Jos päätät satsata urheiluvaatteisiin, aloita niistä, joilla on oikeasti merkitystä.

Kengät

Hauiksia voi treenata nostelemalla vaikka täytettyjä vesipulloja, mutta kengistä ei kannata tinkiä. Lajiin ja omaan jalkaan sopivat jalkineet ovat liikkujan tärkein varuste. Hyvissä juoksukengissä on joustoa, joka vaimentaa iskuja erityisesti asfaltilla ja suojaa siten nilkkoja ja polvia. Tuetut lenkkarit on suunniteltu jalan asennon mukaan. Jos et tiedä, kaartaako jalkasi juostessa sisään tai ulos, kannattaa hankkia tuetun sijaan neutraali kenkä.

Urheilurintaliivit

Urheilurintsikat ovat must kaikessa liikunnassa. Tuen tarve korostuu aerobisessa treenissä mutta myös esimerkiksi ratsastuksessa – siis mitä enemmän hyppyjä tai pomppuja, sitä tärkeämmät liivit ovat. Käytöstä on lupa luistaa vain, jos harrastaa kävelyä ja rinnat ovat a-kuppia. Istuviin alusvaatteisiin kannattaa muutenkin investoida,
sillä hiertävissä alkka-
reissa on ikävä liikkua.

Takki

Hyvän takin merkitystä ei voi vähätellä, sillä se motivoi lähtemään lenkille uudestaankin. Hyvä urheilupusakka on kevyt mutta hengittävä, ja se suojaa sekä sateelta että kylmyydeltä. Sama vaate sopii yhtä hyvin juoksu- ja hiihtolenkille.

Juoksutrikoot

Pyöräilyn ja juoksun voi hyvin aloittaa kaapista löytyvissä verkkareissa, mutta juoksutrikoot ovat monikäyttöinen hankinta. Niissä ei ole hiertäviä saumoja, ja ne päällä voi lähteä myös spinningiin, joogaan tai vaikka kaupungille.

Asiantuntijat: personal trainer Kanerva Ahonala, Helsinki Core Trainers, tavaratalopäällikkö Sini Kauppinen, XXL Kluuvi

Lue myös:

Uusi tutkimus: tämä on terveellisin määrä harrastaa juoksua

Sporttiliivi pitää poven kuosissa

Juoksija! Lenkkarisi kiittävät, kun teet tämän huoltotoimenpiteen niille säännöllisesti

Näin vältät kuntosalien ryysiksen

Päiväaikaan, myöhään illalla tai ainakin loppuviikosta. Silloin on paras aika mennä salille, jos haluaa välttää kuntokeskusten kovimmat ruuhkat.

Kaikkein rauhallisinta kuntokeskuksissa on kahdentoista ja kolmen välillä, sillä silloin sekä aamu- että iltavuorolaiset ovat töissä.

Jos ryysis ahdistaa, keskuksia on fiksua karttaa etenkin arkisin heti töiden jälkeen, neljän ja kahdeksan välillä. Ryhmäliikuntatunneista pahin tunku on viideltä ja kuudelta alkaville tunneille.

Varhaisaamun treeneilläkin on faninsa, mutta myöhäisillasta kuntosalit hiljenevät.Loppuviikosta on usein väljempää, sillä alkuviikosta sovitetaan viikonlopun syntejä. Mutta jos haluat viettää viikonloppusi sporttisesti, aloita kuntoilu heti aamusta tai lykkää iltaseitsemän jälkeen.

Lähteet: Ladyline Hakaniemi,

Mäkelänrinteen uimahalli, Tampereen

Liikuntamaailma

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Fysioterapeutin mukaan pelottelu jalkojen supinaatiolla ja ylipronaatiolla on turhaa. – Yksikään juoksukenkä ei ehkäise vammoja ja vaivoja.

Vanhat juoksukengät ovat tulleet tiensä päähän, ja uudet pitäisi ostaa. Kaupat ovat vaihtoehtoja väärällään, mutta ennen ostopäätöstä on liuta kysymyksiä, joihin pitäisi osata vastata: Millaisia matkoja juoksen? Millaisella alustalla? Ja se kaikkein vaikein: Millaista tukea jalkapohja tarvitsee?  

Tähän mennessä on ajateltu, että lenkkeilijän pitäisi olla tietoinen oman jalkansa pronaatioista ja supinaatioista.

Suomen Urheilufysioterapeutit ry:n puheenjohtaja ja urheilufysioterapeutti (sert.) OMT Peter Halénin mukaan huolet ylipronaatiosta ja supinaatiosta voi melkeinpä unohtaa. Sekä juoksu- että vapaa-ajan kengät kannattaa valita hänen mukaansa ihan muiden asioiden kuin juoksuaskeleen tekemän kenkäkuluman perusteella.

– Ei kannata haaskata aikaa sellaiseen. Ihmisiä, juoksijoita ja askellustyylejä on niin paljon erilaisia, että ei kannata kengän pohjaa tuijottamalla yrittää päätellä mitään omista vaivoista. Se on turhaa, Halén sanoo.

Millainen askel, sellainen kenkä?

Ylipronaatio tarkoittaa, että juoksuaskel on sisäänpäin kääntyvä, jolloin kengät kuluisivat erityisesti sisäsyrjien alueelta. Supinaatiossa puolestaan askeleen paino ohjautuu ulkosyrjälle, ja kenkä kuluu sen alueelta. Molempien on katsottu aiheuttavan erilaisia jalkojen ongelmia juoksijalle.

Tavoitteena on perinteisesti pidetty sitä, että kumpaakaan ei olisi liikaa eikä liian vähän, vaan jalka osuisi tasaisesti maahan ja painopiste olisi suunnilleen keskellä jalkaa.

Kenkien tietynlaisesta kulumisesta ei voi päätellä, että askeleessa tai jaloissa olisi ongelmia.

Halénin mukaan kenkien ylipronaatioon ja supinaatioon liittyvää tietoa sovelletaan nykyään uudemmalla tavalla. Muihin asioihin, kuten jalkojen lihaksien voimakkuuteen, keskittyminen on huomattavasti tärkeämpää, jos haluaa ehkäistä juoksuvammoja.

– Kenkien tietynlaisesta kulumisesta ei voi päätellä, että askeleessa tai jaloissa olisi ongelmia. Myös sen ajatuksen voi hylätä, että juoksukengät ehkäisisivät joitain juoksuvammoja ja -vaivoja. Yksikään kenkä ei sitä ole koskaan tehnyt, Halén sanoo.

Mihin kenkäostoksilla sitten kannattaa kiinnittää huomiota?

– Kun menee ostamaan juoksukenkiä, tärkeintä on, että väri miellyttää. Sitten kengät laitetaan jalkaan. Jos ne 5–10 minuutin testaamisen jälkeen tuntuvat yhä mukavilta ja miellyttävät silmää, kengät ovat hyvät, Halén summaa.