Jutta Gustafsberg uskoo neljännenkin kirjansa olevan menestys. Kuva: Jussi Helttunen
Jutta Gustafsberg uskoo neljännenkin kirjansa olevan menestys. Kuva: Jussi Helttunen

Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg ei lannistunut Kuru-projektin kaatumiseen. – Olisin varmaan luovuttanut monta kertaa, jos pääni ei olisi näin umpiluuta.

Jos kihlattu ehdottaa illallista hyvässä ravintolassa, Jutta Gustafsbergia, 44, ei tarvitse kahdesti kirittää.

– Mutta sitten onkin joukko muita arkisia tilanteita, joissa tarvitsen tsemppiä. Pitää vaikkapa maksaa laskuja, siivota vaatekaappi tai lähteä treenaamaan silloin, kun laiskottaa. Käytän itseni tsemppaamista asioissa, joiden tekeminen ei oikein nappaa, Jutta kertoo.

Niihin hetkiin syntyi ensi viikolla julkaistava Tsemppikirja, jonka Jutta kirjoitti yhteistyössä Hidasta elämää -sivuston perustajan Sanna Wikströmin kanssa.  Teos on jo Jutan neljäs kirja. Ensimmäinen, Jutan voimakirja, ilmestyi kaksi vuotta sitten. Sitä on myyty yli 16 000 kappaletta.
Positiiviseen ajatteluun opastavan Tsemppikirjan rinnalla julkaistaan kannustavia elämänohjeita jatkava kalenteri.

– Olen varma, että tämäkin kirja löytää yleisönsä. Kalenterin teimme kylkeen siksikin, että peruspäivyrit ovat tylsännäköisiä.

Seuraava vaihe jo kiikarissa

Henkiseen tsemppiin keskittyvä kirja jatkaa Jutan hyvinvointiyrittämisen tutuilla linjoilla. Kehon treenaamisen rinnalla mentaalivalmennukselle on koko ajan kasvava kysyntä.

– Aloitimme Fitfarmissa kahdeksan vuotta sitten dieeteillä ja personal trainer -palveluilla. Hyvältä näyttäminen on aina muodissa, mutta on koko ajan enemmän kysyntää sille, että päänuppikin voi hyvin, Jutta sanoo.

– Minulla on selvät sävelet, mikä on hyvinvointialan seuraava steppi, ja kouluttaudun siihen hyvää vauhtia. En kuitenkaan aio paljastaa, mitä se on!

”Muistan hyvin alkuvuosien tytöttelyt ja takapakit.”

Menestyneen yrityksensä ansiosta Jutta on noussut Suomen varakkaimpien naisjulkkisten joukkoon. Fitfarmia pyörittävä yritys kirjasi viime vuonna 3,4 miljoonan euron liikevaihdon.

– Totta kai olen ylpeä menestyksestäni yrittäjänä. Muistan hyvin ne alkuvuosien tytöttelyt ja takapakit. Olisin varmaan luovuttanut monta kertaa, jos pääni ei olisi näin umpiluuta, Jutta nauraa.

Jutta suunnittelee uusia projekteja kihlattunsa Juha Rouvisen kanssa. Pari meni kihloihin kesällä ja asuu kahta kotia Helsingissä sekä Pirkanmaalla. Kuva: Jussi Helttunen
Jutta suunnittelee uusia projekteja kihlattunsa Juha Rouvisen kanssa. Pari meni kihloihin kesällä ja asuu kahta kotia Helsingissä sekä Pirkanmaalla. Kuva: Jussi Helttunen

Suunnitelma suuresta hyvinvointikeskuksesta Kurun Majajärvellä kosahti kesällä Pirkanmaan ely-keskuksen vastustukseen. Jutta ja kihlattunsa Juha Rouvinen ovat nyt saaneet myytyä projektiin hankkimansa metsätilan ja hautovat jo uusia ideoita.

– Asiaa on kovasti myssytelty. Ehkä löydämme uuden paikan, ehkä ryhdymme yhteistyöhön jonkin valmiin kohteen kanssa. Ainakin saimme elää mahtavia hetkiä Kurun suunnittelussa. Se ei ollut hukkaan heitettyä aikaa, Jutta vakuuttaa.

Poimi Jutan tsemppivinkit syyskaamokseen:

Jokainen päivä on uusi mahdollisuus – käytä se hyväksesi.
Jokainen hetki, jonka elät, on täysin ainutlaatuinen ja täysin uusi. Nouse aamulla ajatukselle: Mielenkiintoista, tällaisenkin päivän saa elää!

Etsi onnellisuuden lähde sisältäsi.
Kovin usein etsimme onnea materiasta, puolisosta, menestyksestä. Vaikka olisi kaikki nämä, voi silti olla onneton. Siksi onnea kannattaa etsiä ensin sisältäsi. Sen jälkeen ihania asioita tunnistaa ulkopuolellakin helpommin.

Älä mieti, mitä muut ajattelevat – säästä sekin energia itsellesi.
Lakkaa sinkoilemasta muiden toiveiden ja mielikuvien mukaan. Anna intohimosi, rakkautesi ja sisäisen ilosi määritellä, miten elät ja ilmennät itseäsi.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.