Hyviin asioihin keskittyminen on kelpo neuvo osalle ihmisistä, mutta pakkopositiivisuus ei suinkaan toimi kaikilla.

Onko sinunkin lähipiirissäsi ihminen, jolla on asiat ihan mukavasti, mutta puheiden perusteella kaikki menee päin prinkkalaa? Vai oletko kenties itse sellainen?

Joskus on vaikea nähdä metsää puilta. Vaikka perusasiat ja vähän päälle olisivat kunnossa, on vaikeaa olla onnellinen, koska elämän puutteet ja epäkohdat (karsea pomo, telkkaria tuijottava puoliso, halkeama kylpyhuoneen kaakelissa) pyörivät jatkuvasti mielessä. Elämässä ei voi mennä hyvin, koska aina voisi mennä vielä paremmin. Seuraa valittamista, surkuttelua ja pahassa olossa vellomista.

Onnellisuusprofessorinakin tunnetun Markku Ojasen mielestä tunne on perin inhimillinen. Puutteisiin vain tulee kiinnitettyä helposti huomiota, vaikka on lukenut kuinka monta kirjaa ja tutkimusta onnellisuudesta ja kuullut neuvon, että kannattaa keskittyä hyvään, siihen, mitä itsellä jo on.

– Huomion kiinnittämisen vahvuuksiin tunnistaa järkeväksi ohjeeksi, mutta ei se ole käytännössä niin helppoa, Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Ojanen toteaa.

Tutkimuksissa vahvuuksien ja hyvien asioiden huomioiminen ja niiden vahvistaminen on lisännyt hyvinvointia jo lyhyessä ajassa – ainakin hetkellisesti.

– Hyvä lähtökohta on, että tunnistaa vatvovansa liikaa ongelmiaan.

– Kokonaisvaltainen puutteiden ajattelu on kurjaa, eikä siihen pitäisi sortua. Siinä tilanteessa ehkä löytyy jotain, mihin kannattaa keskittyä ja mistä pääsee eteenpäin. Kaikilla on vahvuuksia ja niiden vahvistamisesta on hyötyäkin.

”Kaikilla on vahvuuksia.”

Hyväksy myös kielteinen ja toimi

Ojanen kannattaa kuitenkin realistista suhtautumista. Kiitollisuuspäiväkirjoja ja positiivista psykologiaa tarjotaan ratkaisuksi milloin mihinkin, mutta jos ne eivät tunnu omalta jutulta, ei niihin ole pakko ryhtyä.

– Positiivisen puolen hehkuttamisessa on menty liiallisuuksiin. Kun elämässä kerta kaikkiaan on myös kielteisiä asioita, Ojanen sanoo.

Positiivisuudessa ei tarvitse ainakaan tavoitella äärimmäisyyksiä. Jo asioiden asettaminen mittakaavaan ja heikkouksien hyväksyminen tai ajatteleminen kehityskohteina on positiivista ajattelua.

Vatvomisen lopettamiseen on myös selkeä ratkaisu: toiminta.

– Vellominen on pahinta. Iso askel eteenpäin on, jos päättää tehdä asialle jotain. Päättää yrittää terästäytyä, vaikka ajattelee olevansa ujo ja ettei pysty pitämään puoliaan. Huomaa puutteensa ja tiedostaa, että muilla on muita puutteita.

Omia epäkohtia miettiessä kannattaakin nimenomaan pohtia, haluaako vahvistaa sitä, mikä itsessä on jo vahvaa, vai olisiko järkevämpää kehittää niitä heikompia puolia. Jos kaikki lähtee aina positiivisen kautta, riskinä voi jopa olla, että se tapahtuu puutteiden kustannuksella.

– Ohje positiivisuudesta on periaatteessa hyvä, vaikka aina täytyy muistaa, että jos on semmoisia puutteita, joista on harmia itselle ja muille, miksei niitä yrittäisi korjata.

”Jos on semmoisia puutteita, joista on harmia itselle ja muille, miksei niitä yrittäisi korjata.”

 

Tsemppi puree jo valmiiksi positiiviseen

Ongelmien märehtiminen voi liittyä esimerkiksi masennukseen ja voimakkaaseen alakuloon, mutta Ojasen mukaan myös persoonallisuus ratkaisee: toisille optimismi vain on helpompaa kuin toisille. Persoonallisuuden ominaisuudet ovat suhteellisen pysyviä mutta eivät kuitenkaan täysin muuttumattomia.

Jonkinlainen kehitys on mahdollista. Esimerkiksi ystävät ja tuttavat voivat auttaa vatvojaakin kääntämään ajatteluaan toiseen suuntaan.

– Positiivista palautetta ei ole kauhean helppoa saada, mutta jospa olisimme toinen toisillemme niin fiksuja, että kun joudumme kuuntelemaan vatvomista, osaisimme sanoa tahdikkaasti, että älä nyt viitsi, suotta moitit itseäsi.

Joskus pelkkä keskustelu toisenlaisella ajatusmaailmalla varustetun ystävän kanssa voi herättää huomaamaan, että on muitakin tapoja ajatella.

Toisaalta Ojanen kertoo, että tsemppipuhe ei välttämättä tehoa alakuloisuuteen taipuvaiseen vatvojaan.

– Tutkimuksen mukaan sellaiselle ihmiselle sen hokeminen, että olet hyvä tyyppi ja mitä sinä nyt turhia, tuottaa pikemminkin kielteisen kuin myönteisen vaikutuksen. He kokevat, ettei heitä ole ymmärretty.

– Jos ihminen on muutenkin positiivisella puolella, positiivisuuskehotukset auttavat, vaikka niitä ei välttämättä edes tarvitsisi.

Tsemppipuhe ei välttämättä tehoa alakuloisuuteen taipuvaiseen.

Vaihtoehtoinen neuvo: mene itseesi

Valittamisessa on myös se ikävä puoli, että omiin puheisiinsa alkaa pikkuhiljaa uskoa ja negatiiviset ajatukset vahvistuvat. Lisäksi olemme taitavia valikoimaan sopivaa todistusaineistoa uskomuksillemme.

– Päivän lehdistä löytyy hirmuinen määrä ammuksia valittajille, Ojanen sanailee.

Perusnegatiiviset ihmiset ovat tietenkin vielä oma lukunsa. Ojasen mukaan heille voivottelu on eräänlainen elämäntapa. Heillä ei ole surkeaa niinkään itsensä vuoksi, vaan koska maailma on niin kamala paikka.

– Sellainen ihminen on yleensä tottunut, eikä se hänelle niin kamalaa ole. Paljon on kyse myös puhetyylistä. Hän saattaa pikkuisen nauttiakin reaktiosta, jonka saa muissa ihmisissä aikaan.

Meillä muilla vellominen on kuitenkin usein vain hetkellistä ja menee ajan kuluessa ohi. Professorin mukaan suomalaiset ovat pohjimmiltaan onnellista kansaa: kyselytutkimuksissa noin 80 prosenttia kertoo olevansa melko onnellisia.

– On hyvä muistaa, että enemmän meillä on taipumusta yliarvioida omia taitojamme. Valtaosa ajattelee itsestään hieman liikaa.

– Tekisi mieli antaa semmoinen ohje, että mene vähän paremmin itseesi, että huomaat puutteitasi. Tämä neuvo olisi tarpeellinen isommalle joukolle.

Kokosimme kahdeksan tapaa treenata tehokkaasti seinän avulla.

Kehonpainotreeni on sekä trendikästä että tehokasta. Joskus lattialla kieriminen voi kuitenkin kyllästyttää tai mielikuvitus lyödä tyhjää. Treeniliikkeitä olisi kuitenkin hyvä silloin tällöin vaihtaa, harjoitteli sitten kuntosalilaitteilla tai oman kehon painolla. 

Vaihtelua ja tarpeen mukaan joko lisätehoa tai helpotusta treeniin voi tuoda seinä. Eikä nyt puhuta mistään erityisestä kiipeily- tai treeniseinästä, vaan ihan mistä tahansa tavallisesta seinästä kotona tai muussa kuntoilupaikassa. 

Kokosimme kahdeksan tapaa hyödyntää seinää kehonpainoharjoittelussa.

  1. Istahda ilmaan. Selkä seinää vasten tyhjän päällä istuminen on seinän avulla tehtävän kehonpainotreenin klassikko, jolla saa takuuvarmasti reisilihakset polttelemaan. Tarkista tekniikka HIIT-treenin ohjeista ja kokeile, kuinka kauan jaksat istua. 
  2. Lankuta seinää vasten. Aina hyödyllinen lankutus saa uutta haastetta, kun jalat nostetaan seinälle. Kylkiä vahvistava sivulankku sopii erityisen hyvin jalat seinällä tehtäväksi. 
    Lisää vaihtelua ja haastetta seinällä tehtävään lankkuun saa irrottamalla toisen jalan seinästä.
  3. Vuorikiipeile. Tehokas vuorikiipeilijä-liike vie nopeasti mehut kovemmastakin treenaajasta, varsinkin, jos jalat nostaa seinälle. Katso videolta, miten liike tehdään seinää vasten.
  4. Mene kulmaksi. Käsilläseisonta lantio 90 asteen kulmassa ei vaadi yhtä paljon taitoja kuin varsinainen käsilläseisonta, mutta kova treeni on silti taattu. Liike tehdään asettamalla jalkapohjat seinää vasten ja kädet sopivan kauas seinästä niin, että lantio on 90 asteen kulmassa. Jalat, kädet ja selkä on tarkoitus pitää mahdollisimman suorina. 
  5. Lisää tehoja kulmaan. Edellä esitellyssä kulma-asennossa voi myös kyykätä jaloilla tai punnertaa käsillä – jälkimmäinen on jo hyvin vaativaa treeniä lihaksille ja kehonhallinnalle. 
    Kulmakäsilläseisonnassa kyykkääminen treenaa myös käsiä.
  6. Kyykkää yhdellä jalalla. Yhden jalan kyykky helpottuu jalkalihasten kannalta inhimilliselle tasolle mutta tarjoaa sopivasti tasapainohaastetta, kun toisen jalan jalkapohjan nostaa seinälle. Rauhallisuus on valttia tässä harjoituksessa.
    Yhden jalan kyykyt harjoittavat sekä voimaa että tasapainoa.
  7. Punnerra helpommin. Punnerrus on erittäin hyvä ja kokonaisvaltainen liike, mutta oikealla tekniikalla ja jalat suorina tehtynä se on monelle liian raskas. Kevyemmän version liikkeestä saa, kun punnertaakin seisaallaan kädet seinää vasten. Mitä pienemmässä kulmassa vartalo on lattiaan nähden, sen raskaampi punnerrus on.
  8. Kävele seinää vasten. Käsilläseisonta selkä seinää vasten on perinteinen tapa harjoitella käsilläseisontaa. Paremmin käsilläseisontaa ja lihaskuntoa kuitenkin saa harjoitettua, kun seisoo käsillään vatsa eikä selkä seinää vasten. Aloita lankkuasennosta jalkapohjat seinällä ja kävele askel kerrallaan käsiä kohti seinää ja jalkoja ylöspäin seinää pitkin niin, että lopulta olet melkein käsilläseisonnassa. Kävele sitten takaisin alas lankkuasentoon. Vatsa on syytä pitää tiukkana koko liikkeen ajan. 
     

    #wallworkout 두 번째 with @ballet_jy 벽이 있는 곳이면 어디서든 가능한 전신운동👍🏼 친구와 연인과 함께 해보세요💕 꿀잼에 건강은 덤으로👏🏼💪🏼

    Henkilön 도곡동치과 양재역치과 양재치과 치과의사 닥터홍 치아교정 (@dr.hong_) jakama julkaisu

    Selän pitäminen suorana on jalat seinällä treenatessa tärkeää.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)