Me Naisten lukijat treenaavat mieluummin hyvinvoinnin kuin ulkonäön takia. Kuva: Shutterstock
Me Naisten lukijat treenaavat mieluummin hyvinvoinnin kuin ulkonäön takia. Kuva: Shutterstock

Lenkkipoluilta ja kuntosaleilta haetaan ennen kaikkea itsevarmuutta, omaa aikaa ja hyvää fiilistä.

Me Naisten liikuntakyselyn tulokset kertovat, että naiset treenaavaat ennen kaikkea oman kehonsa hyvinvoinnin takia. 81 prosenttia vastaajista perustelee urheilevansa siksi, että keho pysyisi toimintakykyisenä.

Liikunnasta haettiin myös lisää jaksamista arkeen. Lisäksi liikkuminen nähtiin keinona pitää pääkoppa kasassa.

– On virkeämpi ja itsevarmempi olo. Tuntuu kivalta, kun lihasten voima kasvaa ja jaksaa kantaa vaikka kauppakasseja paremmin, 28-vuotias nainen perustelee.

– Niska-hartiakipuni ovat vähentyneet. Lisäksi voin luottaa, että lihakseni pitävät kropan kasassa. Aiemmin pelkäsin taittavani nilkkani tai muljauttavani polveni liikunnan tiimellyksessä, 35-vuotias nainen miettii.

Vastaajista 53 prosenttia iloitsi samanaikaisesti liikunnan positiivisista vaikutuksista painonpudotukseen ja ulkonäköön.

– Luulin olevani normaalivartaloinen, mutta lomamatkalla otetusta kuvasta tajusin olevani muodoton kasa. Siitä lähti innostus ulkonäön ja yleisen olotilan kohentamiseen. Painoa on tippunut 20 kiloa. Valokuvissa en enää pakene ihmisten taakse, 33-vuotias nainen kertoo.

Nainen urheilee yksin

Yli puolet (53 %) Me Naisten kyselyyn vastanneista treenaa mieluiten itsekseen.

– Yksin olen vastuussa vain omista aikatauluistani. Minua myös nolottaisi liikkua kaverin kanssa. He ovat hoikkia ja notkeita, minä en, 33-vuotias vastaaja toteaa.

Kaverin kanssa liikuntaa harrastaa 21 prosenttia, puoliso liittyi treeniseuraksi 12 prosentilla vastaajista. Parhaaksi puoleksi puolison kanssa urheilussa koettiin yhteinen aika ja tekeminen.

– Mieheni on päättäväisempi kuin minä. On hyvä, että hän raahaa minut salille vaikka väkisin, 28-vuotias nainen tietää.

Personal traineria vastaajista käytti vain yksi prosentti.

– Palkkasin personal trainerin, koska muuten liikunnasta ei tule mitään. En ole katunut, eräs vastaaja huomauttaa.

Urheillessa hävettää

Suurin osa (71 %) kyselyyn vastanneista ei ollut kokenut häpeää liikkuessaan. Niille, joita liikunta hävetti (29 %), kokemus oli kuitenkin voimakas.

Moni häpeilevistä vastaajista tunsi olevansa liian pyöreä liikkumaan. Itseä kuvailtiin muun muassa sanoilla peruspullukka, pullero ja läski. Muiden timmit vartalot aiheuttivat paineita.

– Jo lapsena päähäni on iskostettu, että olen huono ja lihava. Salilla lähden pois laitteista, jos joku sporttisempi näyttää olevan tulossa. Jopa työmatkapyöräillessä kuvittelen, että ihmiset ajattelevat: ”katsos vain, läski pyörän päällä”, eräs vastaaja miettii.

– Jumpassa tuntuu välillä, että olen se isoin ja kömpelöin. Nolottaa pomppia eri tahdissa kuin muut, 38-vuotias nainen paljastaa.

Toisaalta myös himoliikkujat tunnustivat kokevansa liikunnasta suorituspaineita.

– Minua pidetään sporttisempana kuin olen. Olen juossut maratoneja, mutten jaksa lankuttaa puolta minuuttia pidempään, useita kertoja viikossa liikuntaa harrastava nainen sanoo.

Treeni jää väliin väsymyksen takia

Väsymys, kiire ja kipu kehossa olivat suurimmat syyt jättää treenit väliin. Se aiheutti osalle vastaajista huonoa omaatuntoa, syyllisyyttä ja apeutta. Toisille ei.

– En pode treenitauoista morkkista, koska elämässä täytyy tehdä asioita, joista itse nauttii. Joskus tekee enemmän mieli lähteä leffaan rakkaan kanssa, 27-vuotias nainen sanoo.

Myös kuukautiset, mukavuudenhalu, pimeys ja oman elämän kriisit mainittiin syiksi skipata treenipäivä.

– Olen ollut aina satunnaistreenari, lukuisista yrityksistä huolimatta liikunta ei ole jäänyt elämäntavaksi. Mutta yritän niin monta kertaa, että jää, 33-vuotias nainen uhoaa.

Osa vastaajista hoiti liikunnan alta pois heti aamusta.

– Tykkään heti herättyäni lähteä salille. Sen jälkeen on hyvä fiilis, kun päivän liikunta on suoritettu, 28-vuotias nainen neuvoo.

Koululiikunnasta jäi traumat

Hiihtäminen on kyselyymme vastanneiden naisten koululiikuntatraumoista pahin. Urheiluinnostus kärsi, koska nuorista tytöistä haluttiin treenata hiihtämisen maailmanmestareita.

– Hiihtäminen jäisellä ladulla lipsuvilla suksilla aiheutti sen, että vasta yli kolmekymppisenä sain sukset jalkaan uudestaan, 48-vuotias nainen muistelee.

Moni muistaa olleensa kouluaikoina huono tai kömpelö liikkuja ja tunteneensa siksi ulkopuolisuutta. Se on heijastunut liikuntatottumuksiin aikuiseksi asti.

– Minut valittiin aina viimeisenä joukkuelajeihin. Sain myös huonoja numeroita todistukseen, vaikka tykkäsin voimistelusta ja olin nopea juoksemaan, eräs nainen kertoo.

– En pysynyt muiden perässä ja tunsin tekeväni asiat väärin. Luokkakavereiden kommentit pahensivat tilannetta. Nykyään olen ylpeä, että olen kaikesta huolimatta saanut itse aikaan muutoksen kehossani, 29-vuotias nainen iloitsee.

Uuden lajin aloittaminen on vaikeaa

60 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei innostu helposti uusista liikuntalajeista.

– Liikkuminen on kausittaista. Työstressi, raskaudet ja pienet lapset vähentävät liikkumista. Syksyllä aloitan yleensä lenkkeilyn aina uudestaan, nainen, 39, summaa.

Vanhakin koira voi kuitenkin oppia uusia temppuja, kun motivaatio on kohdillaan. Toinen löytää sen yksinpuurtamisesta, toinen joukkuelajeista.

– Hankin salikortin ja löysin lajeja, joissa ei kilpailla. Koin vihdoin liikunnan ilon ja sen tuoman hyvän fiiliksen. Aloin nauttia liikkumisesta. Ei tarvitse vertailla keneenkään, saa keskittyä vain omaan tekemiseen ja tunteeseen, 26-vuotias nainen kertoo.

Liikunta nostaa elämänlaatua

Lähes jokainen vastaaja (97 %) oli tätä mieltä. Liikunta antoi onnistumisen elämyksiä, vahvisti itsetuntoa ja paransi sekä mieltä että kroppaa.

– Työuupumuksen jälkeen aloin liikkua ja urheilla enemmän jo ihan henkisen terveyden vuoksi, taltuttaakseni masennusta. Liike on lääke, ja se on ollut parasta parantumisprosessissa, nainen, 44, sanoo.

Pienten lasten äidit kertoivat käyttävänsä liikuntaa tapana ottaa omaa aikaa. Liikunta antoi myös pitkää pinnaa.

– Stressi on vähentynyt, elämänlaatu parantunut. Olen paljon onnellisempi ja tyytyväisempi nyt, kun liikun, 40-vuotias nainen iloitsee.

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.
Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.