Tutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä vartaloonsa. Kuva: Shutterstock
Tutkimuksen mukaan yli 70-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä vartaloonsa. Kuva: Shutterstock

Parikymppinen on elämäänsä tyytyväisin, noin seitsemänkymppinen myös vartaloonsa. Tiede on myös selvittänyt, missä iässä kannattaa sitoutua parisuhteeseen.

Minkä ikäisenä on paras aika pariutua? Entä milloin on hyvä ikä juosta maratoni tai kuinka vanhana tienaa töissä eniten?

Business Insider kokosi yhteen tutkimuksia siitä, minkä ikäisenä on parhaimmillaan eri asioissa. Luvut ovat tutkijoiden selvittämiä keskiarvoja, joten ne antavat elämänkulusta vain pääpiirteistä osviittaa.

Uuden kielen opettelu on helpointa 7–8 vuotiaana

Tästä asiasta vielä kiistellään, mutta yleisin käsitys on, että uuden kielen opettelu on helpointa nuorena ennen murrosikää

Aivot ovat tehokkaimmillaan 18-vuotiaana

Tutkijat ovat mitanneet aivojen suorituskykyä numerotestin avulla, jossa numerot vastaavat tiettyjä merkkejä. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että tästä aivojen tehokkuutta mittaavasta testistä selvisivät parhaiten 18-vuotiaat.

Nimien painaminen mieleen onnistuu parhaiten 22-vuotiaana

Liisa vai Tea? Mikä ihme se nyt olikaan?

Nimien muistaminen voi tuntua välillä mahdottomalta. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan parhaiten nimet jäävät mieleen noin 22-vuotiaana. 

Miehet viehättyvät eniten 22-vuotiaista naisista

Näin se nyt on, jos on tähän analyysiin uskominen. Deittisivusto OkCupid kysyi käyttäjiltään kysymyksiä rakkaudesta, deittailusta ja ihmissuhteista. Analyysissa meihet pitivät rapiat parikymppisiä naisia kaikkein viehättävimpinä. Tulos ei juuri muuttunut, kun miehet vanhenivat.

Parikymppiset naiset sen sijaan viehättyivät analyysin mukaan eniten pari kolme vuotta vanhemmista miehistä. Kolmekymppisiä naisia kiinnostivat eniten itseä hieman nuoremmat miehet.

Toisaalta on huomattava, että analyysin tulos perustuu vain kyseisen deittisivuston käyttäjiin. Jos yleistyksiä haluaa oikeasti tehdä, pitäisi vastaajia olla enemmän ja heidän taustansa monipuolisemmat.

Elämäntyytyväisyys on huipussaan 23-vuotiaana

Kun kaikki tekijät otetaan huomioon, ovat saksalaistutkimuksen mukaan 23-vuotiaat tyytyväisimpiä elämäänsä. Tutkimuksessa oli mukana 23 000 henkilöä.

Mutta hei! Peli ei ole kuitenkaan vielä menetty. Jatka vain lukemista. 

Lihakset ovat vahvimmillaan 25-vuotiaana

Lihasvoima saavuttaa huippunsa 25-vuotiaana ja pysyy lähes yhtä hyvänä jopa 10–15 vuotta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lihasten voimaan pystyy vaikuttamaan myös urheilemalla.

26-vuotiaana kannattaa asettua aloilleen

37 prosentin säännön mukaan ihminen on tavannut 26-vuotiaana jo niin monia tyyppejä, että on sopiva aika luoda pysyvä parisuhde. Lisäksi tuoreen tutkimuksen mukaan avioeroja tapahtuu vähiten, kun liitto on solmittu 28–32-vuotiaana.

Paras ikä juosta maratoni on 28

Maratonin juokseminen vain reilussa parissa tunnissa onnistuu todennäköisemmin vähän alle kolmekymppisenä. Tämä todettiin 50 vuotta kestäneessä maratoonareita tutkineessa selvityksessä.

Luut ovat vahvimmillaan 30-vuotiaana

Kun mittarissa on 30 vuotta, ovat luut kestävimmillään. Kun pitää huolta D-vitamiinin ja kalsiumin saannista, voi vaikuttaa niiden kuntoon myöhemmällä iällä. 

Uudet kasvot muistaa parhaiten 31-vuotiaana

Tutkimuksen mukaan kasvomuisti on parhaimmillaan reilu kolmekymppisenä. Nimimuisti on tosin jo heikentynyt parikymppisestä, mutta on tästäkin jotain hyötyä. Tuntomerkit kertomalla pääsee jo asiassaan eteenpäin.

Nainen tienaa eniten 39-vuotiaana

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimusten mukaan naisten palkat alkavat nousta hitaasti kolmenkympin jälkeen ja saavuttavat huippunsa 39-vuotiaana. Miesten palkat sen sijaan ovat toisen tutkimuksen mukaan korkeimmillaan 48-vuotiaana.

Suomalaisnaisilla palkka on valtion ja kunnan hommissa suurimmillaan ennen 50-vuotispäivää. Yksityisellä sektorilla sekä miehet että naiset tienaavat parhaiten 40–44-vuotiaana.

Nobel-palkinnon voittaa todennäköisemmin nelikymppisenä

Nobel-voittoon johtanut tutkimus on tehty todennäköisemmin 40-vuotiaana. Ja vaikka Nobeliin asti ei saavutuksillaan yltäisi, on saman tutkimuksen mukaan nelikymppisten kieppeillä se aika, jolloin ylipäätään niitetään menestystä.

Tunteita tulkitaan parhaiten 40–50-vuotiaana

Tutkimuksessa 40–50-vuotiaan osasivat tulkita toisten tunteita parhaiten vain katseen perusteella. Tutkittaville näytettiin valokuvia vain ihmisten silmistä ja tehtävänä oli kertoa, miltä kuvan henkilöistä tuntui.

Matemaattiset taidot ovat huipussaan viisikymppisenä

Viisikymppisellä on kulunut usein jo tovi koulunpenkillä istumisesta, mutta silti mateemaattinen lahjakkuus ei katoa – päinvastoin. Tutkimuksen mukaan 50-vuotiaat osasivat parhaiten vastata matemaattisiin kysymyksiin.

69-vuotiaana elämäntyytyväisyys jälleen korkealla

Kun yksi onnellisuuspiikki on eletty 23-vuotiaana, seuraava nousu onnellisuudessa on saman saksalaistutkimuksen mukaan 69-vuotiailla. On myös kiinnostavaa, että 55-vuotiaat arvelivat tyytyväisyyden elämään vähenevän seuraavan viiden vuoden aikana. Yllärionnea siis!

Sanavarasto on monipuolisimmillaan kuudenkympin ja seitsemänkympin vaihteessa

Kielellinen osaaminen jatkaa karttumistaan kauan. Kuudenkympin loppupuolella ja seitsemänkympin alussa ihminen pärjää parhaiten sanastotesteissä.

Yli 70-vuotiaana on tyytyväisin vartaloonsa

Yhdysvaltalaisen mielipidetutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset ovat tyytyväisimmillään vartaloonsa noin 70-vuotiaana. Kyselyn 75-vuotiaista naisista 75 prosenttia sanoi aina olevansa tyytyväinen olomuotoonsa. 

Henkinen hyvinvointi huipussaan 82-vuotiaana

Yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa 82–85-vuotiaat olivat tyytyväisempiä henkiseen hyvinvointiinsa. Kun tutkittavien piti antaa arvosana elämällensä yhdestä kymmeneen, 82–85-vuotiaat antoivat koko joukon korkeimman arvosanan eli seitsemän. 

Lue myös: Viisaita sanoja meille kaikille: vanhukset kertovat, mitä sanoisivat nuoremmalle itselleen

Vierailija

Iällä on sittenkin merkitystä – tiede kertoo, missä iässä olet parhaimmillasi eri asioissa

En tiedä mistä nämä tutkimukset oikein tulevat. Monet nuoret ovat vielä epävarmoja itsensä suhteen, toisilla oppimishalu herää vasta reilusti parinkympin jälkeen tai aikuisena. Yli kuusikymppisillä voi alkaa olemaan muistihäiriöitä ja -sairautta. Henkinen hyvinvointi voi olla heikentynyt vanhuksenakin todella paljon, kun on sitä yksinäisyyttä, kipuja, sairauksia ja ehkä kuoleman pelkoakin.
Lue kommentti

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen. 

Liikahikoilun hoitoon on tarjolla pitkäaikaisia ja jopa pysyviä hoitokeinoja. Moni saa niistä avun kiusalliseen hikoiluun. Asiantuntija kertoo, miten hoidot toimivat ja mitä haittoja niistä voi olla.

Apteekin tehokkaat antiperspirantit ovat monen runsaasti hikoilevan pelastus. Antiperspiranttien avulla kiusallisesta hikoilusta pääsee jopa viikoksi. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut hoitokeinoja, joilla hikoilusta voi päästä jopa pysyvästi.

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliini-injektioilla, tuttavallisemmin Botoxilla, jotka vähentävät hien eritystä paikallisesti. Muita keinoja ovat mikroaaltoavusteinen MiraDry-hoito, iontoforeesihoito sekä oksibutyniinitabletit. MiraDry-hoito sopii ainoastaan kainaloiden hikoilun hoitoon.

Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä Carl Kyrklundilta, mitä hikoilun hoitamisesta pitää tietää, ja mitä hyötyjä ja haittoja hoidoista on.

Miksi jotkut hikoilevat enemmän kuin toiset?

”Hikoilu on tärkeä osa lämmönsäätelyämme. Kuitenkin 2–3 prosentilla väestöstä esiintyy haittaavaa liikahikoilua. Hikoilua voi esiintyä erityisesti käsissä, jaloissa tai kainaloissa. Syy on tuolloin usein geneettinen. On myös ajateltu, että liikahikoilu voisi johtua tahdosta riippumattoman hermojärjestelmän osan liikatoiminnasta. 

Hikoilu voi myös alkaa yhtäkkiä. Silloin syy saattaa liittyä esimerkiksi vaihdevuosiin tai johonkin sairauteen, kuten kilpirauhasen liikatoimintaan tai diabetekseen.”

Milloin on kyse liikahikoilusta?

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää, vaikuttaa sosiaaliseen elämään tai painaa mieltä. Liikahikoilusta kärsivät kertovat joutuvansa vaihtamaan paitaa kesken päivän, vaatteidensa liimaantuvan hikoilun vuoksi tuolin selkänojaan tai että hikeä valuu käsistä tai otsalta, vaikka he eivät rasita itseään millään tavalla. Jos hikoilu lisääntyy nopeasti ilman näkyvää syytä, siitä kannattaa mainita lääkärille.”

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää.”

Miten runsasta hikoilua voi estää?

”Hikoilusta kärsivät ovat usein jo kokeilleet apteekin tehokkaita antiperspirantteja ennen lääkärille hakeutumista. Lääkäri voi kuitenkin vielä määrätä reseptillä apteekin sekoittamaa vahvaa alumiinikloridivalmistetta, jota voi levittää esimerkiksi käsiin. 

Jos hikoilu liittyy etenkin käsiin tai jalkoihin, useimmiten kokeillaan iontoforeesihoitoa. Siinä kädet tai jalat upotetaan veteen, jonka läpi johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Hoito yleensä aloitetaan hoitajan ohjauksessa lääkäriasemalla ja se kestää noin vartin. Hoito tehoaa noin yhdeksällä kymmenestä niistä, joilla on käsien tai jalkojen liikahikoilua.  

Jos liikahikoilu on yleistynyttä, voidaan myös harkita tablettihoitoa. Yleisimmin määrätään oksibutyniini-niminen lääke, joka kuitenkin voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia kuten suun kuivumista, päänsärkyä ja huimausta.

Kainaloiden liikahikoilun yleisin hoitokeino on Botox-pistokset. Näitä antaa yleensä ihotautilääkäri.”

Kuinka hyvin botuliinipistokset toimivat?

Botuliinihoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta. Liikahikoilun paikallishoito botuliinivalmisteella on sairaudenhoitoa, joten Botox-lääkkeestä ja lääkärin vastaanotosta saa Kela-korvauksen. Lääkkeestä korvataan 40 prosenttia.

Ryppyjen hoidossa botuliini pistetään lihakseen, liikahikoilun hoidossa pistos tehdään ihon pintakerrokseen. Botuliini estää hermopäätteitä aktivoimasta hikirauhasia.

Botuliinihoidon teho on ollut noin 90 prosenttia kolme kuukautta hoidon jälkeen. Hoitotulos kestää 3–9 kuukautta.

”Botox-hoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta.”

Millaisia haittoja botuliinihoitoihin saattaa liittyä?

”Pääasiallinen haitta liittyy pistosten epämukavuuteen. Lisäksi hoito tulee uusia 3–9 kuukauden välein.”

Mistä on kyse MiraDry-hoidossa, jonka tulosten luvataan olevan pysyviä?

”MiraDry-hoidossa pyritään vaurioittamaan kainalon hikirauhasia niin, että hikoilu loppuu pysyvästi. Hoidossa kainalon ihon päälle laitetaan anturi, joka lämmittää ihon syviä kerroksia mikroaalloilla samalla kun ihon pintaa viilennetään.  

Hoidosta on tehty lumekontrolloitu tutkimus, jossa 90 prosentilla hikoilu oli yli puolet vähäisempää vielä vuoden kuluttua hoidosta. Myös muissa tutkimuksissa tulos on ollut samansuuntainen eli valtaosa hoidetuista saa avun hikoiluun. Hoidon pysyvyys perustuu siihen, että hikirauhasia ei muodostu lisää iän myötä, joten niiden tuhoaminen vähentää hikoilua pysyvästi.”

”Kainalon hikirauhasia pyritään vaurioittamaan niin, että hikoilu loppuu pysyvästi.”

Liittyykö hoitokeinoon haittapuolia tai riskejä?

”Hoitoon liittyvät haitat ovat lähinnä ohimeneviä ja paikallisia. Tutkimuksissa 90 prosentilla esiintyi kainaloiden turvotusta, 87 prosentilla punoitusta ja 84 prosentilla epämukavuutta. Nämä haitat menivät ohi noin viikossa.

Pidempiaikaisina haittoina mainittiin kainaloiden ihon poikkeavat tuntemukset, joita oli 65 prosentilla. Ne kestivät muutamasta päivästä pisimmillään neljään kuukauteen. Kainaloiden ihon epätasaisuutta oli 71 prosentilla, ja se kesti keskimäärin kuusi viikkoa. Noin joka neljännellä esiintyi myös kainalokarvojen häviämistä.