Kun Jutta Gustafsberg treenasi ensimmäisiin fitness-kisoihinsa, hän käännytti sukulaiset mukaan innostukseen. Kuva: Liisa Valonen
Kun Jutta Gustafsberg treenasi ensimmäisiin fitness-kisoihinsa, hän käännytti sukulaiset mukaan innostukseen. Kuva: Liisa Valonen

Liikunnan ilon löytänyt ja terveellisestä syömisestä innostunut ihminen voi olla läheisten painajainen.

Pyyhkäisikö jokasyksyinen liikuntainnostus tällä kertaa sinut mukaansa? Kiva juttu, ja onnittelut uudesta aktiivisesta elämäntavasta!

Uudenlaiseen arkeen hurahtaneena tai pitkäaikaisena terveiden elämäntapojen lähettiläänä voi tuntua houkuttelevalta kertoa hyviä vinkkejä kaverillekin. Kysyimme dieettien ja fitness-elämäntavan asiantuntijalta, yrittäjä Jutta Gustafsbergiltä, miten on: Kannattaako toisen elämäntapoihin koskaan puuttua?

Jutta itse on inspiroinut ja ohjannut ison joukon suomalaisia erilaisiin muutoksiin. Hän kehottaa ensin miettimään käännyttämisen motiiveja:

– Tiedän pareja, joissa kyse on vain kosmeettisesta jutusta: näyttäisit paremmalta, jos takapuolesi olisi pyöreämpi, joten lähdepä salille kyykkäämään. Se on eri asia kuin se, että näkee toisen terveydentilan olevan uhattuna.

Jos huoli toisen huonoista elämäntavoista on aitoa, täytyy muutokseen kannustaa niin, että laittaa itsensäkin peliin.

– Täytyy olla me-henkeä niin, että ehdottaa, että voin tulla mukaan ja tehdään kimpassa.

Lue myös: Jutta Gustafsberg: Näin onnistut elämänmuutoksessa

Hehkutus seis

Erityiseen varovaisuuteen Jutta kehottaa, jos tuntuu siltä, että omaa ruokavaliota ja treeniä tekisi mieli hehkuttaa ihan kaikille. Vaikka vilpittömästi tuntuisi, että tietyllä elämäntavalla muistakin voisi tulla vaikka kuinka upeita, suunsa voi pitää myös kiinni.

”Siinä voi käydä niin, että kohta ei ole ystäviä enää.”

– Toivoisin, että oli sitten liikunta-alan ammattilainen tai hurahtanut treenaamiseen, yrittäisi välttää kaikkien käännyttämistä. Jos kaikkien pitäisi syödä sinun ruokavaliosi mukaan ja treenata samalla tavalla kuin sinä, se käy läheisille ihan superraskaaksi, Jutta sanoo.

– Kerran voi kokeilla, mutta jos toinen ei ota vastaan, ei kannata kolmen päivän päästä alkaa uudestaan. Siinä voi käydä niin, että kohta ei ole ystäviä enää.

Jutan mukaan elämänmuutos on tuhoon tuomittu projekti, jos siinä ei ole itse mukana. Jos vointi on huono, terveys reistailee tai peilikuva ei miellytä, halu muutokseen tulee jonakin päivänä ihan muuttujalle itselleen.

– Yleensä ihminen tuntee sisällään, että nyt tämä mittari on täynnä.

Sukulaiset treenaamaan

Jutalla on kokemusta erilaisista tiukoista dieeteistä ja treeniohjelmista useammalta vuosikymmeneltä. Aina hän ei ole elänyt nykyisten opetustensa mukaan.

– Muistan aikanaan, kun menin 20 vuotta sitten ensimmäisiin fitness-kisoihini. Minähän laitoin kaikki sukulaiset äidistä ja isästä alkaen dieetille, Jutta sanoo ja purskahtaa nauruun.

– En syyllistänyt heitä mitenkään, vaan jotenkin se oma innostukseni tarttui muihin. Kyllä he tuloksiakin saivat aikaiseksi.

Kuntosaliyrittäjä Katariina Porthan-Ylimäinen oli himoliikkuja, kunnes selkä pamahti. Triathlon vaihtui joogaan, joka rauhoitti ylisuorittajan mielenkin. 

”Olen aina ollut urheilullinen. Nuorempana pelasin SM-tasolla jalkapalloa ja uin kilpaa. Saatuani kaksi lasta löysin triathlonin. Olin kilpailuhenkinen ja treenasin kovaa.

Kolme vuotta sitten sain lannerankaani välilevyn pullistuman. Se kehittyi luultavasti liian pitkästä ja kovasta rasituksesta. Oireita, kuten raajoihin säteilevää kipua, minulla oli ollut ainakin vuosi ennen diagnoosia. Koska liikuin paljon, kuvittelin oireiden johtuvan vain lihaskireydestä.

Jokainen juoksuaskel kostautui usean päivän kivulla.

Sairastumisen jälkeen en pystynyt enää juoksemaan tai pyöräilemään: jokainen juoksuaskel kostautui usean päivän kivulla. Jouduin miettimään liikkumiseni uusiksi. Olin kouluttautunut aiemmin pilatesohjaajaksi, joten aloin ohjata selkäpilatesryhmiä. Perehdyin myös joogaan.

Huomasin joogan lievittävän kivun lisäksi myös kiireistä ja stressaavaa arkeani. Aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan harrastavani joogaa. Se oli tuntunut tylsältä ja tavoitteettomalta. Nyt aloin kuunnella kehoani ja sen viestejä.

Oivalsin, että minun ei tarvitse puskea liikettä väkisin tai päästä tiettyyn asentoon. Jos liike tuntuu pahalta, jätän sen kesken tai muokkaan hetkeen sopivaksi. Joskus selällään makaaminen ja hengittäminenkin riittävät. Harjoitukseni ovat useimmiten lempeän dynaamisia liikkeitä yhdistettynä staattisempaan yin-joogaan.

En kaipaa enää urheilua äärirajoilla.

Jooga pitää selkäni vetreänä. Arjessa kipu voi rajoittaa raskaiden tavaroiden kantamista ja häiritä yöuniani. Aamuisin selkäni saattaa olla jäykkä. Jooga auttaa avaamaan jännityksiä.

Pyrin tekemään päivittäin edes lyhyen harjoituksen. Välillä se on pelkkä meditaatio. Kolme kertaa viikossa joogaan noin puolentoista tunnin ajan. Jooga sopii elämäntilanteeseeni siksikin, että voin tehdä sitä milloin vain. Yrittäjänä joudun välillä työskentelemään aamusta iltaan.

Selän paukahtaminen katkaisi vuosia jatkuneen ylivireys- ja suorittamistilani. Ennen lievitin stressiäni parin tunnin pyörälenkeillä, juoksemalla tai uimalla. Nyt karkotan hälinän joogalla tai pitkällä kävelyllä metsässä. En kaipaa enää urheilua äärirajoilla.”

Selkäkipu on yleinen vaiva

  • Selkäkipu on tavallisimpia lääkärikäynnin syitä, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen. Hänen mukaansa suurin osa kivuista johtuu selän väärästä kuormituksesta ja huonosta lihastasapainosta.
  • Ylivoimaisesti tärkein hoito selkäkipuun on liikunta. Välilevyn pullistuman kanssa on kuitenkin syytä välttää selkään iskuja aiheuttavia lajeja, kuten juoksua.
  • Parhaita lajeja ovat keskivartaloa vahvistavat ja rauhalliset liikuntamuodot. Joogan liikesarjat ja venytykset tekevät usein hyvää. Jooga parantaa myös keskivartalon lihaksistoa ja liikkuvuutta, joka vaikuttaa myönteisesti selkäänkin.
  • Perusohje kuuluu, että kaikki liikkeet, jotka eivät satu tai tunnu ikäviltä, ovat ok.

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.