Supersuorittaja Ninni, 50, oppi kuuntelemaan kehoaan vakavan sairastumisen jälkeen. Hän opiskeli myös jomon-shindo-ohjaajaksi.
Supersuorittaja Ninni, 50, oppi kuuntelemaan kehoaan vakavan sairastumisen jälkeen. Hän opiskeli myös jomon-shindo-ohjaajaksi.

Ikivanhoihin aasialaisiin perinteisiin pohjautuvassa shindossa ei suoriteta vaan tehdään juuri sen verran kuin tuntuu hyvältä. 

”Onneksi liukuportaat ovat pitkät juuri sillä metro-asemalla, josta aamuisin nousen työmatkallani. Ehdin juuri sopivasti pikameditoida.

Olalla painava laukku tuo mukavasti lisähaastetta harjoitukseeni. Seison hartioiden levyisessä haara-asennossa ja kiinnitän katseeni edessä seisovan selkään. Hengitän syvään ja haen mielikuvaa jaloistani, jotka juurtuvat portaiden rakenteisiin. Tunnen, kuinka jalkani pikkuhiljaa maadoittuvat ja muuttuvat jämäkän rennoiksi. Kun astun ulos metrosta, kehoni on piirun verran asettuneempi ja mieleni rennompi. Olen valmis ottamaan päivän vastaan.

Meditointi, saati pikameditointi, ei ollut muutama vuosi sitten vielä arkeani. Päinvastoin. Koin meditoinnin rasittavana, vaikka moni muu jo vannoi sen nimeen. Minä en käsittänyt, miksi. Miksi ihmeessä haluaisin laittaa ajatukseni off-asentoon ja laskea yhdestä kymmeneen yhä yhä uudelleen ja uudelleen?

Tämä oli aiemmin käsitykseni meditoinnista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Shindo tulee japanin kielen sanoista shin ja do, jotka voi suomentaa sydämen ohjaukseksi. 

Olin himourheilija ja supersuorittaja, ja vaadittiin vakava sairastuminen, jotta minusta tuli rauhallista venyttelyä ja lempeitä lajeja harrastava ihminen.

Ennen sairastumistani treenasin maratonille ja etsin sitä kuuluisaa juoksijan flow’ta. Hiki piti saada pintaan lajissa kuin lajissa, ja liikuntasuorituksen jälkeen oloni oli hyvä, jos lihakseni olivat maitohapoilla. Kun olin suorittanut treenini mukisematta, tunsin olevan kunnon ihminen.

Sitten sain rankan verenmyrkytyksen, olin menehtyä ja jouduin isoon leikkaukseen. Sairastumisesta seurasi elämänmuutos, joka pakotti minut tajuamaan, että omaa oloaan voi parantaa kuuntelemalla kehoaan.”

Mikä ihmeen shindo?

”Muutama vuosi sitten osallistuin joogaretriittiin, jossa monipuolinen ohjaajamme laittoi ryhmämme tekemään pareittain lyhyitä shindo-hoitoja. Hoidot sytyttivät minussa valtavan energian. Halusin selvittää, mistä lajissa oikein on kyse.

Shindo perustuu itämaisen lääketieteen meridiaaniteoriaan. Siinä ajatellaan, että jokaisella elimellä on kehossa oma kohtansa, jota aktivoimalla voi tehostaa elimen toimintaa, saada energian virtaamaan ja erilaiset jumit poistumaan. Yhdessä liikkeessä venytellään aina kahta meridiaaniparia kehon painovoimaa hyödyntäen.

Vaikka monissa itämaisissa lajeissa on myös hengellinen ulottuvuus, shindo on vapaata uskonnoista, ismeistä ja ideologioista.

Shindossa istahdetaan oman kehon äärelle ja kysytään: miten minä tänään voin?

Lajina shindo sopii kaikenkuntoisille ja -ikäisille. Monipuoliseen kehotyöskentelymenetelmään kuuluu rentoutusharjoituksia, venytyksiä ja hoitoja.

Shindo koostuu kuudesta venytyksestä, joiden aikana keskitytään syvähengitykseen, rentoutukseen ja kehonpainoon. Hengityksen ja hitaiden venytysten avulla stressi helpottuu ja oman kehon kanssa on helpompi olla.

Rentoutusharjoitukset auttavat ihmistä löytämään oman keskilinjansa: kehon rennon ja ryhdikkään tasapainon.

Harjoitukset tehdään joko ohuella patjalla istuen, maaten tai seisten, ja niitä voi tehdä niin itsenäisesti kuin ryhmässä tai ohjaajan tukemina.

Kosketuksen voima

”Jomon on kehitetty myöhemmin täydentämään shindon venyttelyharjoituksia ja itsehoidoksi shindo-ohjaajille ja -hoitajille.

Jomoniin kuuluu toista sataa erilaista liikettä. Tyypillisesti niissä kierrytään erilaisiin asentoihin.

Jomon-liikkeet ovat helppoja ja monia niistä voi tehdä missä vain – lentokoneessa, kotisohvalla tai jopa työpöydän äärellä istuen. Siinä, missä shindon perusvenytykset ovat avaavia ja rentouttavia, jomon-liikkeet eivät kuluta, vaan lisäävät energiaa ja sopivat mainiosti myös uupuneille.

Shindossa ei tarvitse suorittaa, vaan jokainen voi tehdä juuri sen verran, mikä kulloinkin tuntuu parhaalta.

Erityisen lajista tekee kosketus. Ohjaaja tai hoitaja tukee ja tehostaa liikkeitä kevyillä shindo-painalluksilla. Näitä painalluksia voidaan tehdä käsin, käsivarsilla tai jopa jaloilla painaen. Painallusten rinnalla käytetään myös rapsuttelevaa kosketusta.

Kaikki kosketukset tehdään käyttäen välissä japanilaista ohutta puuvillaliinaa, tenuguita. Liinoja voi käyttää myös monin eri tavoin apuna helpottamaan venytysharjoituksia. Japanissa tenuguit ovat todella suosittuja ja niitä käytetään monipuolisesti arjessa.

Myös perusvenytyksiä voidaan varioida tyynyillä tukien tai käyttäen liinoja apuvälineenä. Näin jokaisen on mahdollista löytää itselleen sopiva syvyys harjoituksiin.”

Shindossa käytetään apuna ohuita, japanilaisia puuvillaliinoja, joita kutsutaan nimellä tenugui. 

Hyväksyvää läsnäoloa

Shindon kehitti reilut parikymmentä vuotta sitten taitoluisteluvalmentaja ja äiti Kazuko Kuratomi. Hänen keskosena syntynyt tyttärensä kärsi pahasta astmasta ja erilaisista allergioista, joihin ei löytynyt apua perinteisestä lääketieteestä.

Kuratomi lähti etsimään ratkaisua itämaisesta perinteestä hoitaa ihmistä kokonaisuutena. Omasta lapsuudestaan Kuratomi muisti, kuinka isoäiti oli hoitanut häntä kosketuksellaan ja lämmöllään.

Kuratomi yhdisteli vanhoja oppeja jalkojen hoidon tärkeydestä kosketuksen parantavaan voimaan ja hoiti tytärtään hieromalla ja painelemalla tämän jalkoja päivittäin. Kuratomi alkoi kehittää shindosta hoitomenetelmää, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille.

Jomon-shindo luo tilan, jossa laskeudutaan hyväksyvään läsnäoloon omassa kehossa. Se kutsuu esiin kehotietoisuuden luoden paremman yhteyden tunteisiin ja tuntemuksiin. Syvät hengitykset rauhoittavat hermostoa, auttavat venyttelemään suorittamatta ja päästämään irti jännityksestä, kertoo Suomen shindo-yhdistyksen puheenjohtaja ja pääkouluttaja Rauli Pitkänen.

– Itämaisen lääketieteen mukaan menetelmä saa elämänvoiman virtaamaan meridiaaneissa, kehon ’kanavissa’, joihin itämaisen lääketieteen mukaan tunteet ovat voineet pesiytyä tukoiksi. Rennolla kehonpainolla tehdyt hoitavat otteet huuhtelevat näitä ’solmuja’ auki. Hyväksyvä läsnäolo palauttaa tähän hetkeen ihmisen todellisen itsensä äärelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla