80-luvulla koululaisilla oli vatsalihakset. Kuva: Kai Gustafsson / Sanoma-arkisto
80-luvulla koululaisilla oli vatsalihakset. Kuva: Kai Gustafsson / Sanoma-arkisto

Juu juu juu jumppakärpänen... Hypähdä jänne- ja varsahyppy kevyesti kuin koululainen! On trendikästä.

Alkaako päässäsi soida jännä musiikki, kun kuulet sanan Jumppakärpänen? Onneksi olkoon, olet käynyt ala-asteen 80-luvulla!

Juuri nyt on supertrendikästä harrastaa telinevoimistelua: aikuisten alkeisryhmät täyttyvät innokkaista puomin ja permannon kokeilijoista. On siis aika kaivaa esiin vanhat Jumppakärpäsen ohjeet kotitreenaamisen tueksi. Näin se meni: kuperkeikka, jännehyppy kääntyen, takaperin kuperkeikka, hypähdys jalkaa taakse heittäen... no katso itse:

Jumppakärpäsen permantosarjan ohjeet ovat peräisin Urheilumuseon kokoelmista.
Jumppakärpäsen permantosarjan ohjeet ovat peräisin Urheilumuseon kokoelmista.


Jumppakärpäsen ideana oli innostaa koululaisia voimistelemaan, ja ai että, kyllä siellä voimisteltiin! Tytöt voimistelivat permannolla ja penkillä (kuin puomi, mutta leveämpi), pojat permannolla ja rekillä. Sitten kilpailtiin koulujen välisissä kisoissa, ja parhaat pääsivät valtakunnalliseen loppukilpailuun.

Tule ja pure

Telinevoimistelun vaikuttajahahmo Timo Nuotio oli mukana kehittämässä konseptia ja muistelee, että parhaimpina aikoina tilastoitiin 60 000 jumppakärpässuoritusta vuodessa.

–  Se oli hieno idea! Yksinkertaiset liikkeet, joita opettajat pystyivät opettamaan. Oli ehkä Voimisteluliiton isoin virhe, kun Jumppakärpänen lopetettiin ja tilalle tuotiin Jumppasirkus. Se ei mennyt ollenkaan samalla tavalla läpi.

Jumppakärpäseen kuului myös innostava musiikki: Juu juu juu jumppakärpänen / tule ja pure vaan meitä. Monien keski-ikäisten tuoreessa muistissa olevan korvamadon sävelsi Esa Simonen.

–  Siis Robin, ei tämä nykyinen vaan se toinen, oikea Robin. Sama kappale käännettiin englanniksi, ja sen tahdissa Euroopan parhaat voimistelijat astelivat telineeltä toiselle vuoden 1985 Helsingin EM-kisoissa, Nuotio muistelee.

Nuotio kertoo, että isoin vaikuttaja ja sponsori Jumppakärpäsen takana oli Helsingin Sanomien Aatos Erkko. Jumppakärpäsen seuranta Helsingin Sanomien sivuilla olikin kattavaa. Erkko itse istui Nuotion mukaan tuntikausia katsomossa seuraamassa kisoja.

– Hän seurasi urheilusta vain taitolajeja: telinevoimistelua ja taitoluistelua.

Viidennellä ja kuudennella luokalla jumppakärpäsen vaikeustaso kasvoi: piti tehdä käsinseisonnassa spagaatti! Alta voi luntata koko sarjan, jos et muista. Mukavia voimisteluhetkiä!