Sport

Salsassa viehättää erityisesti se, että aina riittää opittavaa. Ja hauskaa on joka kerta.

Se oli todellinen yllätys. Geologi Piri Harju ei olisi voinut kuvitellakaan, että hänestä tulisi joskus tanssija. Niin kuitenkin kävi, kun kaverin 50-vuotisjuhlille oli järjestetty salsatunti.

Siihen asti Piri oli pelannut jalkapalloa ja tennistä, käynyt salilla ja harrastanut kuntonyrkkeilyä. Salsatunnille hän suuntasi rennoin mielin, koska tiesi, ettei kukaan sankarin lisäksi tuntenut lajia.

– Yllätyin, miten paljon innostuin, koska pidän ajatteluani hyvin insinöörimäisenä. Salsassa itsestään pitää löytää naisellinen ja sensuelli puoli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Salsatunnin jälkeen muut lajit saivat jäädä. Piri alkoi käydä jopa 15 tunnilla viikossa. Mukaan tulivat myös rumba, cha-cha-cha, afrokuubalaiset tanssit sekä paritanssit kizomba ja bachata.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lajissa viehättää se, että sarkaa on loputtomasti.

– Jos en juuri tänään jaksa puskea tekniikkaa tai tanssillisuuttani seuraavalle tasolle, niin sitten vain biletän tunnin läpi. Olenhan kuitenkin liikkunut ja pitänyt hauskaa.

Tanssi palauttaa töistä

Piri seuraa sykettä ja palautumistaan. Hän on huomannut, että ahkera tanssiharrastus on parantanut syketasoja.

– Yleinen harhakuvitelma on, että tanssi olisi kevyttä liikuntaa. Leposykkeeni on nykyään hyvin matala.

Se tarkoittaa, että sydän on vahva ja pystyy pumppaamaan paljon verta yhdellä lyönnillä.

Harrastukseen oli helppo höyrähtää, sillä elämässä ei ole työn lisäksi muita velvoitteita. Piri kuvailee elävänsä miehensä kanssa aikuisten elämää, jossa vapaa-aikansa saa käyttää niin kuin haluaa.

– Lähden toimistolta noin kello 17. Sen jälkeen minulla on kolme tuntia aikaa harrastaa. Muuta en juuri ehdi, mutta eipä tarvitsekaan.

Tanssi auttaa palautumaan työstä. Töitä riittäisi loputtomiin, mutta harrastus asettaa työpäiville takarajan.

– Tanssi palvelee työntekoa, koska kroppa ja pää rentoutuvat. Harrastus on auttanut pitämään työmotivaatiota yllä myös silloin, kun tehtävissä ovat loppuneet haasteet.

Nykyään Piri käy seitsemällä viikkotunnilla. Hän myöntää, että intohimoinen harrastaminen saattaa vaikuttaa itsekkäältä, koska harrastukseen käytetty aika on pois yhdessäolosta ja yhteydenpidosta läheisten kanssa.

– Joskus mietin, että aikaa pitäisi jakaa enemmän sisarilleni, kummilapsilleni ja vanhemmilleni. Keneltäkään ei ole tullut sanomista, joten harrastus on jatkunut.

Piri harrastaa tosissaan, vaikka ei aseta itselleen tavoitteita, kuten esiintymisiä. Kerran vuodessa hän käy salsaamassa Havannassa, Kuubassa.

– Tanssin, koska saan siitä hirveästi virtaa ja energiaa.

Moni on löytänyt tanssisalista liikkumisen riemun ja uuden intohimon. Piri hurahti sensuelliin salsaan, Mila saa aikuisbaletista itsevarmuutta.

Vierailija

Salsatunneilla eniten järkyttävät Suomen naisten laiskanjäykän lantiot ja olematon koordinaatiokyky. Seurauksena se, että näitä vähänkin uskallusta ja aivojen käyttöä vaativia tunteja on aina vähemmän tarjolla. Tilalle tuodaan joko puuduttavan yksitoikkoisia joogakoomaa tai lihastreeniä niille ylensyöntiään salilla kompensoiville. Ja porukka vain lihoo lihomistaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla