Sport

Sinä riität. Lopeta laihdutus, ala elää! Kehopositiivisuus löi itsensä läpi, mutta onko rentous tie hyvinvointiin?

Vahvat merenneitoreidet ja muhkuraiset viululanteet. Sosiaalinen media on parin viime vuoden aikana täyttynyt vartaloista, jotka eivät mahdu totuttuihin kauneusihanteisiin.

Reisien ja lanteiden uusista lempinimistä voi kiittää kehopositiivisuusliikettä, joka on levinnyt nopeasti ankaran fitness-buumin jälkeen.

Sanoma on kursailematon: jokainen keho on riittävä sellaisena kuin se on. Instagramissa hashtagilla #bodypositivity on julkaistu jo yli kaksi ja puoli miljoonaa kuvaa. On kurveja, lihaksia, arpia, makkaroita – mielellään ilman silottelevia filttereitä. Suomessakin järjestettiin hiljattain ensimmäiset kehopositiivisuudelle pyhitetyt messut. Viime vuonna marssittiin Pride-kulkueessa kehojen hyväksynnän puolesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lempeysliike on herättänyt myös huolta. Nytkö saa luvan kanssa laittaa elintavat lekkeriksi ja vähätellä ylipainon terveysriskejä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Painoahdistus koskettaa kaikkia

Psykologi Reetta Puurosen mielestä on kummallinen ajatus, että kehopositiivisuus tekisi lihavuudesta muoti-ilmiön – tai että se olisi lupa ryhtyä mässäilemään ja lopettaa liikunta.

– Eihän itsensä hyväksyminen ja rakastaminen tarkoita, etteikö voisi laihduttaa tai tehdä muita muutoksia, jos niistä tulee parempi olo.

"Ei itsensä hyväksyminen tarkoita, ettei voisi laihduttaa tai tehdä muita muutoksia."

Isoin ongelma ovat pikemminkin kapeat ihanteet, joista moni ahdistuu. Peräti 78 prosenttia Sportin kyselyyn vastanneista tahtoisi muuttaa kropassaan jotain. Puolet kipuilee ulkonäkönsä takia niin, että se rajoittaa elämää.

Ylivoimaisesti eniten päänvaivaa aiheuttavat kilot. Karu lukema kertoo lahjomattomasti, miksi kehopositiivisuutta tarvitaan. Väestötasolla neljä viidestä on painoonsa tyytymättömiä, miehistäkin puolet. Joukossa on yhtä lailla normaali- kuin ylipainoisiakin.

– On mahtavaa, että hyvinvointi on tapetilla, mutta näkökulma on kamalan kapea. Taustalla on viesti, että kun syöt terveellisesti, liikut ja näytät tietynlaiselta, voit hyvin. Moni alkaa tuijottaa vain ruokavaliota ja tavoitella optimaalista kroppaa, ja silloin menee helposti överiksi.

Puolet kipuilee ulkonäkönsä kanssa niin, että se rajoittaa elämää. 

Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei hyvinvointi ole yksittäinen piste, vaan pikemminkin jana. Isokokoisempi ja rennommin herkutteleva voi voida ihan yhtä hyvin kuin hoikempi kaverinsa.

– Tärkein viesti on, että kropan ulkomuoto ei lopulta kerro hyvinvoinnista paljoakaan.

"Nykyinen puhetapa ei toimi"

Valtaosaa ylipainoisista yhdistää sama tunne: vahva häpeä. Lihavuuden hoitoon erikoistunut työterveyslääkäri, lääketieteen tohtori Eira Roos näkee sen potilaissaan jatkuvasti.

Kilojen sättimiselle on termikin, fat shaming. Se on tutkitusti tehoton painonhallintakeino. Syyttely ei kannusta kohtelemaan kroppaa kunnioittavasti, vaan pikemminkin ääripäihin: jojolaihdutukseen tai totaaliseen luovuttamiseen.

– Lihavuutta demonisoidaan ja laihduttamiseen painostetaan, mutta silti meillä on hirveästi ylipainoisia. Eli nykyinen puhetapa ei toimi, Reetta Puuronen komppaa.

Lihavuuteen liittyy oikeita terveysriskejä, ja niistä saa ja pitää edelleen puhua. Oleellista on valita kannustava sävy. Psykologit puhuvat prosessiorientoituneesta painonhallinnasta.

"Kilojen sijaan on hyvä keskittyä siihen, mitä voi itse aktiivisesti tehdä, jotta voi paremmin."

– Toimiva keino on pohtia, miten on aiemmin yrittänyt hallita painoaan ja miksi se ei ole toiminut. Eli kilojen sijaan keskittyy siihen, mitä voi itse aktiivisesti tehdä, jotta voi paremmin, Eira Roos toteaa.

Vihdoin irti häpeästä

Roos puhuu painosyrjinnästä. Se näkyy esimerkiksi niin, että lihavia harvoin näytetään julkisuudessa hyvinvoivina, korkeissa asemissa ja ihailun kohteina. Lihavuus on vieläkin monen mielessä synonyymi laiskuudelle.

– Painosyrjintä on siitä harvinainen ilmiö, että syrjintä kohdistuu yleensä vähemmistöön. Mutta ylipainoisia on suomalaisistakin jo enemmistö.

Roosin mielestä kehopositiivisuus on ainoastaan tervettä, sillä se rohkaisee pois häpeästä. Hiljattain esimerkiksi muutamat urheiluvaatemerkit ovat ottaneet keulakuvikseen pluskokoisia malleja.

– Mikä on sen voimauttavampaa kuin nähdä kaikenkokoisia ihmisiä erilaisissa rooleissa: sporttisina, fiksuina, haluttavina, tekemässä aivan tavallisia asioita.

"Mikä on sen voimauttavampaa kuin nähdä kaikenkokoisia ihmisiä erilaisissa rooleissa."

Testaa paljastavaa ajatusleikkiä

Kehopositiivisuudessa on yksi puute: siitä on tullut lähinnä kilojen vapautusliike, vaikka esimerkiksi iho-ongelmat tai kasvojenpiirteet voivat aiheuttaa yhtä lailla stressiä. Eikä miehiä näy juuri liikkeen keulakuvina, vaikka ulkonäköpaineet koskettavat heitä koko ajan enemmän.

– Monien voi olla vaikea nähdä, että normaalipainoiset voivat kärsiä ihan samoista ongelmista. Voit olla vaikka kuinka tikissä ja silti tyytymätön, Reetta Puuronen huomauttaa.

"Kehopositiivisuus on ennen kaikkea mielen hyvinvointia."

Omaa kehopositiivisuutta voi testata pohtimalla, mitä ajattelisi, jos paino pomppaisi yhtäkkiä reippaasti ylös tai alas – tai vaikkapa kasvot muuttuisivat yhdessä yössä. Pystyisitkö yhä puhumaan peilikuvallesi nätisti? Vai tulisiko ulkonäöstä maailman keskipiste?

– Kehopositiivisuus on ennen kaikkea mielen hyvinvointia, ja se kuuluu kaikenkokoisille. Sanoma on pohjimmiltaan se, että jokaisella on oikeus tuntea olonsa hyväksi omassa kropassaan.

Sport-lehden numerossa 1/19 kerromme, miten pääset irti treenihäpeästä ja opit nauttimaan liikunnasta kunnosta, taidoista tai koosta riippumatta. Tilaajana voit lukea lehden osoitteessa digilehdet.fi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla