Laulaja Barbra Streisandia kiitellään isonenäisten naisten esikuvaksi. Kuva: Reuters
Laulaja Barbra Streisandia kiitellään isonenäisten naisten esikuvaksi. Kuva: Reuters

Selfiekulttuuri ei ole tehnyt isonenäisten elämää helpoksi, mutta #sideprofileselfie-kampanja on saapunut muuttamaan asian.

Oletko joskus tuntenut epävarmuutta nenäsi takia? Jos et, onnittelut! Ja jos olet, et ole yksin. 

Siinä missä moni muu komplekseja aiheuttava kehonosa on saanut hetkensä kehopositiivisuusliikkeen kärjessä, ovat isot nenät jääneet Instagramissa piiloon. Tosielämässä kasvojaan on tietysti vaikea piilottaa, mutta somekuvaa varten moni nenäänsä häpeilevä kääntää kasvot niin, ettei kuvakulma ainakaan korosta nenää.

Kuuluisissa näyttelijöissä, laulajissa ja muissa julkisuuden henkilöissä on vähänlaisesti todella suurella tai huomattavan kyömyllä nenällä varustettuja naisia, joten esimerkkejä siitä, että suuri ja kyömy nenä on loistava siinä missä muunkinlaiset klyyvarit, ei ole paljon näkyvillä.

Niinpä toimittaja Radhika Sanghani aloitti helmikuun loppupuolella Britannian Graziassa somekampanjan huomiotaherättävien nenien puolesta ja pyysi muitakin osallistumaan.

”Olen piilotellut sivuprofiilin näyttäviä kuvia koko elämäni. Aina kun näen kameran, tiedän tarkalleen kuinka asettua, jotta nenäni ei näy kaikessa kyömyisessä komeudessaan. Tiedän, etten ole ainoa – ja haluan sinun auttavan minua lopettamaan tämän”, Sanghani kirjoittaa.

Radhika Sanghanin kampanjaan osallistuminen on yksinkertaista: tarvitsee vain julkaista sosiaalisessa mediassa selfie, jossa näkyy sivuprofiili, hashtagilla #sideprofileselfie. Moni onkin innostunut Twitterissä jakamaan sivuprofiilikuvia, jopa ensimmäistä kertaa elämässään.

”Isot nenät ovat okei, vaikkakin tämän tviittaaminen on pelottavaa”, Molly kirjoittaa Twitterissä.
”Minulla on ollut nenäni takia itsetunto-ongelmia pienestä pitäen”, Julie Wiseman kertoo. 
Liz Swezeyn sivuprofiiliselfie. 

 

Nenäleikkaus ei tuonut onnea

Näyttelijä Seela Sella kertoi pari vuotta sitten Me Naisten Tämän olen oppinut -haastattelussa nenäleikkauksesta, jonka teetti nuorena näyttelijäopiskelijana, äitinsä viimeisillä säästöillä.

– Minulla oli isän iso, komea kyömynenä. Mitään kompleksia siitä ei koskaan ollut, osasin jotenkin luovia sen kanssa. Tiesin, että olen ruma ja minulla on iso nenä, mutta ei se ollut mitenkään kauheeta, Sella kertoi.

Teatterikoulussa nuoren näyttelijän ulkonäköön oli kuitenkin kiinnitetty huomiota, ja kurssikaverin lääkäri-isä vinkkasi, että nenän voisi leikata.

– Nenä leikattiin teatterikoulun ensimmäisellä kesälomalla. Ajattelin, että nyt kaikki muuttuu. Kissanpaskat! Edes kurssikaverit eivät huomanneet mitään. Lähipiiri ei huomannut mitään. Ihmiset, jotka tuntevat sinut, jotenkin unohtavat, minkä näköinen olet.

Selfiet vääristävät kasvojen mittasuhteita

Vaikka sivuprofiiliselfien julkaiseminen on teknisesti helppoa, voi nenään liittyvä epävarmuus painaa niin kovasti, ettei nenän linjoja ja kokoa korostavaa kuvaa uskalla julkaista. 

Jos nenäpositiivista #sideprofileselfie-kampanjaa ei lasketa, nykyinen selfiekulttuuri ei taida olla hyväksi ihmisten nenäitsetunnolle. Hiljattain on nimittäin julkaistu yhdysvaltalaistutkimus, jonka mukaan selfiet vääristävät kasvojen mittasuhteita ja aivan erityisesti nenän ulkonäköä. (Kyllä, tätä aihetta on ihan oikeasti tutkittu!)

Tutkimuksessa mallinnettiin matemaattisesti nenän mittasuhteita selfie-etäisyydeltä, eli 30 senttimetrin päästä kasvoista, ja muotokuvaetäisyydeltä, eli puolentoista metrin päästä kasvoilta. Women's Health raportoi, että tutkimuksen perusteella nenä näyttää keskimäärin 30 prosenttia leveämmältä selfiessä kuin puolentoista metrin päästä otetussa kuvassa. 

Vaikka kaikenlaisten nenäkuvien ottaminen ja julkaiseminen on hyvä juttu, selfieissä näkyvä tuulenhalkoja ei välttämättä kerro kovin paljon siitä, miltä kyseinen nokka näyttää tosielämässä. 

Ville Niinistö ei enää suorita liikkumista, vaan nauttii siitä. – En tavoittele mitään isoa hauista vaan tasapainoa elämään.

Viime kesänä päähän sattui, usein. Ville Niinistö oli luopunut vihreiden puheenjohtajuudesta, ja kuuden vuoden stressi puolueen keulakuvana purkautui migreenikohtauksilla, olkapään reistailulla ja epämääräisellä huonovointisuudella.

– Olin lykännyt myös nilkkani juoksuvamman kuntouttamista. Kaikki se tuli päälle, kun ei tarvinnut enää olla päivystysvastuussa ja kommentoimassa maailman tapahtumia 24/7.

”Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.”

Ville on aina ollut liikunnallinen. Hän ymmärsi jo kauan sitten, että liikunta auttaa, jos olo on epämääräinen. Silloin hän katkaisee tilanteen tietoisesti ja merkitsee seuraavan kahden viikon kalenteriin hetket, jolloin aikoo liikkua. Ville on huomannut, että kaikkia vaikeampia jaksoja elämässä on yhdistänyt liikkumattomuus.

– Jos en liiku, olen saamaton ja veltto, ja kun tilanne kasautuu, tulen ärtyneemmäksi.

– Toki liikun myös siksi, että jaksan esimerkiksi nousta rappuja hengästymättä, mutta en tavoittele mitään isoa hauista, vaan tasapainoa elämään. Kai se syvin syy on, että haen onnellisuutta.

Pudotti fudistähden joukkueesta

Jos kaikki olisi mennyt toisin, Ville voisi olla nyt suomalainen fudistähti. Hän potki palloa pikkupoikana kavereiden kanssa kaikki kesäillat ja sittemmin tosissaan myöhäiseen teini-ikään saakka.

– Luulin, että minusta tulee ammattilainen.

Villeä naurattaa, kuinka hän 14-vuotiaana pudotti C-junnujen joukkueesta Jonatan Johanssonin, joka sittemmin teki uraa Englannin Valioliigassa.

Polvivamma 17-vuotiaana katkaisi haaveet.

– Vaikka vamma lopetti fudiksen, olin oppinut treenaamaan säännöllisesti. Se on jäänyt elämäntavaksi.

Parikymppisenä Ville liikkui joskus jopa vähän pakonomaisestikin.

– En nauttinut siitä. Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.

”Olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.”

1990-luvun lopulla Ville innostui sen ajan hittilajista, rullaluistelusta. 20 vuotta myöhemmin hän painaa edelleen 500–1000 kilometriä vuodessa. Enää hän ei kuitenkaan suorita.

– On nautinto, kun saa juosta pallon perässä, kävellä saaristomaisemissa, käännellä kiviä luonnossa lasten kanssa ja tuntea vauhdin rullaluistellessa.

– Luonnossa tajuan, miten pieniä omat murheet ovat luonnon suuruuden rinnalla.

Sielunmaisema on Turun saaristossa.

”Olen sinut kehoni kanssa”

Viime vuonna Ville täytti neljäkymmentä. Millainen mies peilistä katsoo?

– Sellainen, joka on sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ei ulkomuodolla ole niin väliä vaan sillä, että silmissäni on edelleen pilke.

Kyllä ikä näkyykin, Ville myöntää. Esimerkiksi peleistä palautuminen kestää päiviä, ja järjen ääni kyselee, pitääkö vetää täysillä vai vähän iisimmin.

– Olen silti nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Ville Niinistö

  • 41-vuotias vihreiden kansanedustaja.
  • Kaksi lasta, 10-vuotias Linnea ja 13-vuotias Elias.
  • Harrastaa liikunnan lisäksi tietokonepelejä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.