Jumppatunnilla ei tarvitse itse pähkäillä, mitä tekee ja kuinka paljon. Kuva: Shutterstock
Jumppatunnilla ei tarvitse itse pähkäillä, mitä tekee ja kuinka paljon. Kuva: Shutterstock

Porukassa on voimaa! Asiantuntija kertoo, miksi jumppatunti on loistotapa treenata ja miten siitä saa tehot irti.

Siellä ne vain heiluttelevat liian pieniä painoja, tekevät koiranpissiliikkeitä ja nostavat kantaa peppuun, eikä mistään ole mitään hyötyä. Menisivät salille.

Ryhmäliikuntaohjaaja, fysioterapeutti Katri Djerf on törmännyt varsinkin naisten suosimiin jumppatunteihin kohdistuviin ennakkoluuloihin, jotka ovat usein turhia. Djerf ohjannut pitkään erilaisia jumppatunteja ja työskentelee myös personal trainerina.

Listasimme Djerfin kanssa syitä käydä ryhmäliikuntatunnilla:

1. Jumppakin kehittää

Yhdessä asiassa jumppatuntien kriitikot ovat oikeassa: lihasmassaa jumppatunnilla ei valtavasti kasvateta.

– Jumpassa voi kehittää voimaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Ryhmäliikuntatunnilla välineet eivät riitä siihen varsinkaan alavartalon voimaliikkeissä, ja isossa ryhmässä ohjaajan on mahdotonta varmistua siitä, että kaikki tekevät hyvällä tekniikalla, Djerf sanoo.

Monia muita tärkeitä asioita tunneilla voi kuitenkin kehittää: esimerkiksi koordinaatiota, tasapainoa, liikkuvuutta, peruskestävyyttä ja maksimikestävyyttä.

Parhaiten ryhmäliikuntatunneilla treenaava kehittyy, kun muistaa nämä asiat:

1. Käy erilaisilla tunneilla. Vaihtele lihaskuntoa, aerobista kuntoa ja liikkuvuutta kehittäviä tunteja.

2. Valitse lihaskuntotunteja, joilla tehdään isoilla painoilla – hyvästä suoritustekniikasta tinkimättä.

3. Uskalla lisätä painoja ja kokeilla liikkeiden vaikeampia versioita. On hyvä huolehtia, että tekee liikkeen oikein, mutta moni nainen arkailee turhaan vaikeustason nostamista tai isompia painoja, vaikka voimaa ja tekniikkaa riittäisi.

4. Älä aina treenaa täysillä. Joka kerta ei kannata mennä rankimpaan jumppaan, ja lepopäivät ovat tärkeitä kunnon kehittymisen kannalta. Moni ajattelee turhaan, että esimerkiksi niska ja selkä -tunnit ovat mummojumppaa. Kehonhuollosta olisi hyötyä kaikille.

Liikuntaa voi ajatella pyramidina, jonka pohjalla leveänä perustana on arjen aktiivisuus. Seuraavaksi tulee peruskestävyys, jota kehittää esimerkiksi kevyesti ajettu spinning tai muut jumppalukkarin kevyemmät tunnit. Toisiksi ylimpänä on vauhtikestävyys, jota suurin osa jumppatunneista kehittää. Ylimpänä, pienenä kärkikolmiona, on maksimikestävyys, jota voi harjoittaa esimerkiksi intervalliharjoittelussa, kuten HIIT-treenissä.

Djerfin mukaan iso ongelma on, että moni käy vain vauhdikkaissa jumpissa ja laiminlyö rennomman treenin ja kehonhuollon. Venyttelytuntien lisäksi kehoa voi huoltaa vaikka joogassa tai putkirullailutunnilla.

Lue myös: Hyvin venyy! Tämä liikkuvuustreeni vie vain 10 minuuttia

2. Mieli tyhjentyy, kun keskittyy askeliin

Ryhmäliikuntatunneilla treenaaminen kehittää mielen lisäksi päätä, esimerkiksi keskittymiskykyä. Koreografinen tai muuten haastava tunti tyhjentää pään arkisista murheista, kun on pakko keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Eräänlaista mindfulnessia siis!

3. Tärkeintä on löytää treenimuoto, josta tykkää

Jos jumppa tuntuu kivalta, se on täydellinen liikuntamuoto juuri sinulle.

– Tärkeintä on, että nauttii liikunnasta. Kaiken harjoittelun ei tarvitse tuntua koko ajan kivalta, mutta pitää löytyä syy, jonka vuoksi menee kerta toisensa perään tunnille tai salille.

”Salilla ei ole pakko käydä.”

Djerfin mukaan terveyden kannalta riittää vallan mainiosti, jos on aktiivinen arjessa ja käy ryhmäliikuntatunneilla – varsinkin jos valitsee erilaisia tunteja, jotka harjoittavat sekä kestävyyttä että lihaskuntoa. Lihaksia ei tarvitse kasvattaa, jos se ei ole oma juttu, mutta jotain voimaharjoittelua olisi hyvä tehdä.

– Salilla ei ole pakko käydä. Lihaskuntoa voi treenata muutenkin, Djerf sanoo.

Kahdesta neljään vaihtelevaa jumppatuntia on hyvä määrä viikossa, mutta vielä tärkeämpää on olla aktiivinen arjessa eli muistaa hyötyliikunta.

4. Porukka motivoi treenaamaan

Yksikseen liikkuessa tulee helposti haahuiltua tai välteltyä inhokkiliikkeitä varsinkin, jos ei ole kokenut treenaaja. Tunnilla ohjaajan tsemppi ja ympäröivät ihmiset auttavat jaksamaan.

Lisäksi ryhmäliikunnassa tapaa erilaisia ihmisiä ja parhaimmillaan saa kavereita.

5. Tunnille on helppo tulla

– Ryhmäliikuntatunti on helposti lähestyttävä, Djerf sanoo.

Ei tarvitse miettiä liikkeitä ja toistomääriä. Jumppatunnilla on ammattilaisen laatima ohjelma ja voi vain totella käskyjä.

6. Musiikki tsemppaa

Musiikista saa usein lisävirtaa. Se myös tekee treenaamisesta hauskempaa.

7. Jokaiselle löytyy jotakin

Yksi rakastaa tanssillisia tunteja, toinen kammoaa askelsarjoja. Molemmille löytyy ryhmäliikuntatunteja, ja muutenkin niiden valikoima on nykyään loputon. Jos salsa tai stepaerobic ei ole juttusi, ehkä pilates, ilmajooga tai vesijumppa on.

Osalla tunneista käy miehiä ja naisia ja osalla pelkkiä naisia. Djerf on huomannut, että jumppatuntien naisvaltaisuus on kulttuurisidonnaista.

– Olen asunut ja vetänyt jumppia myös Italiassa, ja siellä miehetkin käyvät koreografisilla tunneilla.