Yhdessä liikkuminen kannattaa, tuore tutkimus todistaa. Kuva: Sanoma-arkisto / Susanna Kekkonen
Yhdessä liikkuminen kannattaa, tuore tutkimus todistaa. Kuva: Sanoma-arkisto / Susanna Kekkonen

Liika on aina liikaa, myös urheilussa.

Liikunta kohentaa tutkitusti mielialaa. Parhaimmillaan liikuskelu voi jopa torjua masennusta ja edistää mielenterveyttä, kertoo suomalainen Käypä hoito -suositus. Liikunta voi tehota masennukseen jopa yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito.

Mutta kuinka paljon liikuntaa on täydellinen määrä, jos haluaa edistää omaa mielenterveyttään? Pitäisikö jatkuvasti olla vetämässä triatloneja? Vai riittääkö perusjumppailu säännöllisen epäsäännöllisesti?

Tuore yhdysvaltalaistutkimus kallistuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tutkimuksen mukaan liikunnassa enemmän ei ole enemmän, vaan kohtuullinen määrä kohtuullisen rankkaa liikuntaa on pääkopalle paras.

Kolme synkkää päivää

Arvostetussa The Lancet Psychiatry -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin reippaasti yli miljoonaa amerikkalaista. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyä, jossa tutkittavat vastasivat omia elintapojaan, liikkumistaan ja fyysistä sekä henkistä terveyttä koskeviin kysymyksiin. Kysely toistettiin kolmena vuonna 2010-luvun alkupuolella.

Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi sitä, kuinka paljon tutkittavat liikkuivat työaikojensa ulkopuolella. Kaikki tiedot suhteutettiin vastaajien taustaan. Tutkimuksessa otettiin siis huomioon esimerkiksi vastaajien ikä, sukupuoli, sosioekonominen tilanne, paino ja se, oliko vastaajalla ollut aiemmin masennusta.

Tutkijoiden mukaan keskivertopulliaisen kuukauteen mahtuu kolme päivää, jolloin mieli on maassa esimerkiksi stressin tai surun takia.


Kaverin kanssa paras

Aiempien tulosten valossa ei yllätä, että liikuntaa harrastavilla oli kuukausittain vähemmän huonoja päiviä verrattuna niihin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa ensinkään. Liikunnan positiiviset vaikutukset havaittiin myös niillä, joilla oli joskus todettu masennus.

Mutta se saattaa hyvinkin yllättää, että urheilussa enemmän ei ole enemmän. Niillä tutkittavilla, jotka kertoivat liikkuvansa erityisen paljon, vähintään 24 kertaa kuukaudessa tai yli 90 minuuttia kerrallaan, oli huonompi mielenterveys kuin niillä, jotka eivät liikkuneet ollenkaan. Erityisen intohimoinen suhtautuminen liikuntaa voi tutkijoiden mukaan kieliä persoonallisuudesta, joka altistaa mielen sairauksille.

Liikunnan positiiviset vaikutukset havaittiin myös niillä, joilla oli joskus todettu masennus.

Tutkimuksen mukaan kohtuus siis kannattaa, myös liikunnassa. Ne tutkittavat, jotka liikkuivat 3–5 kertaa viikossa 30–60 minuuttia kerralla, oli vähiten synkkiä päiviä kuukaudessa.

Kaikista parasta liikuntaa mielenterveydelle vaikuttaisi olevan joukkuelajit, pyöräily ja lihaskuntoharjoittelu. Myös kevyellä liikuskelulla, kuten kotitöiden tekemisellä ja kävelyllä huomattiin hyviä vaikutuksia mielenterveyteen.

Joukkuelajit ovat tutkijoiden mukaan erityisen hyviä mielen kannalta, koska ne tuovat elämään sosiaalisia suhteita, jotka voivat itsessään parhaimmillaan torjua masennusta ja parantaa mielenterveyttä.

Kapua kanoottiin ja melo hartiajumit unohduksiin! Tämän mieltä hellivän lajin oppii kuka tahansa.

Aloitetaan tärkeimmästä: 30-kiloinen kanootti pitäisi saada veteen. Intiaanikanootti eli kanadalaiskanootti asetetaan pienen kuljetuskärryn päälle ja viedään rantaan. Kahdestaan kanootin jaksaisi kantaakin, mutta helpompi näin. Kanootti lasketaan veteen kylki edellä, ja kyytiin kavutaan kuin soutuveneeseen.

Sitten liikkeelle! Espoon Eskimot ry:n puheenjohtaja Leena Arpiainen tarkkailee kanootin peräpäässä asentoa ja liikkeitä. 

– Kun kyynärpäät pitää koko ajan suunnilleen samassa asennossa, meloja käyttää selän suuria lihaksia, ja kun mela on sopivan pituinen, ei hartioita tarvitse nostaa.

Melonnasta voi tehdä itselleen joko vapaa-ajan puuhan, hartiajumien helpottajan tai ihan kunnollisen liikuntaharrastuksen. Alkuun pääsee helposti: ei tarvitse kuin hypätä kanootin kyytiin ja opetella perusmelontatekniikka. 

Yksin harjoittelu on hankalaa. Myös tekniikka menee helposti vikaan. Kannattaakin treenata melontaa osaavan kaverin kanssa tai mennä kurssille. 

Helpointa on aloittaa kahden hengen intiaanikanootilla.

– Keulassa ei tarvitse kuin meloa eteenpäin. Perässä oleva ohjaa, Arpiainen sanoo.

Kaksikko on kätevä myös siksi, että tilaa on paljon ja kanootti on melko vakaa.

”Keulassa ei tarvitse kuin meloa eteenpäin. Perässä oleva ohjaa.”

Arpiaisen mukaan tavaraa voi ottaa mukaan ihan reippaasti. Myös asentoa on helppo vaihtaa, mikä lisää mukavuutta ja tasaa rasitusta. Liikuntaesteinen voi mennä kanoottiin pyörätuolin kanssa. Mukaan mahtuvat myös lapset tai koira.

– Polvillaan voi olla, mutta seisomaan ei saa nousta. Vaikka kanootti ei helposti kaadu, seisoessa voi käydä huonosti.

Jos sattuu kaatumaan, helpointa on uida kanootin kanssa rantaan. Kursseilla myös opetetaan, miten vedestä pääsee takaisin kanootin kyytiin.

Tällä reissulla pysytään onneksi kuivana. Alle tunnin treenailun aikana oikea ote ja asento alkavat löytyä. Sitten vain vauhdilla eteenpäin!

Kuin kauhoisi lusikalla hiekkaa

Leena Arpiainen neuvoo, miten aloittelija pääse kaksikkointiaanikanootin melonnassa alkuun.

  1. Tartu toisella kädellä melan päädyssä olevaan kahvaan ja toisella varteen lähellä lapaa. Mela upotetaan veteen mahdollisimman pystysuorassa. Koko lavan pitää mennä veden pinnan alle.

  2. Kun mela on vedessä, veto tehdään tasaisesti taaksepäin. Liikkeen tulee olla samansuuntainen veneen keskilinjan kanssa, ei kaarevaa reunaa pitkin. Siten mela liikkuu kanootin kanssa samassa linjassa eikä kanootti ala kääntyä.


     

  3. Kun mela on viety taakse, käsiä ei tarvitse nostaa ylös vaan melan voi tuoda poikittain syliin. Sen jälkeen mela viedään jälleen pystysuorasti veteen, ja liike alkaa alusta.

  4. Kun tekniikka on hallussa, sitä kanootin puolta, jolla meloo, ei pitäisi tarvita koko ajan vaihtaa. Kanootin saa helpoiten käännettyä, kun vetoliikkeessä ei melokaan keskilinjan suuntaisesti vaan poikittain kanootin kylkeä eli itseä kohti.

Jos lenkkikunto junnaa paikoillaan, on aika antaa keholle uusia virikkeitä. Vaihtelu virkistää, ja nostaa juoksun uudelle tasolle!

Kuuluuko viikkoosi peruslenkki tai pari samoissa maisemissa ja samoilla sykkeillä? Ihmetteletkö, miksi kunto ei kasva? Rutiinit voivat olla muuten hyväksi, mutta juoksussa ne eivät auta kehittymään. Päinvastoin, ne saavat kunnon junnaamaan paikoillaan, mielen tylsistymään ja motivaation laskuun. Fiksu lenkkeilijä tietää, että hyvä juoksukunto vaatii muutakin kuin tutulla reitillä tallaamista. Mitä vaihtelevampi treeni, sitä paremmat tulokset.

– Kun vaihtelee lenkkien vauhtia, pituutta ja juoksumaastoja, keho saa uutta ärsykettä, kunto nousee, ja juoksuun tulee vauhtia ja motivaatiota, personal trainer Heidi Tainio sanoo.

Oli tavoitteenasi sitten oma ennätysaika Naisten Kympillä tai kovempi juoksukestävyys, avain onnistumiseen löytyy vaihtelusta. Tässä kolme tehokasta tapaa kohentaa juoksukuntoa ja varmistaa, että motivaatio pysyy yllä ja rasitusvammat loitolla.

Kun korvaat säännöllisesti muutaman peruslenkkisi näillä treeneillä, tulokset paranevat taatusti.

1. Voimasauvojen jousitus antaa neljän kilon vastuksen yläkropalle. BungPump-vastussauvat 119 €/bungypump.fi 2. Kudottu materiaali joustaa ja hengittää. Crosstrail Knit Low -polkujuoksukenkä 159,95 €, 5. Pilates-renkaan avulla paikallistat corelihakset. Pilates-rengas 19,90 €, Gymstick/karkkainen.com. 6. Rullaa kroppa suorana konttausasennosta niin pitkälle eteen ja takaisin kuin pääset. Ab roller 24,90 €, Casall. 7. Jos lankku on liian helppo, tee se bosupallon päällä! Bosu-tasapainoalusta 199 €, Bosu/fitnesstukku.
1. Voimasauvojen jousitus antaa neljän kilon vastuksen yläkropalle. BungPump-vastussauvat 119 €/bungypump.fi 2. Kudottu materiaali joustaa ja hengittää. Crosstrail Knit Low -polkujuoksukenkä 159,95 €, 5. Pilates-renkaan avulla paikallistat corelihakset. Pilates-rengas 19,90 €, Gymstick/karkkainen.com. 6. Rullaa kroppa suorana konttausasennosta niin pitkälle eteen ja takaisin kuin pääset. Ab roller 24,90 €, Casall. 7. Jos lankku on liian helppo, tee se bosupallon päällä! Bosu-tasapainoalusta 199 €, Bosu/fitnesstukku.

1. Voimasauvat käteen!

Unohda perussauvakävely, sillä näillä sauvoilla yläkroppa joutuu todellakin töihin. Voima- eli vastussauvojen juju on sisäänrakennetussa jousituksessa. Sauva painuu sisään, ja kädet saavat treeniä joka työnnöllä. Peruslenkillä treeniä saa vain alakroppa, mutta ripeällä voimasauvalenkillä treenaat koko kropan: ojentajat, hauikset, olkanivelet, isot selkälihakset, jalkalihakset ja keskivartalon lihakset, eli juoksijan todellisen voimanpesän. Sauvojen ansiosta askelpituus kasvaa ja vauhti kiihtyy huomaamatta. Parhaiten sauvat toimivat mäkitreenissä, mutta sauvojen vastus tuo myös lisätehoja kokonaisvaltaiseen lihaskuntoharjoitteluun.

Näin ne toimivat:

Tuo sauva eteen suoralla kädellä ja työnnä taakse niin, että peukku hipoo reittä. Älä nosta sauvaa maasta!

2. Pinkaise poluille!

Saako kovalla asvaltilla juokseminen polvet ja selän huutamaan apua? Kun vaihdat lenkkisi metsäpoluille, pehmeä alusta säästää turhilta rasitusvammoilta. Epätasainen maasto kehittää myös tasapainoa ja kehonhallintaa. Hypyt kantojen yli, sekä sivuaskeleet puunjuuria väistellen, vahvistavat keskivartaloa, jalkalihaksia ja pakaroita.

Poluilla kuntokin kasvaa kohisten, sillä polkujuoksu kuluttaa noin 15 prosenttia enemmän kuin perusjuoksu. Polkujen seuraaminen on mindfulnessia parhaimmillaan. Kun keskityt seuraavaan askeleeseen, muille ajatuksille ei jää tilaa ja aika kuluu siivillä.

3. Treeniä corelle!

Kaikki liike lähtee keskivartalosta. Etenkin juostessa keskivartalon tuki on korvaamaton. Jos core ei ole vahva, juoksuasento pettää: lantio alkaa helposti kallistua, mistä taas seuraa rasitusvammoja.

Vahvat keskivartalon lihakset auttavat pitämään hyvää juoksuryhtiä ja tekevät juoksusta taloudellisempaa – pääset pidemmälle vähemmällä energialla!

Varaa siis kahdesti viikossa kymmenen minuuttia coretreenille. Peruslankku ja pilates-liikkeet hengityksen tahtiin pitävät keskikropan syvät lihakset kunnossa. Tässä treenissä laatu korvaa määrän eli parhaat tulokset saat, kun teet liikkeet hitaasti corelihaksiin keskittyen.

Asiantuntijana personal trainer Heidi Tainio, heidionthego.com