Luulitko, että itsetuntosi on hyvä tai huono? Oikeasti se voi olla erilainen eri tilanteissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä parantaa sitä.

Muistatko tilanteen, jossa joku töksäytti sinulle pahasti?

Väsyneen riidan, jonka päätteeksi puoliso sanoi tökerösti. Liikuntatunnin, jolla joku supatti ilkeyksiä pukuhuoneessa. Lauantai-illan, jona tuntematon naureskeli vaatteille bussissa.

37-vuotias nainen muistaa vieläkin äitinsä sanat.

”Raskaana ollessani äitini tuli luoksemme viikonloppuvierailulle. Heti ulko-ovella hän kommentoi, että näytin isolta. Hänen työkaverinsa oli kuulemma ollut juuri raskaana ja ihan siro loppuun asti. Takaapäin ei edes huomannut koko mahaa”, hän kertoo.

”Mielestäni olin raskauskiloista huolimatta tosi kivan näköinen ja olin oikein odottanut, että äiti näkee mahani. Tuon kommentin jälkeen olo oli todella surkea, eikä sitä helpottanut se, että mieskin tuntui vierastavan kasvavaa mahaa.”

Muiden huolimattomat heitot syöpyvät mieleen, vaikka sanoja ei tarkoittaisi pahaa. Pahimmillaan ne jäävät kummittelemaan vuosiksi.

– Muiden kommentit voivat vaikuttaa itsetuntoon, varsinkin jos puolihuolimaton heitto on tullut silloin, kun itse on heikoilla, vahvistaa myötätuntokeskeiseen psykoterapiaan erikoistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell.

Geenit ja kehut rakentavat

Itsetunto ei tietenkään riipu vain muiden puheista. Sen rakentumiseen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä sekä kaikki elämän kokemukset ja tapahtumat.

– Lähtökohdissa on geneettisiä eroja. Joillakin ihmisillä on taipumusta nähdä asiat kielteisemmin. Tapa katsoa maailmaa voi vaikuttaa myös siihen, miten näkee itsensä, Grandell sanoo.

Aivot kehittyvät eniten lapsuudessa ja nuoruudessa, ja siksi itsetuntoa rakentavat erityisesti varhaiset kokemukset. Jos kasvaa ympäristössä, jossa kehutaan, itsetunto saa vahvemman pohjan kuin ympäristössä, jossa painostetaan ja kritisoidaan paljon.

Nykylapsia uskalletaan kehua ja kannustaa rohkeammin kuin muutama vuosikymmen sitten. Onko heillä siis parempi itsetunto kuin vanhemmillaan? Saattaa olla, psykologi vastaa.

– Kehuilla voi olla myönteinen vaikutus. Rehellisyys on tärkeää. Jos kokee, ettei pysty kehumaan lapsen tuottamaa lopputulosta, lasta voi silti kehua ja kannustaa, Grandell sanoo.

Lastenpsykologi Jari Sinkkonenkin on todennut, ettei itsetunto rakennu vain kehuista. Kannustuksen lisäksi on tärkeää, että lapsi oppii sietämään epäonnistumisia ja luottaa siihen, että rakkaus ei riipu hänen teoistaan.

Koko itsetuntoa lapsuus ei määrittele. Lähtökohtien tai kasvatuksen vangiksi ei tarvitse jäädä.

– On paljon ihmisiä, jotka ovat rakentaneet hyvän suhteen itseensä ja muihin ikävistä lähtökohdista huolimatta, Grandell muistuttaa.

Marttyyri ja puolustautuja

Jos itsetunto on vahva, ihminen tekee asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Hän ei luovu rakkaista harrastuksistaan tai ihmisistään vain, koska ajattelee, että muiden menot ja huolet ovat häntä tärkeämpiä.

Vahvalla itsetunnolla varustettu pitää puolensa tiukassakin tilanteessa ja kykenee pohtimaan myös omia heikkouksiaan.

– Jos ei pysty ajattelemaan sitä, missä voisi parantaa, ei pysty kehittymään ihmisenä. Jos itsetunto on hyvä, ihmisen ei tarvitse olla hyökkäävä tai marttyyri, Grandell sanoo.

Heikon itsetunnon merkit ovat päinvastaisia. Silloin luopuu helposti itselleen tärkeistä asioista ja ajattelee, että muiden menot tai huolet ovat omia tärkeämpiä.

Huonosta itsetunnosta voi kertoa myös vaikeus pitää puoliaan tai ottaa vastaan palautetta.

– Voi olla niin iso uhka itselle, kun joku sanoo, että ei ole täydellinen, Grandell kuvailee.

– Mielellä on taipumusta vertailla itseä muihin.

Itsetunto voi siis kasvaa, jos pärjää työtehtävässä muita paremmin, tai laskea, jos suoriutuu jatkuvasti muita heikommin.

Jos kriittistä palautetta on vaikea ottaa vastaan tai palaute osuu arkaan paikkaan, huono itsetunto voi purkautua ilkeilynä muita kohtaan.

”Itsetuntoni voi hetkeksi horjua, jos huomaan olevani tilanteessa, jossa virheitä ja erilaisia ajatuksia pidetään huonommuuden merkkinä eikä luonnollisena juttuna. Yritän silloin aina muistaa, että muiden käytöksen ei tarvitse vaikuttaa omaan olooni. Ihmisten kyvyttömyys sietää erilaisuutta johtuu monesti siitä, että se osuu heissä itsessään johonkin arkaan paikkaan, muistuttaa jostakin, mistä he eivät itsessään välitä”, pohtii 31-vuotias nainen.

Vahva töissä, heikko ihmissuhteissa

Ehkä sinäkin ajattelet itsetunnosta mustavalkoisesti: se on joko hyvä tai huono.

Se ei oikeastaan pidä paikkaansa. Itsetunto voi olla hyvä yhdessä mutta huono toisessa tilanteessa.

”Huomaan, että itsetuntoni on heikko, kun pukeudun vaatteisiin, joissa kerään huomiota. Yhtäkkiä mietin, että mitähän muut ajattelevat”, sanoo 30-vuotias nainen.

Itsetunto voi siis vaihdella elämäntilanteen mukaan ja olla erilainen erilaisissa asioissa: hyvä töissä mutta huono parisuhteessa tai vahva parisuhteessa mutta heikko vanhempana.

– Aiemmat kokemukset vaikuttavat. Jos edelliset ihmissuhteet ovat menneet eri lailla kuin olisi toivonut, voi joutua ajatuskierteeseen, etten osaa tätä, Ronnie Grandell sanoo.

”Hylkäyskokemus saattaa murentaa itsetuntoa esimerkiksi uutta työpaikkaa hakiessa. Seuraavan työpaikan kohdalla ajattelen helposti, etten riitä, kun en aiemmillakaan kerroilla riittänyt. Kun syyn selvittää, asia ei jää kalvamaan”, sanoo 42-vuotias nainen.

Töissä itsetuntoa rakentavat pomo ja kollegat. 39-vuotias nainen ei unohda toisen ammattilaisen sanoja koskaan.

”Itsetuntoni on erilainen eri ihmisten kanssa. Erityisesti auktoriteettiasemassa olevat ihmiset, kuten opettajat ja pomot, ovat vaikuttaneet siihen herkästi omalla käytöksellään. Suuresti ihailemani ammattilainen kehui kerran luovuuttani, ja muistan sen aina. Sen jälkeen olen uskaltanut ajatella, että ehkä oikeasti olenkin luova”, hän kertoo.

Jos pomo muistaa kehua, kannustaa ja antaa rakentavaa palautetta, hänellä voi olla suuri vaikutus siihen, miten työntekijä uskoo kykyihinsä.

”Minulla oli kerran pomo, joka sanoi suoraan, että piti minua lahjakkaana tyyppinä. Hänen sanoillaan oli suuri vaikutus itsetuntooni työelämässä. Ennen pelkäsin vain, milloin joku huomaa, etten osaa yhtään mitään. Nykyään ajattelen, että olen hyvä työssäni. Uskon, että pärjään, vaikka ajat ovat epävarmat”, sanoo 28-vuotias nainen.

Läheinen on helppo latistaa

Puolison väsynyt töksäytys satuttaa enemmän kuin tuntemattoman törkeä puhe, sillä läheisten sanomisilla on isompi painoarvo.

Siksi läheisen itsetunto on erityisen helppo latistaa.

”Olin vähän päälle parikymppinen, kun vielä seurustelin ex-aviomieheni kanssa. Vietimme yhdessä viikonloput, sillä asuimme eri kaupungeissa. Hän soitteli kitaraa ja harrasti ohjelmointia,
mutta minulla ei tuolloin ollut suuria intohimon kohteita. Paitsi hän. Kerran mies sanoi, että voisin koettaa hankkia ’omia juttuja’. Tunsin, että olen todella epäkiinnostava ihminen. Mies sanoi olevansa kommentista pahoillaan. Silti asia jäi kaihertamaan pitkäksi aikaa”, kertoo 37-vuotias nainen.

Hiljaisuuskin voi jäädä vaivaamaan. Itsetunto voi rapistua kuin huomaamatta, jos kumppani ei koskaan kehu kauniiksi tai kerro rakastavansa.

Huolimattomista heitoista on parempi puhua heti kuin kesken riidan viiden vuoden kuluttua. Niiden vaikutusta voi koettaa minimoida kertomalla sanojalle, miltä hänen tölväisynsä tuntuu: hei, tuo sattui.

Jos sanoja pystyy ottamaan palautetta vastaan ja pyytämään anteeksi, paha olo voi häipyä.

Vielä ei ole myöhäistä

Lopuksi hyviin uutisiin: itsetuntoa ei ole koskaan liian myöhäistä parantaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa todettiin äskettäin, että itsetunto paranee 30–40 ikävuoteen asti. Nuorena itsetuntoa nostivat koulumenestys ja vanhempien
korkea sosioekonominen asema; vanhempien avioero taas heikensi tyttöjen itsetuntoa.

Ronnie Grandell muistuttaa, että itsetunto voi amuuttua läpi elämän.

– Ennen ajateltiin, että itsetuntoa nostamalla tulee onnelliseksi ja menestyneeksi. Nyt on huomattu, että hyvä itsetunto ei ole onnellisuuden syy vaan usein seurausta siitä, että elää arvojensa mukaisesti.

Jos haluat vahvistaa itsetuntoasi, tärkeintä on tehdä sinulle tärkeitä asioita. Ne unohtuvat helposti, kun päässä pyörivät kriittiset ajatukset: Ei tästä tule kuitenkaan mitään. En voi olla näin itsekäs. Muilla on jotakin tärkeämpää.

Omien ajatusten tarkastelukin auttaa.

– Huono itsetunto tarkoittaa yleensä sitä, että itsensä näkee synkässä valossa. Kun päässä pyörii kriittisiä ajatuksia, ajattelen helposti, että olen kamala, Grandell kuvailee.

Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Muista synkällä hetkellä myös onnistumiset, pienet ja isommat. Eilinen lenkki, uusi työpaikka, kehut aamupalaverissa. Omia virheitä ja heikkouksia pitääkin tarkastella, mutta järjettömän ankaruuden sijaan kannattaa laittaa asiat mittakaavaan.

– Mieti, olenko ihmisenä hirveä vai olenko vain sanonut jotain ikävää. Itseen on niin helppo lyödä kokonaisvaltainen luuserileima yhden teon seurauksena.

Työterveyspsykologina työskentelevä Grandell on kirjoittanut kirjan itsemyötätunnosta. Karkeasti tiivistettynä se tarkoittaa kykyä kohdella itseään kuin hyvää ystävää.

Kun itsesyytökset seuraavan kerran jylläävät, Grandell kehottaa vaihtamaan näkökulmaa. Mitä sanoisit parhaalle ystävällesi, jos hän olisi samassa tilanteessa?

– Harva on muille yhtä tuomitseva kuin itselleen.

Samaa voisi soveltaa keneen tahansa ohikulkijaan. Jos muistamme ikävät tölväisyt, muistamme myös aamun, jona kaupan kassa kehui kampaustamme. Kenen itsetuntoa sinä voisit tänään parantaa?

Testaa itsetuntosi. Kumpia kohtia on enemmän?

Vahva itsetunto

Osaan myöntää, kun olen väärässä.

En luovu minulle tärkeistä menoista muiden huolien tai aikataulujen takia.

Pidän puoliani, kun minua kritisoidaan.

Uskon, että olen hyvä työssäni ja ansainnut paikkani.

Osaan laittaa virheeni mittakaavaan: ne ovat harvoin kovin vakavia.

Heikko itsetunto

Ajattelen usein, että muiden huolet ovat omiani tärkeämpiä.

Hermostun, jos minua arvostellaan.

Olen kiukutellut muille, kun heidän sanansa ovat osuneet arkaan paikkaan.

En uskalla hakea vaativia töitä, koska pelkään, etten kuitenkaan onnistu.

Kun mokaan, soimaan itseäni kamalaksi tyypiksi.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.