkimusten ansiosta tiedetään, että ani harva laihduttaja laihtuu pysyvästi. Syy voi olla laihduttamisessa. 

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja tohtorikoulutettava Ulla Kärkkäinen selvitti väitöstutkimuksessaan, että laihduttaminen on melko varma tapa epäonnistua painonhallinnassa. 

Kärkkäisen väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, johon osallistui yli 4 900 suomalaista miestä ja naista. He vastasivat painoa ja sen muuttumista koskeviin kyselyihin 24- ja 34-vuotiaina. Miehistä vain 3,8 prosenttia ja naisista 7,5 prosenttia laihtui tuon kymmenen vuoden aikana. Suurin osa lihoi. 

”Ei kannata kiusata kehoaan ja mieltään turhaan laihduttamalla.”

Kärkkäisen mukaan painonhallinta sujui parhaiten niiltä osallistujilta, jotka eivät laihduttaneet. Miksi?

– Jos laihduttaminen olisi pelkkää matematiikkaa, tilanne maailmassa ei olisi tällainen kuin se on, Kärkkäinen sanoo. 

Hänestä ”syö vähemmän ja liiku enemmän” on liian yliolkainen ohje, ja laihduttaminen on huono tapa hallita painoa. Varsinkin normaalipainoisilla laihduttaminen nostaa lihomisen riskiä. 

– Laihdutus on kauhean stressaavaa keholle ja mielelle, Kärkkäinen toteaa.

Hän kertoo, millaisia asioita laihduttajan kehossa ja mielessä tapahtuu:

  1. Elimistö menee säästöliekkitilaan, eli luulee, että kyse on jonkinlaisesta pula-ajasta tai nälänhädästä, ja hidastaa aineenvaihduntaa.
  2. Moni on nykyään muutenkin stressaantunut, eikä voimavaroja ole tuhlattavaksi. Laihduttamisen ja ruokarajoitteiden miettiminen lisää stressihormonien, kuten kortisolin, erittymistä, mikä puolestaan hankaloittaa syömisen hallintaa.
  3. Ruokaa huutavan kehon ja laihdutuksesta kuormittuneen mielen yhdistelmä ajaa niin sanottuihin repsahduksiin. Ruokavaliosta poikkeaminen ei johdu itsekurin puutteesta vaan siitä, että laihdutus stressaa ihmistä, ja väsyneenä sekä stressaantuneena elimistö kinuaa entistä enemmän rasvaa ja sokeria jaksaakseen. 
  4. Ruokavaliosta lipsumisesta seuraa tyypillisesti häpeän ja huonommuuden tunteita ja ajatus siitä, että ihan sama, ruokavalio on nyt pilalla. Se taas voi johtaa kaoottiseen syömiseen. 
  5. Käsistä lähtenyt syöminen yhdistyy siihen, että elimistö ottaa väliaikaisesta nälänhädästä selvittyään erityisen tarkasti talteen ruuasta saadun energian. 
  6. Diettaaminen sekoittaa elimistön nälkä- ja kylläisyyssignaalit. Laihdutuksen jälkeen ruokahalua lisäävän greliinihormonin tasot ovat koholla jopa vuoden ajan, mikä aiheuttaa pitkäaikaista nälkää, eli nälkävelkaa. Siksi laihduttaessa ja laihdutuksen jälkeen on vaikea syödä oman kehon tarpeita kunnioittaen.
  7. Laihdutusyrityksen kariuduttua ihminen saattaa lähteä uuteen yritykseen entistä kovemmalla kurilla. Tiukemmat kiellot ja kuurit johtavat kuitenkin vain saman kierteen toistumiseen entistä hankalampana. Keho reagoi kohtaamaansa nälänhätään kerta kerralta voimakkaammin. 

Hyvinvointia vai selviytymistä?

Tutkimuksen perusteella voi todeta, että ei yksinkertaisesti kannata laihduttaa, ellei tavoitteena ole lisätä elopainoa. Erityisen varmasti laihdutus heilauttaa painon ei-toivottuun suuntaan, jos on normaalipainoinen.

– On terveydellisiä tiloja, kuten jotkin leikkaukset, joissa painoa tarvitsee saada nopeasti pois. Ne ovat ihan eri tilanteita. Jos sellaista ei ole, ei kannata kiusata kehoaan ja mieltään turhaan laihduttamalla, Kärkkäinen toteaa.

Jos painoa on terveyssyistä pakko pudottaa, laihduttamisen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa – jos suinkin pystyy.

– On tärkeää katsoa elämää laajemmin: Mikä tuottaa kuormitusta, nukutko tarpeeksi, onko elämässäsi hyvinvointia tuovia asioita? Onko elämä vain selviytymistä ja velvollisuuksia? Jos isot rakenteet ovat pielessä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on vaikeaa, Ulla Kärkkäinen sanoo. 

”Kun mietitään painonhallintaa, ruoka on loppupeleissä aika pienessä osassa.”

Laihduttaminen saattaa tuntua ratkaisulta vetämättömyyteen ja hyvinvoinnin puutteeseen, sillä painonpudotukseen liitetään usein ajatus virkeyden ja jaksamisen lisääntymisestä. Kärkkäinen kertoo, että laihduttajan kokema vireystilan nousu on todellinen, mutta vain hetkellinen ilmiö.

– Kun olemme olleet metsästäjiä ja keräilijöitä, on ollut tärkeää, että elimistö koettaa turvata ruuanhankinnan silloinkin, kun se on säästöliekillä ja kärsii nälkävelasta. Jos elimistö vetäisi heti jaksamattomaksi nälästä, se olisi vaarallista, koska silloin ei jaksaisi enää hankkia ruokaa. 

Ajatusmallit muutokseen

Hyvä tapa hallita painoa on Kärkkäisen mukaan syödä todellisen tarpeen mukaan ja säännölllisesti, nukkua tarpeeksi ja harrastaa sellaista liikuntaa, joka tuntuu voimavaralta. 

– Kannattaa keskittyä elämään ja niihin asioihin, jotka tuovat elämään mielekkyyttä. Painonhallinta tulee sivutuotteena, Kärkkäinen sanoo. 

Painonhallinta ei ole vain fyysinen asia, vaan siihen liittyy myös ajatustyötä. 

– Ihmisillä on paljon syömiseen liittyviä ajatus- ja käyttäytymismalleja, ja niiden työstäminen on tärkeää. Yleensä mallit liittyvät syvään tarpeeseen kokea hallinnan tunnetta elämästä. Laihdutus tuo hetkellisesti hallinnan tunteen, mutta pitkällä aikavälillä se tuo kaaosta. 

Kärkkäinen kertoo huomanneensa asiakastyötä tehdessään, että painonhallinnalla on paljon tekemistä elämän kuormittavuuden, tunteiden säätelyn ja jaksamisen kanssa. 

– Kun mietitään painonhallintaa, ruoka on loppupeleissä aika pienessä osassa.

Vierailija

Lopeta turha kituuttaminen – suomalaistutkija selittää, miksi laihdutus on tuhoontuomittu idea

Kyllä ihmisen hyvinvointi lähtee virkistävästä yöunesta koska ihminen on tarkoitettu nukkumaan yöllä. Eräs ravitsemusterapeutti kertoi, että huonostinukkunut ihminen syö keskimäärin 600 kcal enemmän vuorokaudessa kuin hyvinnukkunut, joka puolestaan pystyy vierämpänä tekemään järkeviä valintoja. Suomessa ihmisten uniongelmia hoidetaan huonosti. Muuten erityisesti pienten lasten vanhemmat kärsivät katkonaisesta yöunesta. Myös yötyötä tekevät ovat lihomisvaarassa koska yöllä valveilla oleminen ei...
Lue kommentti