Löytyisikö onnellisuus täältä? Kuva: Shutterstock
Löytyisikö onnellisuus täältä? Kuva: Shutterstock

Onnellisuus on meissä kaikissa tehdasasetuksina, uskoo masennuksesta kärsinyt insinööri.

”Olen ensimmäisestä työpäivästäni lähtien saanut nauttia menestyksestä, vauraudesta ja tunnustuksesta. Olin kuitenkin kaiken aikaa onneton.”

Näin kertoo tuoreessa Onnellisuuden yhtälö (Solve for Happy: Engineering Your Path to Joy) -teoksessa Mo Gawdat, Google X:n liiketoimintajohtaja. Näyttävästä urasta huolimatta hän kärsi vuosia masennuksesta ja huomasi käytöksensä muuttuneen kotona tökeröksi.

– Mitä enemmän tienasin, sitä onnettomammaksi tulin. Ratkaisin asian tekemällä vain enemmän töitä ja ostamalla entistä enemmän leluja siinä harhaisessa uskossa, että ennemmin tai myöhemmin puurtamiseni palkitsisi minut sateenkaaren päässä odottavalla kulta-aarteella – eli onnellisuudella.
Minusta oli tullut nautintojen oravanpyörässä juokseva hamsteri, Gawdat kirjoittaa.

Lopulta tinkimätön tahti ja tyhjyyden tunne johtivat äärimmäiseen pisteeseen. Silloin Gawdat päätti alkaa käyttää insinööritaitojaan tilanteen ratkaisuun. Hän purki onnellisuuden ongelmaa insinöörimäisen analyyttisesti seitsemän vuotta. Myös oman pojan kuolema 2014 vaikutti prosessiin. Lopputuloksena hän uskoo löytäneensä ratkaisun onnellisuuden tavoittamiseen. 

Mo Gawdat uskoo, että onnellisuus kuuluu jokaisen ihmisin ”tehdasasetuksiin”. Onni on todellisuudessa lähtöpiste, vaikka moni ajattelee, että se on jotain, jonka voi saavuttaa. Moni asia kuitenkin sotkee asetuksia, kuten odotuksemme.

Gawdat aloitti onnellisuustyönsä listaamalla ylös kaikki ne hetket, jolloin hän tunsi itsensä onnelliseksi – kahvin tuoksusta lapsen hymyyn. Sen jälkeen hän päätyi ratkaisuunsa, jota kutsuu onnellisuuden yhtälöksi:  

”Onnellisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin oman elämän tapahtumat miinus odotukset siitä, mitä elämän pitäisi olla.”

– Tämä tarkoittaa, että elämän tapahtumat, jotka ovat yhtä hyviä tai parempia kuin odotukset, tuntuvat onnellisilta – tai eivät ainakaan onnettomilta, Google-johtaja toteaa.

Gawdatin mukaan onnellisuuden yhtälö on tasapainossa silloin, kun todellisuus vastaa odotuksiamme. Paisuttelemme odotuksiamme, eikä elämämme siksi vastaa niitä koskaan, hän sanoo. Esimerkiksi rakkauden ilon löytää helpommin ilman odotuksia – ja vaatimuksia rakkaalta.

Onnellisuuden yhtälönsä taustalle Gawdat kehitteli insinöörimäiseen tapaan koodin, jossa pitää muistaa kolme numeroa: 6 – 7 – 5.

6 harhaa

”On olemassa kuusi suurta harhaa, jotka pitävät ihmisen hämmennyksen tilassa. Mikään ei oikein toimi, jos maailmaa yrittää ymmärtää näiden harhojen avulla. Kärsimys vain syvenee ja pitkittyy.”

  1. ajatukset
  2. minuus
  3. tieto
  4. aika
  5. hallinta
  6. pelko

7 sokeaa pistettä

”On seitsemän sokeaa pistettä, jotka hämärtävät arviointikykyä, ja vääristynyt kuva todellisuudesta tekee onnettomaksi.”

  1. suodattimet
  2. olettamukset
  3. ennustukset
  4. muistot
  5. leimat
  6. tunteet
  7. liioittelu

5 totuutta

”Jos haluat onnellisuutesi kestävän, pitää sinun lisäksi pitää kiinni viidestä perimmäisestä totuudesta.”

  1. nyt
  2. muutos
  3. rakkaus
  4. kuolema
  5. suunnitelma

– Ilman ajatuksia palaamme oletusarvoiseen, lapsenomaiseen mielentilaamme: onnellisuuteen, sanoo Google-pomo.
– Ilman ajatuksia palaamme oletusarvoiseen, lapsenomaiseen mielentilaamme: onnellisuuteen, sanoo Google-pomo.

Hänen mielestään yleensä ainoa asia, joka on mennyt pieleen elämässämme, on omat ajatuksemme. Ne eivät kuvaa todellista tapahtumaa kovin tarkasti ja tekevät siksi olon onnettomaksi.

– Kun katsomme maailmaa sellaisena kuin se on, saamme onnellisuuden yhtälöön oikean vastauksen. Ja mitä useammin teemme niin, sitä useammin saamme huomata, että elämämme tapahtumat – oikein nähtyinä – vastaavat lähes aina realistisia odotuksiamme.

”Kaikkeen on olemassa yksi ratkaisu: hylkää kaikki harhat ja tähtää aina totuuteen, niin löydät rauhasi ja ilosi.”

Gawdat sanoo, että kun tuhoamme kuusi harhaa, paikkaamme seitsemän sokeaa pistettä ja lakkamme pakenemasta, pääsemme nauttimaan onnellisuudesta valtaosan ajastamme.

– Kaikkeen on olemassa yksi ratkaisu: hylkää kaikki harhat ja tähtää aina totuuteen, niin löydät rauhasi ja ilosi.

Lähde: Onnellisuuden yhtälö, Mo Gawdat (2017, Viisas elämä)

Uuden tutkimuksen mukaan persoonallisuus voi heijastua kävelytyyliin.

Nopeatahtista askellusta, laahustusta vai tallustelua – se, millä tavoin kukakin kävelee, voi kertoa yllättävän paljon ihmisen persoonallisuudesta ja hyvinvoinnista.

SOTT-sivusto kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan kävelytyylin perusteella on mahdollista päätellä, onko ihminen esimerkiksi avoin vai sulkeutunut tai kärsiikö tämä mielenterveyden ongelmista. Toisin sanoen omat fiilikset heijastuvat kävelytyyliin. Laajassa tutkimuksessa verrattiin yli 15 000 eri-ikäisen ihmisen kävelytapaa heidän tekemiin persoonallisuustesteihin.

Lue myös: Vankilatesti paljastaa neljä persoonallisuustyyppiä – mihin kuulut?

Satutaanko sinua haukkumaan aina pikakävelijäksi? Ei se mitään, koska tutkimuksessa todetaan, että nopeasti kävelevät ovat muita todennäköisemmin ekstrovertteja, tunnollisia ja avoimia uusille mahdollisuuksille. Vaikka vanhuuden myötä askellus yleensä hidastuu, tutkimuksessa selvisi, että hyvin ekstroverttien ihmisten kävelynopeus ei hidastunut yhtä paljon kuin muiden.

Hitaasti jo nuorena kävelevät puolestaan osoittautuivat olemaan yleensä neuroottisia tavalla tai toisella. Heidän mielenterveytensä oli muutenkin heikompi kuin muiden ja riskit esimerkiksi dementiaan olivat korkeampia kuin nopeasti kävelevillä.

Ei kuitenkaan hätiä, vaikka nyt alkaisi mietityttää, käveleekö erityisen hitaasti tai oudosti muihin verrattuna. Kävelytyylinsä voi myös valita, ja sen avulla voi vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa ja fiiliksiinsä, eikä vain toisin päin. Jos vaikkapa aamulla väsyttää ja harmaa ilma tuntuu masentavalta, kannattaa päättää kävellä reippaasti ja iloisesti työpaikalle – silloin olokin muuttuu iloisemmaksi!

Asiantuntija kertoo, miksi kahvakuulan pitääkin tuntua sormiin vähän liian painavalta.

Kovin kahvakuulahuuma tuli ja meni, mutta metallimötikällä saa edelleen tehtyä kätevän ja tehokkaan treenin – kunhan pitää huolen, että kuulailee oikean kokoisella kuulalla. 

– Vaikka usein ajatellaan, että kuula ei saisi painaa, niin kyllä sen pitää painaa, kahvakuulamiehenäkin tunnettu liikuntakeskusyrittäjä Tuomo Kilpeläinen toteaa. 

Hän on työskennellyt kahvakuulailun parissa kymmenen vuotta ja  kertoo törmänneensä vain kerran tilanteeseen, jossa ajatteli, että nyt taitaa aloittelija olla aikessa ostaa vähän liian suuren kahvakuulan.

Se kuula oli 40 kilogramman painoinen. Sitten kahvakuulan ostaja kertoi kyykkäävänsä 300 kilolla, joten Kilpeläinen totesi, että 40 kilon kuula oli siihen nähden ihan sopiva. 

Muutamalla kilolla ei tee mitään

Useimmille aloittelijoille ja pidempäänkin kuulailleille onneksi riittää huomattavasti 40-kiloista kevyempi treeniväline. Ihan kaupan keveimpään kuulaan ei silti kannata tarttua.

– Kahdeksan kilon kuula voi tuntua sormiin paljolta, mutta kun ajattelee, että kuulaa heilauttaa koko lantiolla, niin se onkin aika pieni paino, Kilpeläinen sanoo. 

Hänen mukaansa kuuden kilon kahvakuula on pienin käyttökelpoinen. Se sopii esimerkiksi viisikymppiselle naiselle, joka ei ole koskaan harrastanut liikuntaa. Joissain kaupoissa myydään myös neljän tai kahden ja puolen kilon kuulia, mutta ne eivät Kilpeläisen mukaan sovi kahvakuulaliikkeisiin. 

– Pienellä kuulalla liikkeet tehdään yleensä hartioita nostamalla, Kilpeläinen kertoo.

”Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan.”

Silloin tekniikka on väärä ja  kahvakuulaharjoittelulle tunnusomainen kokovartalotreeni jää saamatta. 

– Neuvon yleensä, että kädet ihan rentona, ei nosteta käsin vaan koko keholla.

Koko keho töihin

– Kehossa on 660 lihasta, ja kahvakuulalla harjoitellessa suurin osa niistä on koko ajan käytössä, Tuomo Kilpeläinen sanoo.

Kahvakuulailun tehokkuus perustuu siihen, että monet kahvakuulaliikkeet ovat heilautuksia, joissa keskipakoisvoima työntää kuulaa kauemmas ihmisestä. Jotta kuula pysyy näpeissä ja kuulailija pystyssä, tarvitaan voimankäyttöä koko kehosta, erityisesti keskivartalosta. 

Kuulalla harjoitteleminen kehittää lihasvoiman lisäksi myös kestävyyttä.

– Kahvakuulaillessa pystyy ikään kuin juoksemaan paikallaan. Voi käydä matalatehoisella lenkillä tai tehdä niin, että hiki lentää keneltä tahansa, Kilpeläinen sanoo. 

Innostuitko? Kokeile kahvakuulalla kuuden liikkeen tehotreeniä, videolla esitettyä 20 minuutin harjoitusta tai Tuomo Kilpeläisen suunnittelemaa perustreeniä.