Moni ylipainoinen saa jatkuvasti kuulla kiloistaan niin tuntemattomilta kuin läheisiltäkin. Kuva: Shutterstock
Moni ylipainoinen saa jatkuvasti kuulla kiloistaan niin tuntemattomilta kuin läheisiltäkin. Kuva: Shutterstock

Lihavuuden kyttäämiseltä ja ikäviltä kommenteilta ei aina ole turvassa edes perhepiirissä.

Tietokirjailija Petteri Järvinen mokasi eilen pahasti julkaisemalla Facebook-sivullaan selfien kookkaan tuntemattoman naisen vieressä saatesanoilla: ”Tästä tulee pitkä lento”. Internet tuomitsi Järvisen välittömästi fatshamingista, eli vapaasti käännettynä lihavien häpäisemisestä. 

Vaikka fatshamingille ei ole kunnollista suomenkielistä käännöstä, ilmiö on varsin tuttu myös Suomessa. Sen osoittavat esimerkiksi Me Naisten kehokuvakyselyyn tulleet lukuisat vastaukset. Kun kysyimme, millaisia kommentteja naiset ovat saaneet vartalostaan ja ulkonäöstään, ylipaino toistui vastauksissa kerta toisensa jälkeen. 

”Kun on tuota ylipainoa noin paljon... Sä olit niin hoikka ja hyvännäköinen.” Lilli

”Nuorempana minua haukuttiin usein lihavaksi, ja sitä myös julkisesti naurettiin.” Mardu

”Oletko raskaana? Tosi kiva!” Sarza

”Usein jos syön esimerkiksi salaattia seurassa, saan kuulla, kuinka minun tulisi liikkua, jotta painoni putoaisi. Ei kuulemma riitä, että syö terveellisesti, koska täytyy kuluttaa enemmän kuin syö. Se tuntuu loukkaavalta, koska en ole laihdutuskuurilla – enkä ole ikinä ollutkaan.” Linda

”Nykyisin vähän jokainen luulee saavansa arvostella toisten ulkonäköä. Varsinkin lihominen näyttää olevan suorastaan järkytys joillekin – syökää itse kortisonia, niin katsotaan sitten. Enkä sitä paitsi ole edes lihava, mutta silti tulee kommenttia, pitäisi olla tietyn muotoinen ruipelo.” Keskivartalolihavuus muodiksi

Vieruspaikka jää täyttämättä

Fatshaming ei ole vain tahallaan tai tahattomasti lausuttuja ikäviä kommentteja, vaan myös käytöstä ja asennetta. Tuskin Petteri Järvinenkään kommentoi vieruskaverinsa ylipainoa suoraan vieruskaverille itselleen. Sen sijaan hän lähetti ajatuksensa koko netin nähtäväksi.

Nimimerkki Fat & writing kirjoittaa Future Travel -sivustolla, millaista on olla ylipainoinen lentomatkustaja. Hän kuvailee suunnatonta ahdistusta ennen lentoa. Vaikkei kukaan kommentoisi painoa lentokoneessa tai postaisi siitä kuvia nettiin, matkaan voi tulla monenlaisia ikäviä ja kalliita mutkia, kuten vaatimus maksaa päivän hinta toisestakin istumapaikasta.

Lue myös: Kokosyrjintä tekee ylipainoisten elämästä vaikeampaa: 7 asiaa, joita hoikat eivät joudu miettimään

Kolmekymppinen suomalaisnainen kertoo, että ylipainoinen on asiakaspalvelijoille ilmaa, mutta kerää muiden tuijotukset:

”Vaatekaupassa sanottiin jo ovella, että meiltä ei löydy sinun kokojasi. Bussissa ja junassa vieruspaikkani jäi usein ennen täyttämättä, kun kukaan ei halunnut viereeni. Kerran lentokoneessa stuertti toi vyön jatkopalan ilman, että kysyin sitä – ja ihan turhaan, sillä vyö menee kiinni lanteiltani helposti. Ulkomailla olen tottunut naureskeluun ja osoitteluun, vaikkei se hyvältä tietenkään tunnu. Jos jo ravintolan henkilökunta alkaa osoitella ja nauraa, jätän menemättä paikkaan.”

Isä haukkui lihavaksi

Tuntemattomilta tulevat hämmästelyt ja kommentit loukkaavat, mutta erityisen kipeältä fatshaming voi tuntua, jos sitä joutuu kokemaan lähipiirissään. Jatkuva ulkonäön ja painon lyttääminen, joka alkaa pahimmillaan jo lapsuudessa, voi vaikuttaa merkittävästi itsetuntoon. 

Moni Me Naisten kyselyyn vastannut kertoi kuulleensa painostaan jo lapsuudenperheessään.

”Isäni haukkui jatkuvasti lihavaksi ja ylipainoiseksi ja vertasi hoikempaan siskoon.” Chibi

”Teini-iässä isoveli haukkui isoperseiseksi ja valmentaja joskus pyöreäksi.” Minä riitän sellaisena kuin olen

”Pahin oli, kun nuorena äitini teki minulle jotakin rantavaatetta ja sanoi: ’kyllä tää ton kaljatankin peittää’. En ollut silloin edes ylipainoinen, ehkä kävin liikaa juhlimassa nuorena. Tapahtuneesta on aikaa, mutta en ole unohtanut moista ilkeyttä.” Ellinoora

”Isäni oli ihan kamala fatsheimaaja. Vauvakuviani kommentoitiin aina painollani vitsaillen. Isäni suosikkitermi minulle oli Michelin-mies. Sain kuulla olleeni valtava. Lisäksi isäni puhui kaikista naisista aina painon kautta. Ylipainoista tätiäni hän kutsui termillä ’nainen ilman kaulaa’. Vastaantulevienkin naisten painoa piti usein kommentoida.” Tiina

”Onkos tullut vähän lisää?”

Lapsuudessa alkanut fatsheimaus ei useinkaan lopu pois kotoa muuttamiseen. Painon tiedusteleminen voi olla vakikysymys, kun kuulumisia soitellaan, tai ainakin painosta saa kuulla mummolassa ja sukujuhlissa.

”Äidiltä ja sukulaisilta olen kuullut, että olen lihava ja pitäisi laihduttaa.” Lissu

”Mummi kun eli, niin hän aina huomasi lihomiset ja laihtumiset.” Katina

”Joka kerta, kun näimme aikuistuttuani, isä syynäsi painoni: ’Onkos tullut vähän lisää?’ Raskaana ollessani isäni kysyi joka puhelussa, paljonko on tullut lisää painoa. Vastasin aina, että ihan sopivasti, koska hän vertaili aina eri naisten raskauskiloja ja piti isoa painonnousua pahana. Olen siis koko elämäni ollut normaalipainoinen lukuun ottamatta muutamia parin vuoden pätkiä, jolloin saattoi painoindeksin mukaan olla pari kiloa liikaa. Joudun olemaan tosi skarppina koko ajan, että en anna painopaineiden ja isäni puheiden vaikuttaa elämääni.” Tiina

”Vanhemmat kommentoi ja kritisoi vatsaa ja ylipainoa, käyvät itse vaa’alla päivittäin ja ovat lievemmin ylipainoisia itse.” Kivi

Onneksi moni kyselyyn vastannut kertoo saaneensa muilta läheisiltä kehuja ja hyväksyntää, jotka paikkaavat lapsuudenperheen asenteista aiheutuneita kolhuja itsetunnossa. 

Lento Pro

Fatshaming on arkea monessa perheessä: ”Isäni haukkui jatkuvasti lihavaksi”

Niiltä ei ole turvassa _varsinkaan_ perhepiirissä. Ongelmahan tässä on se, että jos lapsena sisäistää jonkun asian osaksi identiteettään, siitä on todella vaikea päästä eroon. Itse kuvittelin koko lapsuuteni olevani lihava (kiitos "koulutoverieni" virtsapäisyyden ja isäni hyväätarkoittavan mutta pahaatekevän ja sosiaalisesti kädettömän kommentoinnin). Tänä vuonna, jona täytin 38, sain kuulla, etten äitini ja veljeni mielestä ole lapsena ja nuorena edes ollut ylipainoinen. Nyt painoa kyllä olisi...
Lue kommentti
jep, jep!

Fatshaming on arkea monessa perheessä: ”Isäni haukkui jatkuvasti lihavaksi”

Minä olen normaalipainoinen (168 cm 63kg) ja olen lähes koko aikuisikäni (nyt 54 v.) kuunnellut isäni kommentoivan joka kerran tavatessamme, kuinka olen taas lihonut. En ole ja tiedän olevani normaalipainoinen. Isäni on narsisti ja minä se toinen syntipukki kaikkeen edesmenneen äitini ohella. Siskoni on pulskempi kuin minä, mutta se lellilapsi. Lihavuus on isäni mielestä pahe ja minä huono ihminen. Lihavuus on kuten kauneuskin katsojan silmässä. Jos itse voi hyvin, voi hyvin antaa piut paut...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.