Karkkia kaksin käsin? Lihava saisi moisesta pahoja katseita. Kuva: Shutterstock
Karkkia kaksin käsin? Lihava saisi moisesta pahoja katseita. Kuva: Shutterstock

Kokosyrjintä tekee normaalipainoisten ja laihojen elämästä helpompaa, eikä se ole reilua.

Mitä ajattelet, kun menet vaatekauppaan, lentokoneeseen, lääkärille tai huvipuistoon? Varmaan mitä milloinkin, paitsi jos olet lihava. Kaikissa näissä tilanteissa ylipainoinen joutuu nimittäin usein miettimään kokoaan, vaikka ei haluaisi. Syynä on se, että yhteiskuntamme on suunniteltu ihmisille, joiden painoindeksi on tietynsuuruinen – siis tarpeeksi pieni. 

Tietynlaisen kehon ja painon ihannoimisesta johtuen normaalipainoisilla ja laihoilla ihmisillä on tiettyjä etuja. Englanniksi tätä kutsutaan thin privilegeksi. Suomeksi termi ei vielä ole kovin tuttu, mutta sen voisi kääntää hoikkien etuoikeudeksi. Käytännössä hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa. 

Kyllä, laihakin voi tulla syrjityksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka toinen suomalainen nainen on painoindeksin perusteella vähintään ylipainoinen, joka viides lihava. Hoikkien etuoikeuden näkeminen auttaa huomaamaan, että hoikilla on tässä yhteiskunnassa helpompaa kuin ylipainoisilla, vaikka kaikkien pitäisi olla koosta riippumatta tasa-arvoisia.

Hoikkien etuoikeus ei tarkoita sitä, etteikö laihakin voisi kohdata syrjintää. Laihojen hankaluudet eivät kuitenkaan kumoa lihavien ihmisten kokemuksia. This is thin privilege -sivustolla selvennetään, että hoikkien etuoikeus on olemassa, vaikka kaikki hoikat eivät itse kokisi olevansa tyytyväisiä kokoonsa tai etuoikeutettuja. 

Jos on ollut koko elämänsä ajan normaalipainoinen tai laiha, ei tule ajatelleeksi monia sellaisia arkisia asioita, joiden kanssa ylipainoiset painiskelevat yhtenään. Kokosimme seitsemän esimerkkiä asioista, joissa hoikka pääsee epäreilun helpolla verrattuna lihavaan.

1. Lääkärissä mennään heti asiaan

Ylipainoinen tulee kohdatuksi ensin lihavana ja sitten vasta sairaana. Kun normaalipainoinen menee lääkäriin, diagnoosi perustuu oireisiin. Ylipainoinen sen sijaan saa usein kuulla, että terveysongelman kuin terveysongelman takana on ylipaino, vaikkei niin todellisuudessa olisi.

2. Vaatekaupoissa riittävät koot

Sopivien farkkujen löytäminen kaupasta ei varmasti ole helppoa kenellekään, mutta lihavalle se voi olla mahdotonta. Netissä tarjontaa on enemmän, mutta olisi kai kohtuullista, että eri kokoiset kaverukset voisivat shoppailla yhdessä ja sovittaa vaatteita ennen ostamista. Varsinkin, kun kokojen L–XXXL mitoitus on vähän mitä milloinkin, muistutetaan The Gloss -sivustolla.

3. Painosi ei ole jatkuva puheenaihe

Hyvää tarkoittavilla mutta huonosti käyttäytyvillä tuttavilla ja sukulaisilla on huomattavasti vähemmän neuvoja normaalipainoiselle kuin ylipainoiselle. Harva ylipainoinen haluaa jatkuvasti pyytämättä kuulla laihojen neuvoja aiheesta. 

4. Sinusta ei tehdä epäreiluja olettamuksia

Lihavuus yhdistetään kulttuurissamme laiskuuteen ja itsekurin puutteeseen. Niinpä ylipainosta vedetään helposti johtopäätöksiä niin työelämässä kuin Tinderissäkin. Paino on myös usein ensimmäinen asia, johon muut kiinnittävät huomiota lihavassa ihmisessä, todetaan Everyday feminism -sivuston artikkelissa.

5. Saat enemmän palkkaa kuin lihavat

Ylipainoiset ovat palkkakuopassa. Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että yhden yksikön lisäys painoindeksiin alentaa ihmisen palkkaa keskimäärin viisi prosenttia.

6. Voit herkutella julkisesti ilman mulkoilua

Lihava ihminen hampurilaisaterian äärellä kerää aivan toisella tavalla katseita kuin samaa ruokaa nauttiva normaalipainoinen, toteaa Revelist. Paheksuvien katseiden lisäksi ylipainoiset joutuvat usein vastaanottamaan kommentteja syömisestään ja ruokaostoksistaan. 

7. Penkit ovat sopivia takapuolellesi

Lentokoneiden istumapaikat, bussien penkit ja huvipuistolaitteiden turvakaaret on suunniteltu tietyn kokoisille ihmisille – eli ei ylipainoisille. On nöyryyttävää joutua käännytetyksi vuoristoradasta, ja lentokoneessa lihava saattaa joutua maksamaan tuplahinnan

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Yllättävää kyllä, myötätunnon harjoittaminen voi tutkijan mukaan auttaa empatiauupunutta.

Empatia, eli kyky tunnistaa ja jakaa toisten tunteita sekä mielentiloja, on pääsääntöisesti hyväksi sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

– Empatiaan liittyy kuitenkin myös joitakin vaaroja, tietokirjailija ja vapaa tutkija Sami Keto kertoo. 

Yksi empatian vaaroista on Kedon mukaan empatiaauupumus, joka tunnetaan myös myötätuntouupumuksena. Se on ilmiö, jota tavataan tietyillä aloilla, esimerkiksi hoitotyössä. 

Siirtyvät tunteet

Tunteet siirtyvät herkästi ihmiseltä toiselle, eikä ihmisen tunnekokemuksen kannalta välttämättä ole väliä, onko vaikea tunne peräisin omasta kehosta tai omista muistoista vai onko se siirtynyt joltakulta muulta ihmiseltä.

 Erityisen hanakasti toisten tunteita ja mielialoja vastaanottavat empaatiset ihmiset – jotka usein hakeutuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle.

Voimakas eläytyminen toisten kielteisiin tunteisiin ja kärsimykseen voi johtaa empatiauupumukseen.

– Jos työskentelee paljon pelkästään vaikeiden tunteiden kanssa, se voi olla tosi raskasta. Empatiauupumuksen lähde on se, ettei pysty käsittelemään niitä vaikeita tunteita, joita on liikaa, Keto sanoo. 

Kedon mukaan kyse on tunnetaidoista: kyvystä kohdata ja käsitellä tunteita ja päästää niistä irti. 

” Paradoksaalisesti on havaittu, että myötätuntoharjoitukset voivat auttaa.”

Takaisin empaattiseksi

Empatiauupumukseen liittyy usein samoja oireita kuin muista syistä uupuneilla ja stressitason kohoamista. Empatiauupumus voi Sami Kedon mukaan johtaa myös välinpitämättömyyteen. Uupunut välttää käsittelemästä asioita tunnetasolla ja suhtautuu niihin mekaanisesti. 

Kuinka empatiauupunut pääsee takaisin omaksi, empaattiseksi itsekseen?

– Jos empatian aiheuttamaa ahdinkoa kykenee kanavoimaan toimintaan, eli toisten auttamiseen, se helpottaa. Paradoksaalisesti on havaittu, että myötätuntoharjoitukset, eli myötätunnon kehittäminen, voivat auttaa, Keto sanoo. 

Myötätunnon harjoittaminen on Kedon mukaan pitkän tähtäimen ratkaisu. Esimerkiksi meditaatioharjoituksilla voi treenata empatiakykyään.

Akuutin uupumuksen iskiessä on kuitenkin parempi ottaa tauko kuormitusta aiheuttavasta tilanteesta, jos se suinkin on mahdollista.