Kuvat
Juha Salminen
”En ole luopunut mistään treenaamisen takia. No, ehkä kotini ei ole sieltä siisteimmästä päästä”, Katri Vuori sanoo.
”En ole luopunut mistään treenaamisen takia. No, ehkä kotini ei ole sieltä siisteimmästä päästä”, Katri Vuori sanoo.

Kisoissa Katri Vuoren tavoite oli tulla hengissä maaliin, mutta hän tulikin toiseksi. 

Katri Vuori, 50:

”Kun poikani oli pieni, piti keksiä liikuntaharrastus, joka kestäisi tunnin ovelta ovelle. Juoksu oli sellainen. Olin uinut lapsena kilpaa, ja nelikymppisenä menin mukaan uimaseuraan, jossa poikani harjoitteli. Triathlonia harrastava työkaverini heitti, että eihän minun tarvitsisi treenata enää kuin pyöräily. Lajien yhdistämisen tuoma haaste kiinnosti, ja osallistuin 2014 ensimmäiselle perusmatkan triathlonilleni.

Olin sanonut, että minua ei ikinä saisi triathlonin täysmatkalle. Sitten alkoi mietityttää, että voisinkohan minäkin. Olin ollut katsomassa kisoja ja nähnyt, että mukana oli ihan tavallisia ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aloin kehitellä ajatusta, että jos 50-vuotispäiväkseni rykäisisin sen täysmatkan. Olin juuri saanut sydänlihastulehduksen, ja vuosi 2017 meni kävellessä ja toipuessa. Varsinaista treeniaikaa oli puolitoista vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ex-mieheni on kestävyyslajien asiantuntija, joten pyysin häntä valmentamaan minua Tallinnan Ironman-kisaa varten. Tallinnassa kisoissa uinti ja pyöräily menivät hyvin. Juoksu oli alusta asti aika kurjaa, mutta mahtava kannustus antoi voimaa jaksaa maaliin. Vihdoin olin kisoissa! Itkin jo maalisuoralla. En ollut katsonut kelloa enkä sijoituksia, koska halusin vain päästä maaliin.

Tulin toiseksi. Voittaja pääsi Havaijin Ironmaniin, joka on maailman tunnetuin triathlon-kisa. Aion kilpailla lisää, mutta en ala hakea Havaijin-paikkaa, koska siitä tulisi stressiä. Liikunnan tulee olla voimaannuttavaa.

Olen yksinhuoltaja ja etenin pitkään lapsi edellä. Nyt olen keskittynyt tähän omaan juttuuni, ja poikakin on saanut itsenäisyyttä.

En koe, että olisin luopunut mistään treenaamisen takia. Sen sijaan olen saavuttanut asioita. En ole esimerkiksi juonut alkoholia kymmeneen vuoteen, ja olen saanut hirveästi ystäviä. Mieluummin olen heidän kanssaan kuin baarissa. Tuntuu, että elämä on vasta alkamassa. Aion juosta niin kauan kuin pystyn.”

aktiiviliikkuja

Katri on onnistunut todella kovassa suorituksessa.

Mutta jossa aloittelevat treenaajat eivät heti lannistu, on todettava, että Katrilla oli siis jo ennen triatleetin uraa vahva uinti- ja juoksutausta. Näin ollen hän ei ollut sohvaperuna, kuten klikkiotsikko antaa ymmärtää. 

Harmittaa, kun tällaisia otsikoita kirjoitetaan. Ei ihme, että väki passivoituu kun medioissa syötetään satua siitä, että kuka vaan voi treenata triatlonin täysmatkalle puolessatoista vuodessa. Olisi tärkeää nostaa esille myös niitä sohvaperunasta vitosen hölkkääjäksi -tarinoita. Innostaisi muitakin, ei lannistaisi liian suuren haasteen edessä.

Tsemppiä, Me naiset!

Sisältö jatkuu mainoksen alla