Tohtisiko tällaiseen asentoon vääntäytyä? Ja vielä nakuna. Kuva: Shutterstock
Tohtisiko tällaiseen asentoon vääntäytyä? Ja vielä nakuna. Kuva: Shutterstock

Ensin nakujooga villitsi New Yorkin. Nyt se on levinnyt jo Lontooseen saakka. Mutta mistä siinä on kyse?

Kun lontoolainen bloggaaja Marianne Power suuntasi ensimmäisen kerran nakujoogatunnille, hän oli epäileväinen. Julkinen alastomuus oli aina ollut yksi hänen pahimmista painajaisistaan. Oman paljaan vartalon esitteleminen salilliselle muita nakuja ihmisiä tuntui melkein puistattavalta.

– Emmekä me ainoastaan ota vaatteitamme pois. Me taivutamme ja liikuttelemme itseämme mitä epämääräisimpiin asentoihin, Marianne kirjoittaa Daily Mailissa.

Vaikka ajatus pelotti, hän halusi silti kokeilla. Ihan vain siksi, että nakujooga on tämän hetken kuumin fitness-trendi Lontoossa.

New Yorkista ponnistanut joogamuoto on syntykaupungissaan jo ilmiö: Esimerkiksi näyttelijä Matthew McConaghey on vannoutunut nakujoogan fani. Lady Gaga on puolestaan hurahtanut alastonjoogaan niin, että sitä esitellään yhdellä hänen musiikkivideoistaan.

Eroon suojamuureista

Alastonjoogan idea on yksinkertainen: joogata alasti. Perinteiset alaspäin katsovat koirat ja aurinkotervehdykset ovat samoja kuin muillakin joogatunneilla. Tuntiin kuuluu myös paljon silmät kiinni paikallaan makaamista. Syvään hengittäminen ja hellävarainen venytteleminen ovat oleellinen osa tuntia.

Lajissa on kuitenkin kysymys muustakin kuin pelkästä kehonhallinnasta ja rentoutumisesta. Harrastajat ajattelevat, että vaatteet ovat ihmisille kuin suojamuuri, jolla yritetään piilottaa omaan vartaloon kohdistettu pelko ja viha.

– Meillä ihmisillä on valtavan suuria odotuksia siitä, miltä kehojemme pitäisi näyttää. Olemme epävarmoja ja tyytymättömiä itseemme. Käytämme valtavasti aikaa vartaloidemme kritisoimiseen ja piilottamiseen, vaikka meidän pitäisi rakastaa, kunnioittaa ja iloita siitä, mitä kehomme voivat meille tarjota, kuvailee Lontoon ensimmäisen nakujoogastudion perustaja Annette.

Toisin sanoen nakujoogassa yritetään oppia hyväksymään oma keho virheineen kaikkineen. Myös toisten vartaloiden kunnioittaminen on alasti joogaamisen yksi tärkeimmistä tavoitteista.

"Se on aika kaunista"

Marianne Powerin mielestä nakujooga onnistuu kadottamaan mielestä turhat itsekritiikin äänet. Kun vaatteet heitettiin lattialle tunnin aluksi, Mariannea kuitenkin jännitti. Himmeästi valaistussa ja lämpimässä studiohuoneessa oli kaikenlaisia ihmisiä: naisia ja miehiä jokaista mahdollista kokoa.

Marianne myöntää, että välillä ajatukset karkasivat siihen, mitä muut mahtavat ajatella. Marianne yritti olla katsomatta kummallakin puolella olevia miehiä ja vakuutteli itselleen, että huone on täynnä valaistuneita joogeja eikä pervoja.

Mariannen mukaan oman vartalon ongelmakohdat alkoivat unohtua Hämärässä valaistuksessa nopeasti. Jossain vaiheessa Marianne huomasi jopa pitävänsä vartalostaan, jota yleensä jaksaa haukkua.

Tunnin lopussa Mariannen oli vaikea uskoa, mitä hän juuri teki.

– Se on kuin unta, mutta ei mitenkään pahaa. Omituista, muttei huonoa. Itse asiassa se on aika kaunista, Marianne kuvailee.

Lue myös:

Kokeile näitä ennen kuin muut ehtivät – tässä ovat syksyn liikuntatrendit

Testasimme syksyn uutuustreenit

Joogako vaikeaa? Kylli Kukkin onnistuu aloittelijaltakin – katso videot

9 syytä, joiden vuoksi jooga parantaa seksielämää

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Fysioterapeutin mukaan pelottelu jalkojen supinaatiolla ja ylipronaatiolla on turhaa. – Yksikään juoksukenkä ei ehkäise vammoja ja vaivoja.

Vanhat juoksukengät ovat tulleet tiensä päähän, ja uudet pitäisi ostaa. Kaupat ovat vaihtoehtoja väärällään, mutta ennen ostopäätöstä on liuta kysymyksiä, joihin pitäisi osata vastata: Millaisia matkoja juoksen? Millaisella alustalla? Ja se kaikkein vaikein: Millaista tukea jalkapohja tarvitsee?  

Tähän mennessä on ajateltu, että lenkkeilijän pitäisi olla tietoinen oman jalkansa pronaatioista ja supinaatioista.

Suomen Urheilufysioterapeutit ry:n puheenjohtaja ja urheilufysioterapeutti (sert.) OMT Peter Halénin mukaan huolet ylipronaatiosta ja supinaatiosta voi melkeinpä unohtaa. Sekä juoksu- että vapaa-ajan kengät kannattaa valita hänen mukaansa ihan muiden asioiden kuin juoksuaskeleen tekemän kenkäkuluman perusteella.

– Ei kannata haaskata aikaa sellaiseen. Ihmisiä, juoksijoita ja askellustyylejä on niin paljon erilaisia, että ei kannata kengän pohjaa tuijottamalla yrittää päätellä mitään omista vaivoista. Se on turhaa, Halén sanoo.

Millainen askel, sellainen kenkä?

Ylipronaatio tarkoittaa, että juoksuaskel on sisäänpäin kääntyvä, jolloin kengät kuluisivat erityisesti sisäsyrjien alueelta. Supinaatiossa puolestaan askeleen paino ohjautuu ulkosyrjälle, ja kenkä kuluu sen alueelta. Molempien on katsottu aiheuttavan erilaisia jalkojen ongelmia juoksijalle.

Tavoitteena on perinteisesti pidetty sitä, että kumpaakaan ei olisi liikaa eikä liian vähän, vaan jalka osuisi tasaisesti maahan ja painopiste olisi suunnilleen keskellä jalkaa.

Kenkien tietynlaisesta kulumisesta ei voi päätellä, että askeleessa tai jaloissa olisi ongelmia.

Halénin mukaan kenkien ylipronaatioon ja supinaatioon liittyvää tietoa sovelletaan nykyään uudemmalla tavalla. Muihin asioihin, kuten jalkojen lihaksien voimakkuuteen, keskittyminen on huomattavasti tärkeämpää, jos haluaa ehkäistä juoksuvammoja.

– Kenkien tietynlaisesta kulumisesta ei voi päätellä, että askeleessa tai jaloissa olisi ongelmia. Myös sen ajatuksen voi hylätä, että juoksukengät ehkäisisivät joitain juoksuvammoja ja -vaivoja. Yksikään kenkä ei sitä ole koskaan tehnyt, Halén sanoo.

Mihin kenkäostoksilla sitten kannattaa kiinnittää huomiota?

– Kun menee ostamaan juoksukenkiä, tärkeintä on, että väri miellyttää. Sitten kengät laitetaan jalkaan. Jos ne 5–10 minuutin testaamisen jälkeen tuntuvat yhä mukavilta ja miellyttävät silmää, kengät ovat hyvät, Halén summaa.