Kirsi Valasti on psykoterapeutti, ammattivalmentaja ja entinen kestävyysjuoksija. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Kirsi Valasti on psykoterapeutti, ammattivalmentaja ja entinen kestävyysjuoksija. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Psykoterapeutti Kirsi Valastin mukaan juoksu on ihanteellinen tapa harjoitella kehon ja mielen yhteyttä – ja se voi pelastaa terveyden.

Kehon kuunteleminen on yksi 2010-luvun isoista hyvinvointitrendeistä. Kehon ja mielen yhteyttä koetetaan kehittää vaikka minkälaisilla harjoituksilla, urheilulajeilla ja hiljentymisretriiteillä. Yksi erinomainen tapa treenata läsnäoloa ja kehon sekä mielen yhteistyötä on psykoterapeutti ja ammattivalmentaja Kirsi Valastin mukaan juoksu. Miksi?

– Juoksu on minusta niin hyvä tekemään hyvää niin monella tavalla. Ei ole kyse vain terveydellisistä asioista, vaan myös mielestä. Luovuus lisääntyy, ideat purskahtekevat.  Juoksu rentouttaa ja rauhoittaa, Valasti luettelee. 

Valastia kannattaa kuunnella. Hän on oppinut tunnistamaan kehon viestejä niin hyvin, että huomasi puolitoista vuotta sitten syöpäkasvaimen ensioireet juostessaan. Munasarjasyöpä on nopeasti ja helposti leviävä tauti, eikä kasvain haitannut missään muussa elämässä paitsi juoksussa. 

– En olisi huomannut sitä kävellessä enkä missään muussa lajissa, Valasti uskoo.

Pelastavat rytmi ja isku

Valastin mukaan juoksu sopii mielen parissa työskentelyyn rytmikkyytensä takia ja siksi, että siinä syntyy syvätuntokokemus. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että juoksussa tulee vahvaa iskutusta askeleen osuessa maahan. Rytmin huomaa paitsi askelissa, myös käsien liikkeessä ja hengityksessä.

– Hengitys on mielen ja kehon yhdistämisessä tärkeässä roolissa. Juostessa hengästyy, ja pikkaisen voimakkaampi hengittäminen auttaa tulemaan läsnä kehoonsa, Valasti sanoo.

”Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös älyttömän rankka laji.”

Valastin kasvaimen oireet tuntuivat lantion vääränä asentona, hengityksessä ja paineena virtsarakossa – juoksussa paineen huomasi juuri jatkuvien iskujen takia.

Ei ihan helppoa

Kehon ja mielen yhteistyötä voi treenata monenlaisilla mindfulness-tyyppisillä harjoituksilla. Kirsi Valasti on kehittänyt lukuisia juoksemiseen sopivia harjoituksia, joita hän kutsuu Runfulness@-harjoitteluksi. Hiljattain hän julkaisi aiheesta juoksukirjan Hyvä juoksu – Juoksemisen ilo

Kehon kuuntelun opettelu ei Valastin mukaan ole ihan helppoa, vaan vaatii harjoitusta. 

– Siinä täytyy olla hyvin paljas ja rehellinen itselleen. Juoksua aloittavan kannattaa antaa myös itselleen aikaa juoksukunnon luomiseen. 

– Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös rankka laji. Syke nousee juostessa paljon helpommin kuin kävellessä tai kuntopyöräillessä. Kannattaa antaa itselleen aikaa tottua.

Hikoilu ja hengästyminen voivat tuntua aloittelevasta juoksijasta todella epämiellyttäviltä, mutta niihin tottuu. Pistävä tunne kyljessä taas helpottuu usein sillä, että katsoo lenkkiä edeltävän syömisen kuntoon ja tarkistaa ryhdin.

Valastin mukaan ei riitä, että huomaa juostessaan kehon viestit. Niihin pitää myös uskaltaa reagoida. Moni pelkää ongelmia niin, että koettaa olla välittämättä kivusta tai oudoista tuntemuksista.

– Jos on kipuja, ei ole haitaksi käydä ammattilaisen luona tarkistuttamassa asiaa. Olisin voinut vain kuunnella oireita ja ajatella pelon vuoksi, että ei tässä mitään ole, kaikki on hyvin, Valasti sanoo.

Valastille kehotietoisuus on kehon, ajatusten ja tunteiden vuoropuhelua. Hän hakeutui lääkäriin ja kaksi leikkausta riitti hoikoksi. 

”Jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani.”

Huippu-urheilua äärirajoilla

Valasti aloitti aikanaan juoksemisen huipulle tähdäten. Huipulle hän myös pääsi: hän on muun muassa edustanut Suomea Ateenan olympialaisissa vuonna 2004.

– Tiesin, että halusin huippu-urheilijaksi. Siinä on aivan toisenlainen ote kuin kuntojuoksussa tai hyvän olon liikunnassa, hän toteaa. 

Nyt Valasti on hionut kehon kuuntelun taidon huippuunsa, mutta kilpaurheiluaikoina liika kehon kuunteleminen ei ollut arvossaan. 

– Se on niin äärirajoilla olemista, että tuntemuksiin ei voi aina kiinnittää niin paljon huomiota. On usein niin suuret halut päästä arvokisoihin ja saada kovan työn tulokset esiin, että saattaa ajatella, että en kuuntele enkä pysähdy. 

Toisaalta huippu-urheilu on opettanut, mitä mielen parissa työskenteleminen on ja mitä vaikutusta sillä on juoksuun. Isot kisat ovat stressitilanteita, joissa psyykkisellä harjoittelulla on paljon merkitystä. Valasti oli jo psykiatrisella alalla huippu-urheiluaikoinaan, joten hänellä oli valmiiksi työkaluja psyykkiseen harjoitteluun.

Ainakin osaa pysähtyä

Psykoterapeutin ammattitaito tarkoittaa myös vastuuta omasta itsestä huolehtimisesta.

– Kun teen tätä työkseni, mieli ja keho ovat työkalujani. Olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani. Se ei ole vain sitä, että syön terveellisesti ja liikun, vaan pitää olla kokemusta ja taitoja pitää itsestään mielen tasolla huolta, Valasti sanoo.

Voisi ajatella, että syöpädiagnoosin jälkeen kaikki vähänkin normaalista poikkeavat kehon viestit pelottaisivat. Valasti kuitenkin sanoo, ettei hermoile.

– Jos jotain tulee, sitten tulee. Kaikkea ei voikaan huomata, ja jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani. 

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.

 

Uusi suomalainen väitöskirja osoittaa, että voimaharjoittelulla ei kasvateta pelkästään lihasta vaan autetaan muutenkin kroppaa voimaan hyvin.

Uusi vuosi, uudet kujeet – monille se tarkoittaa uutta intoa lähteä lenkkipolulle tai jumppaan kuntoa kohottamaan. Mutta onko lajilla väliä? Miten kannattaisi urheilla, jos haluaa karistaa vatsan seudulta muutaman sentin tai muuten voida paremmin?

Jyväskylän yliopiston tutkija Johanna Ihalaisen tuore väitöskirja osoittaa, että vastaus kysymykseen voi olla voimaharjoittelu. Ihalainen tutki väitöskirjassaan, miten voimaharjoittelu vaikuttaa muun muassa kehon rasvan määrään sekä stressin, univajeen ja liikunnan puutteen aiheuttamaan kehon matala-asteiseen tulehdustilaan eli inflammaatioon.

Lue myös: Jyllääkö elimistössäsi hiljainen tulehdus? 3 asiaa, jotka ylläpitävät ärsytystä

Väitöskirjan tuloksien mukaan rankka voimaharjoitus ja lihastreeni saavat aikaan välittömän vasteen monissa kehon tulehduksen merkkiaineissa. Aluksi voimaharjoittelu nostaa niiden määrää, mutta pidemmällä aikavälillä seuraa puolestaan merkkiaineiden laskua. Voimaharjoittelu auttaa siis laskemaan kehon matalia tulehdusarvoja.

Voimaharjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan jää siihen: sen avulla voi karistaa myös erityisesti sitä itsepintaista naparasvaa.

Ihalainen kertoo tutkimuksen tiedotteessa, että jo muutaman viikon voimaharjoittelun jälkeen tutkimuksissa pystyttiin havaitsemaan positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä. Vatsan alueelle kertynyt rasva on tutkimusten valossa kaikkein haitallisinta terveydelle.

– Kun voimaharjoittelu aloitettiin ilman harjoittelutaustaa, nähtiin jo neljän viikon harjoittelun jälkeen positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä, Ihalainen kertoo.

Tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita.

Tutkimuksen perusteella myös selvisi, että tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita niin, että erilaiset treenit tehdään eri päivinä eikä yhdessä samaan aikaan.

Jos lenkkeily tai jumppa ei siis innosta mutta tekisi mieli urheilla, lompsista vaan kuntosalille – vatsarasvasta voi päästä tehokkaasti eroon sielläkin. Liikkeelle voi lähteä vaikka opettelemalla muutaman hyvän perusliikkeen, kuten koko kroppaa treenaavan maastavedon.