Sport
Tea Tervo perusti Outdoor Siskot -ryhmän, kun hän haaveili yhteisöstä, josta saisi helposti retkiseuraa. Kuva: <span class="photographer">Tean kotialbumi</span>
Tea Tervo perusti Outdoor Siskot -ryhmän, kun hän haaveili yhteisöstä, josta saisi helposti retkiseuraa. Kuva: Tean kotialbumi

Vaellusporukka etsitään nyt somesta. Luontoliikunta on vahvassa nosteessa, eikä vähiten sosiaalisen median ansiosta. Luontoliikuntaa rakastava Tea Tervo kaipasi retkilleen samanhenkistä seuraa, joten hän päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. 

Tea Tervo on liikkunut luonnossa koko ikänsä. Kolmekymppisenä hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja opiskeli eräoppaaksi.

Yksi asia kuitenkin hankaloitti luontoharrastusta: retkille oli välillä vaikea löytää seuraa. Monta vuotta Tea retkeili aina joko yksin tai miesseurassa.

Tea haaveili yhteisöstä, jossa samanhenkiset naiset löytäisivät matalalla kynnyksellä retkiseuraa. Lopulta hän päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Näin syntyi Facebook-ryhmä Outdoor Siskot vuonna 2011.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Viime vuosina sosiaalinen media on täyttynyt yhteisöistä, joissa sovitaan matalalla kynnyksellä kimppatreenejä. Luontoliikunta on kovassa nosteessa, ja uudet someryhmätkin syntyvät usein nimenomaan luontolajien ympärille. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös Tean ryhmään ilmaantui nopeasti kiinnostuneita jäseniä. Alkuvuosina ydinporukka oli aina sama, mutta vähitellen mukaan uskaltautui uusiakin. Nykyisin siskojen suosio kasvaa nopeasti: jäseniä on jo lähes 7 000. 

Alkuperäinen toive samanhenkisestä seurastakin on toteutunut.

– Jäsenmäärän kasvettua joka reissulla tapaa myös uusia ystäviä.

Sometutkija Sanna Malisen mukaan somen treeniryhmien suosiota selittää se, että niissä voi kokea voimakastakin yhteisöllisyyttä, vaikka porukat syntyvät usein spontaanisti, toisilleen tuntemattomista harrastajista.

– Somessa ihmiset tapaavat hakeutua paikkoihin, joissa heitä yhdistää valmiiksi jokin kiinnostuksen kohde, kuten urheilu. Kun tutustuu yhteisen jutun kautta, vaikka virtuaalisestikin, muut alkavat tuntua tavallista nopeammin läheisiltä.

Malisen mukaan liikkujat jakaantuvat somessa karkeasti kahteen ryhmään: yhteisöllisiin ja yksilöllisiin.

– Individualisti tahtoo jakaa treenidataa ensisijaisesti itselleen, kuin päiväkirjana. Yhteisölliset liikkujat kaipaavat face to face -tekemistä ja haluavat nähdä, mitä muut tekevät.

Joskus ryhmä on ratkaiseva tsemppari, joka saa pitämään harrastuksesta kiinni. Kun on sopinut lauantaiaamuksi lenkkitreffit, ei tee mieli luistaa, vaikkei aamuihminen olisikaan.

– Matalan kynnyksen ryhmät voivat innostaa myös niitä, jotka eivät muuten niin perustaisi yhteisestä tekemisestä. Silti voi saada motivaatiota siitä, että kuuluu kerhoon.

Sitä paitsi monilla yksin puurtajillakin on tarve palautteen saamiseen ja saavutusten jakamiseen.

– Esimerkiksi bodylajien ympärille on syntynyt yhteisöjä, joissa tavalliset kuntoilijat jakavat ennen- ja jälkeen-kuvia ja muut kehuvat ja kannustavat.

Hehkutuskuplassa

Vihkiytyneissä treeniryhmissä isoille ja pienille saavutuksille hurrataan yhtä lailla – oli sitten juossut sadannen ultramaratoninsa tai ensimmäisen kilometrinsä koskaan.

– Kukaan ei paheksu, jos jakaa juoksuryhmässä maratontuloksensa. Kaikki ovat siitä jossain määrin kiinnostuneita. Todennäköisesti saa vielä järkevää palautettakin, Malinen sanoo.

Uudet reittibongaukset, kenkälöydöt ja sykerajat jaksavat herättää keskustelua, kun kaikki ovat samalla sivulla. Vaikkei koskaan tulisi sopineeksi yhtäkään yhteistreeniä, muiden päivityksistä tykkäillessään voi melkein kuvitella olevansa polulla itsekin.

Someyhteisöissä on vain yksi varjopuoli: ne syntyvät mutta usein myös hiipuvat nopeasti.

– On tutkittu, että some toimii erityisen hyvin elämänmuutoksessa, kuten laihdutuksen tukena. Tällaisissa ryhmissä on yhteinen, aikaan sidottu tavoite. Kun se on saavutettu, on luontevaa siirtyä muualle.

Naisia ja kehopositiivisuutta

Treeniryhmät eivät sinänsä ole uusi ilmiö, vaan niitä on ollut ennen nettiäkin. Kanavat ovat vain muuttuneet.

Viime vuosina erityisesti naisliikkujat ovat perustaneet omia yhteisöjään. Syy on selvä: miehet ovat edelleen määrällisesti yliedustettuina monessa lajissa, kuten vaelluksessa. Kyselytutkimusten perusteella moni nainen arastelee eräilyä, koska pelkää turvallisuutensa puolesta tai yksinkertaisesti vain kaipaa naisseuraa.

Yhdysvalloissa toimii jo monia naisten treeniyhteisöjä, ja trendi lipuu Suomeenkin. Esimerkiksi Facebookissa toimiva Mimmien pitkisporukka on vilkas naisten liikuntayhteisö. Lisäksi pienempiä paikallisryhmiä on rutkasti.

Monissa ryhmissä on rento ja salliva. Pitkisporukassa voi huudella kaveria vaikka rennolle puistokävelylle. Vaikka osa sauvoisi 15 kilometriä, itse voi ilmoittaa, että seuraa mukana vain osan matkasta.

Maailmalla toimii myös kehopositiivisia ryhmiä, kuten suosittu kanadalainen retkeily-yhteisö Fat Hikers. Niidenkin tavoitteena on tehdä liikunnasta houkuttelevaa mahdollisimman monille, kuntoon ja taitoihin katsomatta.

– Taustalla on viesti, ettei yhdessä treenaamisen tarvitse aina olla suoritus- ja hikikeskeistä tai extremeä.

Mökkiviikonloppuja ja hiihtovaelluksia

Toinen kasvava trendi ovat aktiivilomat, etenkin eräretket. Samaan aikaan perinteiset partiolaistaidot rapistuvat, eikä moni enää tiedä, miten maastokarttaa luetaan tai retkikeitintä käytetään.

Vaellusryhmästä voi helposti napata mukaan konkarin, joka osaa toimia oppaana, mutta ilman matkatoimiston hintalappua.

– Ja kun treeniryhmä tuntuu jo somen kautta tutulta, on paljon matalampi kynnys lähteä reissuun ja tavata kasvokkain, Sanna Malinen sanoo.

Outdoor Siskot -ryhmän jäsenet ovat alusta asti pitäneet kiinni muutamista perinteistä. Talvella he viettävät hiihtovaellusviikonlopun ja suunnistavat Venlojen viestissä. Syksyisin järjestetään porukalla mökkiviikonloppu. 

Vaikka ryhmäläisissä on kaikenikäisiä eri puolilta Suomea, heitä yhdistävät samanlaiset ekologiset arvot.

– Kunnioitamme jokamiehen oikeuksia ja suosimme kimppakyytejä, perustaja Tea Tervo kertoo.

Ei tarvitse olla konkaripartiolainen lähteäkseen mukaan. Jotkut ovat uskaltautuneet siskojen seurassa elämänsä ensimmäiselle telttareissulle. 

– Siskoilta saa aina myös loistavia eräruokaideoita. Hiihtovaelluksella eräs jäsenistämme loihti taivaallisia aamiaispannareita retkikeittimellä, ja resepti lähti heti jakoon. On ollut myös hienoa tsempata ensi kertaa ulkona nukkuvia.

Ryhmän kautta kuka vain voi järjestää omia reissuja. Siskot ovat käyneet keskenään niin jäätikkövaelluskurssilla Norjassa kuin melomassa Päijänteen päästä päähän.

– Minulle mieleenpainuvin kohde oli telttaretki karulle Jurmon saarelle, jolla ei meidän lisäksemme ollut kuin muutama lintubongari.

Tea on huomannut, että luonto riittää yhdistäväksi tekijäksi, vaikka seuralaiset olisivat toisilleen tuntemattomia. Iltanuotion äärellä keittimet pöhisevät ja nauru on aina herkässä. 

– Paras palaute on se, että on saanut ryhmän kautta aikuisiällä uusia ystäviä. Ja näitä palautteita on monia!

Katse pois navasta

Treenimaailmassa eletään itsetarkkailun aikaa. Ranteessa raksuttaa aktiivisuusmittari, vähintäänkin kännykkäsovellus laskee askelia. Someyhteisöt tarjoavat vaihtoehdon yksilöllisyydelle.

– Numerodatan tuijottaminen käy äkkiä tylsäksi, ja moni liikuntablogeistakin on puoliammattimaisia. Some tuo yhteen nimenomaan tavallisia harrastajia, Sanna Mailnen toteaa. 

Malisen mukaan ennen Facebookia ajateltiin, että some ja tosielämä ovat kaksi erillistä maailmaa, jotka eivät kohtaa. Nyt on toisin.

– Tiedetään, että ihmiset tykkäävät tehdä netissä samoja juttuja kuin muutenkin. Facebook pikemminkin kytkee online- ja offline-maailman toisiinsa, koska siellä ollaan omalla nimellä ja usein vielä paikallisissa ryhmissä.

Tosin tulevaisuudesta ei tiedä kukaan, sillä varsinkin nuoret kaikkoavat hiljalleen Facebookista.

Uudenlainen vaihtoehto voisi tulla vaikkapa puhelinsovelluksista. Esimerkiksi beta-vaiheessa oleva DASHR-sovellus hyödyntää Tinderin tapaan "matchaamista": se etsii treenivauhtien ja paikkatietojen perusteella omantasoisen lenkkikumppanin lähistöltä ja parittaa nämä keskenään.

Sitten pitääkin enää sopia treffit.

Nousussa nyt

1. Kehopositiiviset ryhmät

Rennot ja sallivat matalan kynnyksen ryhmät tuovat liikunnan kaikentasoisille ja -kokoisille.

2. Virtuaaliset treeniyhteisöt

Monilla treeniguruilla, kuten sometähti Kayla Itsinesillä on nykyään omat, maailmanlaajuiset treeniyhteisönsä.

3. Naisten liikuntayhteisöt

Kova sana muu muassa vaeltajien keskuudessa. Myös esimerkiksi naisjuoksijoille on omia treeniryhmiään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla