Yhdet saavat rankasta treenistä energiaa, ja toisia kovatempoinen liikunta vain stressaa. Kuva: Shutterstock
Yhdet saavat rankasta treenistä energiaa, ja toisia kovatempoinen liikunta vain stressaa. Kuva: Shutterstock

Ravitsemusterapeutti ja personal trainer Petteri Lindbladin mukaan liikunta on yksille voimavara ja toisille stressin aihe.

Kaikki maailman tieto terveellisistä elämäntavoista on netissä jokaisen saatavilla, mutta vanhojen rutiinien muuttaminen on silti turkasen vaikeaa. Itsekuria ilmeisesti puuttuu, moni tuumii.

Liikuntatieteiden maisteri, personal trainer ja laillistettu ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladia itsekuripuhe ärsyttää. Hän on työssään huomannut, että sporttisia terveysintoilijoita ja heikossa fyysisessä kunnossa olevia erottavat ihan muut asiat kuin itsekurin määrä.

– Tiedän, miten ihmiset pystyvät painamaan töissä äärirajoilla, vaikka eivät olisi hyvässä kunnossa. Jos joku sanoisi heille, että teillä ei ole itsekuria, sehän olisi ihan koomista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lindbladin mukaan terveellisiä elämäntapoja noudattavilla ja niistä lipsuvilla on vain erilaiset prioriteetit. Sellainen ihminen, jolle kova fyysinen kunto on elämässä kaikkein tärkeimpien asioiden joukossa, löytää helposti aikaa kuntosalilla rehkimiselle ja terveellisten aterioiden valmistelulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos taas on valinnut jakaa kaiken aikansa ja jaksamisensa vaikkapa työn, perheen sekä matkustelun kesken, ei fyysisestä olemuksesta huolehtimiselle välttämättä jää aikaa lainkaan.

– Toki itsekuria tarvitaan siihen, että lähtee aamulla kuudelta lenkille, mutta ei se ole hyvä- ja huonokuntoisen ihmisen ero, Lindblad sanoo. 

Tärkeysjärjestys selville

Suuresta elämäntaparemontista haaveilevan kannattaa pysähtyä pohtimaan, onko ison kunnonkohotuksen tai painonpudotuksen tavoittelu omassa tärkeysjärjestyksessä niin korkealla, että sille löytyy aikaa ja voimia. 

Joskus elämäntilanne voi olla niin kuormittava, ettei suureen elämänmuutokseen kerta kaikkiaan ole energiaa. 

– Aina on mahdollista tehdä muutoksia, mutta pääsääntöisesti elämän perushommat on oltava jonkinnäköisessä kunnossa, jotta elämänmuutosta pystyy tekemään ja ylläpitämään, Lindblad toteaa. 

Hän on huomannut, että joskus kehon muokkaaminen voidaan nähdä ratkaisuna tilanteessa, jossa isommat asiat, kuten työn ja läheisten kanssa vietetyn ajan tasapaino, ovat vinksallaan. 

– Kun ei ole energiaa ja uskallusta laittaa asioita kuntoon, koetetaan kääntää huomio ulkoisten asioiden, kuten ylipainon, kuntoon laittamiseen.

Liikunta: tuskaa vai nautintoa?

Joillekin elämäntaparemontti tosin saattaa sopia muutenkin tiukassa tilanteessa. Tällaisen poikkeuksen tekevät ihmiset, joille liikunta on voimavara ja nautinto.

– Toiset saavat liikunnasta energiaa, ja liikunta ja terveyden parantaminen voivat heillä laittaa muunkin elämän kuntoon. Toiset taas menevät kovasta treenistä vielä enemmän lukkoon ja tukkoon, Lindblad sanoo.

Ensin mainittua porukkaa liikunta rentouttaa, jälkimmäisillä se voi pahentaa stressiä ja unettomuutta. Ylilääkäri Jari Parkkari on kertonut aiemmin Me Naisille, että perintötekijät määräävät solujemme aineenvaihduntaa, joka taas vaikuttaa siihen, miten keho reagoi kovatempoiseen harjoitteluun.

Parkkarin mukaan suurin osa ihmisistä kestää rankkaa, HIIT-tyyppistä treeniä kohtalaisesti. Yhdelle ääripäälle erittäin intensiivinen harjoittelu ei sovi lainkaan, ja toiselle ääripäälle – arviolta 10–20 prosentille ihmisistä – se sopii hyvin.

– Joillakin kova liikunta parantaa, joillakin huonontaa terveysarvoja. Omasta kehosta huomaa, kumpaan ryhmään kuuluu, Parkkari on sanonut.

Itseinho ei auta

Solutason aineenvaihdunta-asioiden lisäksi liikunnan nautinnollisuuteen vaikuttavat toki monet muutkin asiat. Huonot kokemukset liikunnasta ja tunne siitä, ettei itselle sopivaa lajia ole löytynyt, eivät innosta lenkkipolulle. 

– Myöskään itseinho ei auta. Jos vihaa itseään ja omaa kehoa, se tuskin vie kauhean pitkälle, Petteri Lindblad sanoo. 

Onneksi aikuinenkin voi saada uusia, positiivisia kokemuksia liikunnasta ja muista terveellisen elämän osa-alueista. Lue esimerkiksi kolmekymppisestä Asta Pussisesta, joka oli aina pitänyt itseään liikunnallisesti lahjattomana, mutta uskaltautui aikuisena mukaan cheerleading-joukkueeseen. 

Petteri Lindblad kehottaa lähestymään elämäntapojen fiksaamista terveellisempään suuntaan positiivisen kautta.

– Mieluummin pitäisi miettiä, millaisen elämän haluaisi. Jos elämäntapamuutos perustuu siihen, mitä ei halua, ollaan heikoissa lähtökohdissa. 

Lindblad on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan

Pirjo / Onnellinen.fi

Kiitos, hyvästä ja tarpeellisesta artikkelista. Itsekuri on kuin lihas, sillä on mittansa kuinka paljon se kestää rasitusta. Eikä todellakaan voi syyttää ihmistä itsekurin puutteesta hänen "epäonnistuessaan" jossain. Kun meillä on riittävän hyvä SYY tavoitteessa, motivaatio syntyy kuin luonnostaan. Itsekurista tulee tarpeeton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla