Merja Pietiläinen on kerran kaatunut niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan. Hän ei kuitenkaan aio lopettaa pyöräilyä. Kuva: Rami Marjaniemi
Merja Pietiläinen on kerran kaatunut niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan. Hän ei kuitenkaan aio lopettaa pyöräilyä. Kuva: Rami Marjaniemi

47-vuotias Merja Pietikäinen oli satunnainen sunnuntailiikkuja, kunnes sai toukokuussa lahjaksi maastopyörän. Nyt hän polkee 50 kilometria töistä kotiin muutamana päivänä viikossa.

”En ole koskaan ollut himourheilija, pikemminkin sunnuntailiikkuja. Olen vältellyt tietyllä kellonlyömällä olevia jumppatunteja. Työni on aikataulutettua, joten vapaalla en tahdo tuijottaa kelloa.

Toukokuussa sain synttärilahjaksi maastopyörän. Pikkuhiljaa siirryin polkemaan metsäpoluille. Ennen juhannusta poljin jo 50 kilometrin työmatkani Tampereelta kotiin Toijalaan. Yllätyin siitä, miten paljon pidän pitkistä matkoista.

Odotan sitä, että pääsen päivän päätteeksi pyörän selkään. Pyöräilen kotimatkani kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Aamuisin otan pyörän mukaan junaan. Aamuviideltä olisi minulle liian aikaista pyöräillä.

Jokainen pyörämatka on seikkailu. Ajan omaan tahtiini maisemista nautiskellen. Metsäpolut ja luonnon äänet rentouttavat, kävyt hyppivät pyörien alla. Vastaan voi tulla peuroja ja oravia.

”Pyöräilyn myötä kuntoni on kohentunut, paino tippunut viisi kiloa ja vartalo jäntevöitynyt.”

Lenkin jälkeen olo on ihana, hyvällä tavalla väsynyt. Keho kaipaa kunnon lepoa. Unen laatu on parantunut. Olen paljon pirteämpi kuin ennen.

Olen myös alkanut syödä viisaammin. Tekee mieli kunnon ruokaa. Ennen en syönyt edes kunnon lounasta, mutta pyöräilypäivinä syön fiksusti esimerkiksi salaattia tai rahkaa.

Pyöräilyn myötä kuntoni on kohentunut, paino tippunut viisi kiloa ja vartalo jäntevöitynyt.

”Kaaduin kerran soratiellä niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan ja sain mustelmia. En silti aio lopettaa.”

Poluilla on usein kiviä ja puun juuria. Eräs pyöräilyammattilainen sanoi, että on vain kahdenlaisia maastopyöräilijöitä: niitä, jotka ovat lentäneet sarvien yli ja niitä, jotka tulevat lentämään. Kaaduin kerran soratiellä niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan ja sain mustelmia. En silti aio lopettaa.

Ennen kaikki vapaa-aikani meni siihen, että vein lapsia harrastuksiin. Nyt he ovat muuttamassa kotoa opiskelemaan, eikä minulla ole enää kiire kotiin kuskaamaan tai kokkaamaan. Minulla on vihdoin sitä kuuluisaa omaa aikaa.

Saan energiaa perheestä, ruoanlaitosta, mökkeilystä ja juhlien järjestämisestä. Tykkään myös matkustella. Pian lähden yksin pyöräilemään Pohjois-Espanjaan, Santiagon pyhiinvaelluspolulle. Pyörällä reitti vie noin viikon. Siitä tulee varmasti hieno seikkailu!”

Sairaanhoitaja Merja Pietikäinen, 47, Akaa. Naimisissa, 23-, 21- ja 17-vuotiaiden poikien äiti.