Töihin lenkkeillessä toimittajan käsilaukku vaihtui juoksureppuun.
Töihin lenkkeillessä toimittajan käsilaukku vaihtui juoksureppuun.

Päivitä virttyneet verkkarit uusiin! Katseenkestävissä juoksuvaatteissa painaa ilolla läpi kaupungin.

Työmatkan taittaminen juosten ei ole ainakaan varusteista kiinni. Juoksuvaatteisin kannattaa satsata: ne tuntuvat hyvältä päällä ja ovat somia kuin namuset.

Testasin katseenkestävät juoksuvaatteet taittamalla alkumatkan työmatkasta junalla ja juoksemalla loput viisi kilometriä töihin. Hyvännäköisissä vetimissä kehtasi kirmata vaikka läpi koko kaupungin.

Tyylikkäälle väripilkulle

Takki: Korallinpunainen juoksutakki hehkuu kauas. Tämän kanssa ei tarvitse ainakaan käyttää huomioliiviä. Istuva malli on mukava päällä. Takki ei hilaudu ylös vyötärölle kovassakaan menossa. Plussaa vetoketjullisista taskuista, joihin saa sujautettua avaimen tai kulkukortin. Juoksutakki, Kjus, 199 e. Testin suosikki

Trikoot: Näissä napakoissa juoksutrikoissa on jalkoja imarteleva ja lihaksia tukeva leikkaus. Plussaa riittävän korkealle nousevasta vyötärönauhasta. Trikoot istuvat päällä ilahduttavan hyvin eivätkä ne valu juostessa. Tiger Tight -juoksutrikoot, Asics, 69,90 e. Testin suosikki

Paita: Pitkähihaisen juoksupaidan hihansuissa on kolot peukaloille, joten paita lämmittää myös kämmenselkiä. Adidas, 70 e.

Lenkkarit: Värikkäät ja kauniit juoksukengät saavat heti aamusta hyvälle tuulelle. Askellus tuntuu pehmeältä ja rullaa hyvin. Kevyet kengät eivät hankaa ja ovat mukavat jalassa lämpimälläkin kelillä. Faas 600-S -lenkkarit, Puma, 135 e.

Juoksureppu: Hillityn tyylikäs reppu solahtaa napakasti lapaluiden väliin. Reppu jättää alaselän vapaaksi, joten se ei hiosta. Repun mukana tulee kätevä juomapussi pitkänmatkanjuoksijoille. Lightweight Running Backpack, Asics, 54,90 e.

Leikkisälle lenkkeilijälle

Takki: Kevyessä juoksutakissa on hengittävät koristereiät selässä ja muotoa antava kevyt rypytys vyötäröllä. Takin helma yltää peittämään pepun. Ilman tai juoksijan lämmetessä takin voi näppärästi kääräistä pieneksi nyytiksi ja kiinnittää käsivarteen. Graphic lightweight -juoksutakki, Puma, 85 e.

Trikoot: Mustissa juoksutrikoissa on viilentävä verkkokuviointi polvitaipeissa. Säären kiiltävät kaistaleet tuovat pöksyihin ripauksen rock-henkeä. Kangas tosin tuntuu yllä aavistuksen löysältä. Adidas, 60 e.

Paita: Pinkki juoksupaita näyttää pirteältä ja kuivuu nopeasti. Muotoonleikattu paita myötäilee kehon liikkeitä ja pysyy hyvin paikallaan. Tiger Top, Asics, 44,90 e. Testin suosikki

Juoksureppu: Söpössä ja supermukavassa repussa on joustavat olkaimet ja painoa vain 224 grammaa. Vatsaremmin irrotettava tasku helpottaa matkakortin, kulkukortin ja kännykän löytämistä. Pienessä repussa on muutenkin ilahduttavasti lokeroita. Pure Womens Backpack, Puma, 85 e. Testin suosikki.

Pinkistä pitävälle

Takki: Vadelmanpunainen takki näyttää makealta kuin karkki ja tuntuu kevyeltä kuin henkäys. Tyttömäisestä takista on kyllä muuhunkin kuin söpöilyyn, se hengittää, mutta pitää samalla hyvin tuulta. Featherweight Jacket, Asics, 99,90 e.

Trikoot: Juoksutrikoissa on hauska liukuvärjäys, mutta pinkit ompeleet taka- ja haarasaumoissa keräävät katseita. Häveliään kannattaa siis pukea päälle pitkä paita. Trikoiden sisäpuolella on teippaukset, joiden luvataan tukevan lihaksia ja nopeuttavan palautumista. Teippien nihkeä pinta hidastaa pukemista, mutta kun pöksyt saa jalkaan, ne tuntuvat mukavan tukevilta. Power tight -juoksutrikoot, Puma, 120 e.

Paita: Fuksianpunainen, lyhythihainen paita ei hankaa vaan istuu hyvin yllä. Oiva peruspaita pinkistä pitävälle lenkkeilijälle. Gym Graphic Tee -paita, Puma, 40 e.

Juoksureppu: Testin suurimpaan reppuun mahtuu eniten tavaraa. Tämä on oiva valinta niille, jotka kantavat vaihtovaatteita tai suihkukamoja mukanaan. Reppu ei hankaa, vaikka se kokonsa vuoksi liikkuukin selässä hieman muita reppuja enemmän. Gram 15, Haglöfs, 129 e.

Tiedustelut:

Adidas Suomi Oy: 030 647 7030, Asics: Oy Patrol Ab 0207 524 500, Haglöfs: 044 019 1404, Kjus: 010 229 0780, Puma Finland Oy: 020 198 5355

Lue myös:

Miksi peppu näkyy läpi juoksutrikoista?

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.

Kehon mittaaminen on nyt kuumista kuumin fitness-trendi, mutta laitteiden termiviidakossa menee helposti sormi suuhun.

Älykellojen vallankumouksesta on puhuttu jo vuosia, mutta käytännössä yhä harva suomalainen päätyy sellaiseen sijoittamaan. Jos kelloa kaipaa lähinnä urheilusuoritusten mittaamiseen ja viestihälytyksiin, tavallisella (ja halvemmalla) sporttikellolla pärjää ihan yhtä hyvin. Aktiivisuusrannekekin voi riittää.

Sitten pitäisi enää tietää, mitä eroa näillä kaikilla laitteilla on, paitsi ehkä euroissa. Monet älykelloina markkinoidut vehkeet nimittäin tuppaavat olemaan suolaisen hintaisia.

Asiaa ei auta, että äly-, urheilu- ja fitnesskellojen määritelmä on todella liukuva myös valmistajien tiedotteissa ja verkkokaupoissa. Esimerkiksi Me Naisten testaamista urheilukelloista monet oli verkkokaupoissa listattu älykello-osastolle, mutta lopulta vain parissa oli oikean älykellon ominaisuudet.

Mitä ominaisuuksia ehdalta älykellolta sitten vaaditaan? Kysyimme asiantuntijalta. 

– Yksi erottava periaate on, että älykelloon voi asentaa sovelluksia ja niiden valmiina oleva sovellustarjonta on laajempaa. Fitness- ja urheilukelloissa tai aktiivisuusrannekkeissa on ne sovellukset, mitä niissä on, eikä enempää saa, kertoo Ilta-Sanomat Digitodayn teknologiatoimittaja Henrik Kärkkäinen, jolla on ammattinsa puolesta vuosien kokemus erilaisista älylaitteista.

Termejä ei kuitenkaan käytetä täysin johdonmukaisesti. Kärkkäisen mukaan esimerkiksi Pebble on useimpien mielestä älykello, vaikka siihen ei saa ulkopuolisia sovelluksia asennettua.

Toinen äly- ja sporttikelloja erottava tekijä on tekninen järeys ja akkukesto.

– Älykellossa on yleensä järeämpi prosessori ja enemmän muistia, mutta se pitää ladata käytännössä joka yö. Fitness-rannekkeiden akkulataus taas voi kestää monta päivää.

Lisäksi Kärkkäinen mainitsee, että fitness-vehkeet ovat yleensä veden- ja pölynkestäviä, kellot harvemmin. Näissäkin ominaisuuksissa on silti suurta vaihtelua laitteiden välillä.

Loppujen lopuksi laitteiden perustavanlaatuisin ero on käyttötarkoituksessa.

– Fitness-laitteen tarkoitus on pitää kirjaa harjoittelustasi ja elintoiminnoistasi. Älykellon käyttötarkoitukset ovat monipuolisempia: se on ensisijaisesti kommunikaatioväline ja alusta sovellusohjelmille, Kärkkäinen tiivistää.

Oikeastaan kuluttaja voi siis luottaa vain siihen, että itse tietää, millaisia ominaisuuksia laitteeltaan tarvitsee ja paljonko on valmis siihen investoimaan. Hyvä urheilukello on todennäköisesti parempi valinta kuin köykäisempi älykello, ihan nimityksestä riippumatta.