Meditaatiossa voi päästä alkuun itsekseen, ohjattujen tuntien kautta tai kuuntelemalla meditaatioharjoituksia netistä tai sovelluksista. Kuva: Shutterstock.
Meditaatiossa voi päästä alkuun itsekseen, ohjattujen tuntien kautta tai kuuntelemalla meditaatioharjoituksia netistä tai sovelluksista. Kuva: Shutterstock.

Tutkimustieto meditoinnin hyödyistä kasvaa koko ajan. Päivittäinen hiljentyminen hyödyttää niin kehoa kuin mieltäkin.

Meditointi vähentää mielen harhailua ja auttaa keskittymään. Meditointi ehkäisee ja hoitaa masennusta. Meditointi lisää sekä myönteisiä tunteita että vastustuskykyä.

Uusia tutkimustuloksia meditaation hyödyistä pulpahtelee esiin sitä tahtia, ettei kukaan voi enää kuitata sitä hippien puuhasteluna. Tutkijoiden lisäksi puolestapuhujiin liittyy koko ajan kasvava joukko ihmisiä yritysjohtajista taiteilijoihin. Moni vakuuttaa meditoimisen muuttaneen heidän elämänsä.

Viimeistään nyt on ennakkoluuloisimpienkin syytä istuutua, laittaa silmät kiinni ja hengittää syvään sisään ja ulos.

Yksi meditaation vannoutuneista kannattajista on psykoterapeutti Henriika Maikku. Hän kertoo, että meditoidessaan hän "pystyy lepäämään äänten alla olevassa hiljaisuudessa".

– Se on niin mehukas ja ihanalla tavalla juovuttava tila. Niinä hetkinä, joina se rauha aukeaa, kaikki minussa tuntuu olevan elossa, Maikku kuvailee.

Kuulostaa oudolta, mutta mahtavalta. Ei tekisi pahaa juopua hiljaisuudesta ja löytää tila, jossa levätä milloin vain. Kiire ja stressi saavat meidät haikailemaan vastavoimaa: rauhoittumista ja hiljentymistä.

– Ihmisillä on syvällä kaipuu sisäiseen rauhaan. Joku kokee sen kalastaessa, joku mökkeillessä tai saunoessa, Maikku sanoo.

Lisää onnellisuutta

Hiljentymisen lisäksi on kyse hyvinvointitrendistä. Yksi treenaa pakaroitaan, toinen tekee hengitysharjoituksia. Molemmat tavoittelevat hyvää oloa ja terveyttä – ja molemmilla keinoilla on mahdollisuus saavuttaa terveyshyötyjä.

”Elämme äärimmäistä aikaa, ja sen vastapainoksi tarvitsemme hetkiä, jolloin emme tee mitään ja vain hengitämme silmät kiinni.”

Kysyn meditaation tutkituista eduista suomalaistaustaiselta tutkija Emma Seppälältä. Seppälä tutkii onnellisuutta maineikkaassa Stanfordin yliopistossa ja on juuri kirjoittanut kirjan siitä, että onnellisuus on tie menestykseen.

– Elämme äärimmäistä aikaa, ja sen vastapainoksi tarvitsemme hetkiä, jolloin emme tee mitään ja vain hengitämme silmät kiinni.

Seppälän verkkosivuilla on 20-kohtainen lista meditaation hyödyistä tutkimusviitteineen. Listan mukaan meditaatio muun muassa parantaa vastustuskykyä ja vähentää kipua. Listalla on ainoastaan kolme kohtaa, jotka käsittelevät kehon terveyttä. Loput 17 asiaa liittyvät onnellisuuteen, sosiaaliseen elämään, tuottavuuteen ja aivojen kehittymiseen.

Tuhansia vuosia

Yksinkertaisimmillaan meditaatio tarkoittaa rauhoittumista omaan itseen. Vuosituhansia vanhan käytännön kylkeen on kuitenkin painettu jos jonkinmoista leimaa. Jo sana meditaatio nostaa osalle ihmisistä mieleen batiikkivärjätyt haaremihousut ja kiusallisuuden, joka iskee, kun joogatunnilla käsketään toistella mantroja.

Siksi on keksitty mindfulness, eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Meditaatio-opettaja Sampo Manninen kertoo, että mindfulness sopii paremmin esimerkiksi yritysmaailmaan, vaikka käytännössä meditaatiota ja mindfulnessia harjoittaessa käytetään samoja tekniikoita.

– Mindfulness on kehitetty, jotta voitaisiin tuoda itämainen traditio länsimaiseen kulttuuriin.

Haemme siis meditaatiosta mielenrauhaa ja jotakin sellaista hiljentymistä, jota joskus koettiin rukouksessa tai kirkossa – mutta harva haluaa kuulla puhuttavan hengellisyydestä meditaation yhteydessä.

– Meditaatio on 5 000–6 000 vuotta vanha traditio, joten on harmi, että se kytketään uskontoon, Sampo Manninen sanoo.

Ei pelkkää hengittelyä

Kun Manninen opettaa meditaatiota, hän välttää puhumasta siitä henkisen kasvun polkuna. Meditointi ei kuitenkaan ole pelkkää hengittelyä, sillä usein siitä seuraa syvällisempiä oivalluksia.

– Saat työkaluja jaksamiseen ja itsesi oivaltamiseen. Intuitio kehittyy, alat aavistaa asioita. Alat nauttia elämästä enemmän. Aistit muutoksen siinä, miten suhtaudut vastaantuleviin ikäviin asioihin, Manninen luettelee.

– Nämä asiat tapahtuvat, vaikket niitä tilaisikaan.

Parasta olisikin, jos meditointiin voisi syventyä tilaamatta mitään. Useimmille se on todella vaikeaa.

– On tyypillistä langeta ajattelemaan, että kun meditoin, kehitän itseäni. Meditaation sydän on ihan toisenlainen: jospa onkin ihan okei, että olen tällainen kuin olen, Henriika Maikku sanoo.

Meditoidessa harjoitellaan itsehyväksyntää ja myötätuntoa, ei aherreta paremmaksi ihmiseksi muuttumisen toivossa.

Emma Seppälän mukaan meidän on vaikea päästää irti suorittamisesta, koska esi-isiemme luterilainen työmoraali tutkitusti vaikuttaa meihin edelleen. Meidän ei ehkä enää tarvitse todistella ahkeruuttamme millekään jumalalle, mutta sen sijaan todistelemme sitä toisillemme.

”On tyypillistä langeta ajattelemaan, että kun meditoin, kehitän itseäni.”

Siksi tuntuu kumoukselliselta tavoitella hyvää elämää, onnea ja menestystä tekemällä ja yrittämällä vähemmän. Meditaation harrastajia, downshiftaajia ja muita kiireestä irrottautujia ihaillaan, mutta myös inhotaan. Miten joku kehtaa kyseenalaistaa hiki päässä puurtamisen!

Keho saa relata

– Aivoihimme tulee joka päivä tietomäärä, joka riittäisi kaatamaan tietokoneen viikossa, Emma Seppälä muistuttaa.

Sampo Manninen puolestaan puhuu stressistä ja sen vaikutuksista: verenpaineen ja sykkeen noususta sekä ruuansulatusongelmista. Meditaatio on vastavoima infoähkylle ja stressille.

– Jo muutama rauhallinen hengitys auttaa rauhoittumaan ja lähettää keholle sellaisen viestin, että nyt voi rentoutua. Keho alkaa automaattisesti hakeutua tasapainoon, Manninen sanoo.

On lohdullista kuulla, että yksinkertaisesta hengitysharjoituksestakin on hyötyä. Meditaation pitkäaikaisemmat vaikutukset, kuten Emma Seppälän mainitsemat muistin ja keskittymiskyvyn parantuminen sekä myötätunnon lisääntyminen, sen sijaan ovat seurausta säännöllisestä meditoimisesta.

Meditaatio, siinä missä muutkin tavat ja tottumukset, vaatii useamman viikon aikaa juurtuakseen.

– Lopulta meditaatio on kuin hampaiden pesu: ihan kiva juttu, jonka oikeasti haluaa tehdä, Sampo Manninen sanoo.

Asiantuntijat kertovat: Näin aloitin meditaation

Henriika Maikku, psykoterapeutti:

"Yli 15 vuotta sitten etsin apua ahdistukseeni, joten osallistuin jooga- ja hengitysharjoituksiin. Lähestyin meditaatiota suorittajan asenteella, ja aluksi ikään kuin meditoin, mutta oikeasti vain haaveilin. Nykyään suhtaudun meditaatioon eri tavalla. Pidän dynaamisista meditaatioista, joissa ensin esimerkiksi hypitään tai tanssitaan, ja sitten vasta istutaan.”

Sampo Manninen, meditaatio-opettaja:

”Olen ollut 30 vuotta viestintäyrittäjänä. Kymmenen vuotta sitten ajoin itseni piippuun yritykseni kanssa ja etsin keinoja parantaa oloani. Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettajia alkaa löytyä. Päädyin Deepak Chopran kursseille ulkomaille. Meditaation suurin hyöty on se, että jaksan olla rauhassa haastavissa tilanteissa, joita elämä tuo.”

Emma Seppälä, onnellisuustutkija:

”Asuin New Yorkissa, kun vuoden 2001 terrori-iskut tapahtuivat. Olin ahdistunut ja aloin opetella meditaatiota. Se ei ollut helppoa. Sen sijaan hengittäminen tuntui helpommalta, joten harjoittelin ensin sitä. Opittuani hengittämään, opettelin meditoimaan. Pahimmasta ahdistuksesta päästyäni se oli helpompaa.”

Suokuikka

Kannattaisiko jo kokeilla? Meditointi poistaa stressiä, lisää onnellisuutta ja parantaa vastustuskykyä

nyt on keksitty meditointi. mikäpäs siinä. meditoinnin avulla pystymme tekemää työtä paremmin ja olemme tuottavampia yksilöitä työntantajille, myös ammattiliito kiittää. Näin hyödymme kaikki meditoinnin eduista. joku mietti miksi menemme normaalisti maisemakonttoriin, kuulemme ja näemme koko osaston hajut maut ja värit äänistä puhumatta. sitten luemme sähköposteja ja instant messages ja soitamme puheluja näyttääksemme tehokkailta. pomo voi vahtia koko ajan tekeekö/näyttääkö se mitään tällä...
Lue kommentti

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen. 

Liikahikoilun hoitoon on tarjolla pitkäaikaisia ja jopa pysyviä hoitokeinoja. Moni saa niistä avun kiusalliseen hikoiluun. Asiantuntija kertoo, miten hoidot toimivat ja mitä haittoja niistä voi olla.

Apteekin tehokkaat antiperspirantit ovat monen runsaasti hikoilevan pelastus. Antiperspiranttien avulla kiusallisesta hikoilusta pääsee jopa viikoksi. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut hoitokeinoja, joilla hikoilusta voi päästä jopa pysyvästi.

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliini-injektioilla, tuttavallisemmin Botoxilla, jotka vähentävät hien eritystä paikallisesti. Muita keinoja ovat mikroaaltoavusteinen MiraDry-hoito, iontoforeesihoito sekä oksibutyniinitabletit. MiraDry-hoito sopii ainoastaan kainaloiden hikoilun hoitoon.

Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä Carl Kyrklundilta, mitä hikoilun hoitamisesta pitää tietää, ja mitä hyötyjä ja haittoja hoidoista on.

Miksi jotkut hikoilevat enemmän kuin toiset?

”Hikoilu on tärkeä osa lämmönsäätelyämme. Kuitenkin 2–3 prosentilla väestöstä esiintyy haittaavaa liikahikoilua. Hikoilua voi esiintyä erityisesti käsissä, jaloissa tai kainaloissa. Syy on tuolloin usein geneettinen. On myös ajateltu, että liikahikoilu voisi johtua tahdosta riippumattoman hermojärjestelmän osan liikatoiminnasta. 

Hikoilu voi myös alkaa yhtäkkiä. Silloin syy saattaa liittyä esimerkiksi vaihdevuosiin tai johonkin sairauteen, kuten kilpirauhasen liikatoimintaan tai diabetekseen.”

Milloin on kyse liikahikoilusta?

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää, vaikuttaa sosiaaliseen elämään tai painaa mieltä. Liikahikoilusta kärsivät kertovat joutuvansa vaihtamaan paitaa kesken päivän, vaatteidensa liimaantuvan hikoilun vuoksi tuolin selkänojaan tai että hikeä valuu käsistä tai otsalta, vaikka he eivät rasita itseään millään tavalla. Jos hikoilu lisääntyy nopeasti ilman näkyvää syytä, siitä kannattaa mainita lääkärille.”

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää.”

Miten runsasta hikoilua voi estää?

”Hikoilusta kärsivät ovat usein jo kokeilleet apteekin tehokkaita antiperspirantteja ennen lääkärille hakeutumista. Lääkäri voi kuitenkin vielä määrätä reseptillä apteekin sekoittamaa vahvaa alumiinikloridivalmistetta, jota voi levittää esimerkiksi käsiin. 

Jos hikoilu liittyy etenkin käsiin tai jalkoihin, useimmiten kokeillaan iontoforeesihoitoa. Siinä kädet tai jalat upotetaan veteen, jonka läpi johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Hoito yleensä aloitetaan hoitajan ohjauksessa lääkäriasemalla ja se kestää noin vartin. Hoito tehoaa noin yhdeksällä kymmenestä niistä, joilla on käsien tai jalkojen liikahikoilua.  

Jos liikahikoilu on yleistynyttä, voidaan myös harkita tablettihoitoa. Yleisimmin määrätään oksibutyniini-niminen lääke, joka kuitenkin voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia kuten suun kuivumista, päänsärkyä ja huimausta.

Kainaloiden liikahikoilun yleisin hoitokeino on Botox-pistokset. Näitä antaa yleensä ihotautilääkäri.”

Kuinka hyvin botuliinipistokset toimivat?

Botuliinihoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta. Liikahikoilun paikallishoito botuliinivalmisteella on sairaudenhoitoa, joten Botox-lääkkeestä ja lääkärin vastaanotosta saa Kela-korvauksen. Lääkkeestä korvataan 40 prosenttia.

Ryppyjen hoidossa botuliini pistetään lihakseen, liikahikoilun hoidossa pistos tehdään ihon pintakerrokseen. Botuliini estää hermopäätteitä aktivoimasta hikirauhasia.

Botuliinihoidon teho on ollut noin 90 prosenttia kolme kuukautta hoidon jälkeen. Hoitotulos kestää 3–9 kuukautta.

”Botox-hoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta.”

Millaisia haittoja botuliinihoitoihin saattaa liittyä?

”Pääasiallinen haitta liittyy pistosten epämukavuuteen. Lisäksi hoito tulee uusia 3–9 kuukauden välein.”

Mistä on kyse MiraDry-hoidossa, jonka tulosten luvataan olevan pysyviä?

”MiraDry-hoidossa pyritään vaurioittamaan kainalon hikirauhasia niin, että hikoilu loppuu pysyvästi. Hoidossa kainalon ihon päälle laitetaan anturi, joka lämmittää ihon syviä kerroksia mikroaalloilla samalla kun ihon pintaa viilennetään.  

Hoidosta on tehty lumekontrolloitu tutkimus, jossa 90 prosentilla hikoilu oli yli puolet vähäisempää vielä vuoden kuluttua hoidosta. Myös muissa tutkimuksissa tulos on ollut samansuuntainen eli valtaosa hoidetuista saa avun hikoiluun. Hoidon pysyvyys perustuu siihen, että hikirauhasia ei muodostu lisää iän myötä, joten niiden tuhoaminen vähentää hikoilua pysyvästi.”

”Kainalon hikirauhasia pyritään vaurioittamaan niin, että hikoilu loppuu pysyvästi.”

Liittyykö hoitokeinoon haittapuolia tai riskejä?

”Hoitoon liittyvät haitat ovat lähinnä ohimeneviä ja paikallisia. Tutkimuksissa 90 prosentilla esiintyi kainaloiden turvotusta, 87 prosentilla punoitusta ja 84 prosentilla epämukavuutta. Nämä haitat menivät ohi noin viikossa.

Pidempiaikaisina haittoina mainittiin kainaloiden ihon poikkeavat tuntemukset, joita oli 65 prosentilla. Ne kestivät muutamasta päivästä pisimmillään neljään kuukauteen. Kainaloiden ihon epätasaisuutta oli 71 prosentilla, ja se kesti keskimäärin kuusi viikkoa. Noin joka neljännellä esiintyi myös kainalokarvojen häviämistä.