Moni ylipainoinen saa jatkuvasti kuulla kiloistaan niin tuntemattomilta kuin läheisiltäkin. Kuva: Shutterstock
Moni ylipainoinen saa jatkuvasti kuulla kiloistaan niin tuntemattomilta kuin läheisiltäkin. Kuva: Shutterstock

Lihavuuden kyttäämiseltä ja ikäviltä kommenteilta ei aina ole turvassa edes perhepiirissä.

Tietokirjailija Petteri Järvinen mokasi eilen pahasti julkaisemalla Facebook-sivullaan selfien kookkaan tuntemattoman naisen vieressä saatesanoilla: ”Tästä tulee pitkä lento”. Internet tuomitsi Järvisen välittömästi fatshamingista, eli vapaasti käännettynä lihavien häpäisemisestä. 

Vaikka fatshamingille ei ole kunnollista suomenkielistä käännöstä, ilmiö on varsin tuttu myös Suomessa. Sen osoittavat esimerkiksi Me Naisten kehokuvakyselyyn tulleet lukuisat vastaukset. Kun kysyimme, millaisia kommentteja naiset ovat saaneet vartalostaan ja ulkonäöstään, ylipaino toistui vastauksissa kerta toisensa jälkeen. 

”Kun on tuota ylipainoa noin paljon... Sä olit niin hoikka ja hyvännäköinen.” Lilli

”Nuorempana minua haukuttiin usein lihavaksi, ja sitä myös julkisesti naurettiin.” Mardu

”Oletko raskaana? Tosi kiva!” Sarza

”Usein jos syön esimerkiksi salaattia seurassa, saan kuulla, kuinka minun tulisi liikkua, jotta painoni putoaisi. Ei kuulemma riitä, että syö terveellisesti, koska täytyy kuluttaa enemmän kuin syö. Se tuntuu loukkaavalta, koska en ole laihdutuskuurilla – enkä ole ikinä ollutkaan.” Linda

”Nykyisin vähän jokainen luulee saavansa arvostella toisten ulkonäköä. Varsinkin lihominen näyttää olevan suorastaan järkytys joillekin – syökää itse kortisonia, niin katsotaan sitten. Enkä sitä paitsi ole edes lihava, mutta silti tulee kommenttia, pitäisi olla tietyn muotoinen ruipelo.” Keskivartalolihavuus muodiksi

Vieruspaikka jää täyttämättä

Fatshaming ei ole vain tahallaan tai tahattomasti lausuttuja ikäviä kommentteja, vaan myös käytöstä ja asennetta. Tuskin Petteri Järvinenkään kommentoi vieruskaverinsa ylipainoa suoraan vieruskaverille itselleen. Sen sijaan hän lähetti ajatuksensa koko netin nähtäväksi.

Nimimerkki Fat & writing kirjoittaa Future Travel -sivustolla, millaista on olla ylipainoinen lentomatkustaja. Hän kuvailee suunnatonta ahdistusta ennen lentoa. Vaikkei kukaan kommentoisi painoa lentokoneessa tai postaisi siitä kuvia nettiin, matkaan voi tulla monenlaisia ikäviä ja kalliita mutkia, kuten vaatimus maksaa päivän hinta toisestakin istumapaikasta.

Lue myös: Kokosyrjintä tekee ylipainoisten elämästä vaikeampaa: 7 asiaa, joita hoikat eivät joudu miettimään

Kolmekymppinen suomalaisnainen kertoo, että ylipainoinen on asiakaspalvelijoille ilmaa, mutta kerää muiden tuijotukset:

”Vaatekaupassa sanottiin jo ovella, että meiltä ei löydy sinun kokojasi. Bussissa ja junassa vieruspaikkani jäi usein ennen täyttämättä, kun kukaan ei halunnut viereeni. Kerran lentokoneessa stuertti toi vyön jatkopalan ilman, että kysyin sitä – ja ihan turhaan, sillä vyö menee kiinni lanteiltani helposti. Ulkomailla olen tottunut naureskeluun ja osoitteluun, vaikkei se hyvältä tietenkään tunnu. Jos jo ravintolan henkilökunta alkaa osoitella ja nauraa, jätän menemättä paikkaan.”

Isä haukkui lihavaksi

Tuntemattomilta tulevat hämmästelyt ja kommentit loukkaavat, mutta erityisen kipeältä fatshaming voi tuntua, jos sitä joutuu kokemaan lähipiirissään. Jatkuva ulkonäön ja painon lyttääminen, joka alkaa pahimmillaan jo lapsuudessa, voi vaikuttaa merkittävästi itsetuntoon. 

Moni Me Naisten kyselyyn vastannut kertoi kuulleensa painostaan jo lapsuudenperheessään.

”Isäni haukkui jatkuvasti lihavaksi ja ylipainoiseksi ja vertasi hoikempaan siskoon.” Chibi

”Teini-iässä isoveli haukkui isoperseiseksi ja valmentaja joskus pyöreäksi.” Minä riitän sellaisena kuin olen

”Pahin oli, kun nuorena äitini teki minulle jotakin rantavaatetta ja sanoi: ’kyllä tää ton kaljatankin peittää’. En ollut silloin edes ylipainoinen, ehkä kävin liikaa juhlimassa nuorena. Tapahtuneesta on aikaa, mutta en ole unohtanut moista ilkeyttä.” Ellinoora

”Isäni oli ihan kamala fatsheimaaja. Vauvakuviani kommentoitiin aina painollani vitsaillen. Isäni suosikkitermi minulle oli Michelin-mies. Sain kuulla olleeni valtava. Lisäksi isäni puhui kaikista naisista aina painon kautta. Ylipainoista tätiäni hän kutsui termillä ’nainen ilman kaulaa’. Vastaantulevienkin naisten painoa piti usein kommentoida.” Tiina

”Onkos tullut vähän lisää?”

Lapsuudessa alkanut fatsheimaus ei useinkaan lopu pois kotoa muuttamiseen. Painon tiedusteleminen voi olla vakikysymys, kun kuulumisia soitellaan, tai ainakin painosta saa kuulla mummolassa ja sukujuhlissa.

”Äidiltä ja sukulaisilta olen kuullut, että olen lihava ja pitäisi laihduttaa.” Lissu

”Mummi kun eli, niin hän aina huomasi lihomiset ja laihtumiset.” Katina

”Joka kerta, kun näimme aikuistuttuani, isä syynäsi painoni: ’Onkos tullut vähän lisää?’ Raskaana ollessani isäni kysyi joka puhelussa, paljonko on tullut lisää painoa. Vastasin aina, että ihan sopivasti, koska hän vertaili aina eri naisten raskauskiloja ja piti isoa painonnousua pahana. Olen siis koko elämäni ollut normaalipainoinen lukuun ottamatta muutamia parin vuoden pätkiä, jolloin saattoi painoindeksin mukaan olla pari kiloa liikaa. Joudun olemaan tosi skarppina koko ajan, että en anna painopaineiden ja isäni puheiden vaikuttaa elämääni.” Tiina

”Vanhemmat kommentoi ja kritisoi vatsaa ja ylipainoa, käyvät itse vaa’alla päivittäin ja ovat lievemmin ylipainoisia itse.” Kivi

Onneksi moni kyselyyn vastannut kertoo saaneensa muilta läheisiltä kehuja ja hyväksyntää, jotka paikkaavat lapsuudenperheen asenteista aiheutuneita kolhuja itsetunnossa. 

Lento Pro

Fatshaming on arkea monessa perheessä: ”Isäni haukkui jatkuvasti lihavaksi”

Niiltä ei ole turvassa _varsinkaan_ perhepiirissä. Ongelmahan tässä on se, että jos lapsena sisäistää jonkun asian osaksi identiteettään, siitä on todella vaikea päästä eroon. Itse kuvittelin koko lapsuuteni olevani lihava (kiitos "koulutoverieni" virtsapäisyyden ja isäni hyväätarkoittavan mutta pahaatekevän ja sosiaalisesti kädettömän kommentoinnin). Tänä vuonna, jona täytin 38, sain kuulla, etten äitini ja veljeni mielestä ole lapsena ja nuorena edes ollut ylipainoinen. Nyt painoa kyllä olisi...
Lue kommentti

Kokosimme kahdeksan tapaa treenata tehokkaasti seinän avulla.

Kehonpainotreeni on sekä trendikästä että tehokasta. Joskus lattialla kieriminen voi kuitenkin kyllästyttää tai mielikuvitus lyödä tyhjää. Treeniliikkeitä olisi kuitenkin hyvä silloin tällöin vaihtaa, harjoitteli sitten kuntosalilaitteilla tai oman kehon painolla. 

Vaihtelua ja tarpeen mukaan joko lisätehoa tai helpotusta treeniin voi tuoda seinä. Eikä nyt puhuta mistään erityisestä kiipeily- tai treeniseinästä, vaan ihan mistä tahansa tavallisesta seinästä kotona tai muussa kuntoilupaikassa. 

Kokosimme kahdeksan tapaa hyödyntää seinää kehonpainoharjoittelussa.

  1. Istahda ilmaan. Selkä seinää vasten tyhjän päällä istuminen on seinän avulla tehtävän kehonpainotreenin klassikko, jolla saa takuuvarmasti reisilihakset polttelemaan. Tarkista tekniikka HIIT-treenin ohjeista ja kokeile, kuinka kauan jaksat istua. 
  2. Lankuta seinää vasten. Aina hyödyllinen lankutus saa uutta haastetta, kun jalat nostetaan seinälle. Kylkiä vahvistava sivulankku sopii erityisen hyvin jalat seinällä tehtäväksi. 
    Lisää vaihtelua ja haastetta seinällä tehtävään lankkuun saa irrottamalla toisen jalan seinästä.
  3. Vuorikiipeile. Tehokas vuorikiipeilijä-liike vie nopeasti mehut kovemmastakin treenaajasta, varsinkin, jos jalat nostaa seinälle. Katso videolta, miten liike tehdään seinää vasten.
  4. Mene kulmaksi. Käsilläseisonta lantio 90 asteen kulmassa ei vaadi yhtä paljon taitoja kuin varsinainen käsilläseisonta, mutta kova treeni on silti taattu. Liike tehdään asettamalla jalkapohjat seinää vasten ja kädet sopivan kauas seinästä niin, että lantio on 90 asteen kulmassa. Jalat, kädet ja selkä on tarkoitus pitää mahdollisimman suorina. 
  5. Lisää tehoja kulmaan. Edellä esitellyssä kulma-asennossa voi myös kyykätä jaloilla tai punnertaa käsillä – jälkimmäinen on jo hyvin vaativaa treeniä lihaksille ja kehonhallinnalle. 
    Kulmakäsilläseisonnassa kyykkääminen treenaa myös käsiä.
  6. Kyykkää yhdellä jalalla. Yhden jalan kyykky helpottuu jalkalihasten kannalta inhimilliselle tasolle mutta tarjoaa sopivasti tasapainohaastetta, kun toisen jalan jalkapohjan nostaa seinälle. Rauhallisuus on valttia tässä harjoituksessa.
    Yhden jalan kyykyt harjoittavat sekä voimaa että tasapainoa.
  7. Punnerra helpommin. Punnerrus on erittäin hyvä ja kokonaisvaltainen liike, mutta oikealla tekniikalla ja jalat suorina tehtynä se on monelle liian raskas. Kevyemmän version liikkeestä saa, kun punnertaakin seisaallaan kädet seinää vasten. Mitä pienemmässä kulmassa vartalo on lattiaan nähden, sen raskaampi punnerrus on.
  8. Kävele seinää vasten. Käsilläseisonta selkä seinää vasten on perinteinen tapa harjoitella käsilläseisontaa. Paremmin käsilläseisontaa ja lihaskuntoa kuitenkin saa harjoitettua, kun seisoo käsillään vatsa eikä selkä seinää vasten. Aloita lankkuasennosta jalkapohjat seinällä ja kävele askel kerrallaan käsiä kohti seinää ja jalkoja ylöspäin seinää pitkin niin, että lopulta olet melkein käsilläseisonnassa. Kävele sitten takaisin alas lankkuasentoon. Vatsa on syytä pitää tiukkana koko liikkeen ajan. 
     

    #wallworkout 두 번째 with @ballet_jy 벽이 있는 곳이면 어디서든 가능한 전신운동👍🏼 친구와 연인과 함께 해보세요💕 꿀잼에 건강은 덤으로👏🏼💪🏼

    Henkilön 도곡동치과 양재역치과 양재치과 치과의사 닥터홍 치아교정 (@dr.hong_) jakama julkaisu

    Selän pitäminen suorana on jalat seinällä treenatessa tärkeää.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)