Etukumarassa ryhdissä oleskelu ei ainakaan paranna testitulosta. Kuva: iStock
Etukumarassa ryhdissä oleskelu ei ainakaan paranna testitulosta. Kuva: iStock

Jos yksinkertaisesta testistä tulee heikko tulos, syypää voi olla etukumara istuma-asento.

Varsinkin näyttöpäätteen ääressä työskentelevillä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että hartiat tuntuvat olevan jumissa. Mutta kuinka pahasti hartiaseudun liikkuvuus oikeasti on rajoittunut? Sitä voi selvittää esimerkiksi UKK-instituutin testillä, joka mittaa ylävartalon toiminnallista liikkuvuutta. 

Testissä asetutaan seisomaan puolentoista jalkapohjan mitan päähän seinästä ja lasketaan sitten selkä seinään niin, että pakarat, hartiat ja takaraivo ovat seinässä kiinni. 

Sitten kädet nostetaan etukautta yhtäaikaisesti hartioiden leveydellä ylös kohti seinää, kyynärpäät ja ranteet suorina ja kämmenselät seinään päin.

Testin tulokset arvioidaan käsi kerrallaan, sillä oikean ja vasemman puolen liikkuvuudessa voi olla eroja. 

Liikkuvuus on hyvä, jos kämmenselät saa kokonaan seinään ilman, että ranteita, kyynärpäitä tai selkää tarvitsee taivuttaa. 

Hartiaseudulla on lievää liikerajoitusta, jos vain sormenpäät saa koskemaan seinää. Jos kädet eivät osu seinään ollenkaan, on ylävartalon liikkuvuus voimakkaasti rajoittunut.

Katso tarkat ohjeet UKK-instituutin videolta:

UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne kertoo, että testi mittaa erityisesti olkanivelten, rintarangan ja lapojen toiminnallista liikkuvuutta. Nämä kehonosat ovat yhteydessä toisiinsa, ja testin tekemiseen tarvitaan näiden kaikkien liikkuvuutta.

Missä vika?

Jos testin suorittaminen tuntuu vaikealta tai tulos kertoo liikerajoitteista, ongelma ei välttämättä ole hartioissa vaan rintarangassa. 

– Rintaranka on usein aika tiukka ja jäykkä, Rinne sanoo

”Hyvin harva meistä muistaa nostaa käsiään ylös edes joka päivä.”

Ranka jäykistyy paitsi istumisesta, myös talviliukkailla kaduilla ylävartalo jäykkänä köpöttelystä. 

Heikon testituloksen taustalla voivat olla myös jumiutuneet lapaluut. Lapaluiden liikkumattomuus voi Rinteen mukaan johtua lihasten heikkoudesta, lihasjumeista tai huonosta lihastasapainosta. Nykyajalle tyypillinen etukumara ryhti on yksi todennäköinen syypää.

– Tällä hetkellä on aika yleistä kaikenikäisillä, että hartiat kiertyvät eteenpäin ja kokonaisliikkuvuus jää huonoksi.

Testitulokseen vaikuttavat Rinteen mukaan myös perimä ja sukupuoli. Kudostemme kimmoisuudessa on perimästä johtuvia eroja, ja naisilla elimistön tukirakenteet ovat sukupuolihormonien takia yleensä joustavammat kuin miehillä. 

Silläkin on tietysti väliä, kuinka aktiivisesti tapaa käsiään liikuttaa. 

– Hyvin harva meistä muistaa nostaa käsiään ylös edes joka päivä. Sitten yläkaappiin tai hattuhyllylle kurkottaessa käsi ei nousekaan ylös helposti. 

Vinkkejä vetreyteen

Mitä kehnolle ylävartalon liikkuvuudelle sitten voi tehdä? Vaikka mitä.

– Sekä lihasvoimaa että liikkuvuutta tarvitaan, Marjo Rinne sanoo. 

Kokeile yläkropan vetreyttämiseksi esimerkiksi näitä konsteja:

  1. Lapojen seudulle saa lihasvoimaa lankuilla ja lapapunnerruksilla. Lankuttaessa on tärkeää säilyttää hyvä asento.
  2. Parasta liikettä rintarankaan ovat erilaiset isot kiertoliikkeet ja sivutaivutukset. Kiertoa tulee esimerkiksi vuorotahtia hiihtäessä ja sauvakävellessä. Katso myös hartiajumeihin auttava pikajumppa, jossa on kiertoliikkeitä.
  3. Katso itseäsi peilistä sivulta, jotta saat selville, onko olkapäidesi asento hyvä. Olkapäiden pitäisi olla linjassa lantion ja korvien kanssa, ei eteenpäin kääntyneinä. 
  4. Vanha kunnon hartioiden pyöritys edestä taakse ja takaa eteen on edelleen hyödyllinen liike.
  5. Lapaluut saa laskettua oikeille paikoilleen niin, että vetää hartiat korviin ja laskee ne sitten rennosti alas. Samalla voi vetää lapaluita kohti selkärankaa.